Uniapnean ja kuorsauksen diagnostiikka ja hoito Suomessa vuonna 2003
Lähtökohdat
Uniapnea ja kuorsaus ovat yleisiä sairauksia, mutta kattavaa tietoa näiden sairauksien diagnosointi- ja hoitokäytännöistä ei ole ollut.
Menetelmät
Osana pohjoismaisten terveydenhuollon menetelmien arviointiyksiköiden selvitystä Suomessa toteutettiin postikyselytutkimus, joka suunnattiin 200 avoterveydenhuollon lääkärille sekä uniapnea- ja kuorsauspotilaita hoitaviin erikoissairaanhoidon yksiköihin.
Tulokset
Perusterveydenhuollon lääkärit olivat lähes kaikki kohdanneet vastaanotollaan uniapnea- ja kuorsauspotilaita, ja he tunsivat myös hyvin näiden sairauksien yhteyden muihin sairauksiin ja ajoterveyteen. Erikoissairaanhoidossa diagnostiikassa käytettiin useimmin suppeita yönaikaisia rekisteröintejä. CPAP-hoidolle ei ollut vakiintuneita käyttöaiheita. Jonotusajat hoidon aloitukseen vaihtelivat ja saattoivat ylittää 6 kuukautta. Kirurgiselle ja hammaskojehoidolle ei ollut yhtenäisiä kriteerejä. Uniapnealeikkausten yhteydessä oli sattunut kuolemantapauksia.
Päätelmät
Uniapnea ja kuorsaus ovat varsin hyvin tunnettuja sairauksia, mutta valtakunnallisia hoitosuosituksia kaivataan.
Obstruktiivinen uniapnea on yleinen ongelma. Ylähengitysteiden ahtautuminen unen aikana aiheuttaa toistuvia hengityskatkoksia, unen häiriintymistä ja päiväaikaista nukahtelua. Tyypillinen potilas on kuorsaava, keskivartaloltaan lihava keski-ikäinen mies, mutta kolmasosa kuorsaajista ja…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
