Sepelvaltimotauti tärkeä sydänperäisen äkkikuoleman syy nuorilla aikuisilla
Noin joka toisella oli vähintään yksi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä.
Sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman taustalta voi löytyä muun muassa aiemmin sairastettu hiljainen sydäninfarkti ja harvinaisia geenimuutoksia, havaitsi LL Juha Vähätalo väitöksessään. Pitkälle edennyt sepelvaltimotauti on merkittävä sydänperäisen äkkikuoleman syy myös nuorilla aikuisilla.
Tutkimus perustui Fingesture-aineistoon, joka koostuu kaikista oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa todetuista sydänperäisisen äkkikuoleman uhreista Pohjois-Suomessa vuosina 1998–2017.
Ruumiinavauksissa löydettiin sydänlihaksesta arpi suurella osalla äkkikuoleman uhreista, joilla ei ollut havaittu sepelvaltimotautia ennen menehtymistä. Tämä viittasi aiempaan hiljaiseen sydäninfarktiin. Osa hiljaisista infarkteista olisi mahdollisesti ollut tunnistettavissa ennen kuolemaa nauhoitetusta sydänfilmeistä.
Osalla henkilöistä, joilla löydettiin ruumiinavauksessa vain lievä sepelvaltimotauti ja sydämen liikakasvua, todettiin mahdollisesti sydänlihassairautta aiheuttava geenivirhe. Harvinaiset geenimuutokset voivat lisätä lievääkin sepelvaltimotautia sairastavan potilaan riskiä äkkikuolemalle.
Sepelvaltimotauti oli yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja myös alle 50-vuotiailla. Lähes kaikilla se oli jäänyt tunnistamatta ennen menehtymistä.
Nuoresta iästä huolimatta pitkälle edennyt sydänsairaus oli yleinen löydös ruumiinavauksissa. Noin joka toisella oli vähintään yksi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä.
LL Juha Vähätalon väitöskirja Diagnosoimattoman sepelvaltimotaudin tunnuspiirteet sydänperäisen äkkikuoleman yhteydessä. Ruumiinavauslöydökset ja genetiikka tarkastetaan 17. kesäkuuta Oulun yliopistossa.