Tiede

Tapahtumaensiapu keventää ensihoidon kuormitusta

Massatapahtumat voivat kuormittaa tapahtumapaikkakunnan terveyspalveluja, erityisesti ensihoitoa ja päivystystä. Kuormitusta voidaan vähentää hyvin järjestetyllä ja oikein varustetulla tapahtumaensiavulla.

Joonas HänninenAnssi KoskiJoonas LahelmaHilla Nordquist

Musiikkifestivaaleja ja muita massatapahtumia järjestetään Suomessa joka kesä useita kymmeniä, ja suurimpiin tapahtumiin osallistuu satojatuhansia ihmisiä. Lisäksi esimerkiksi joidenkin konserttien yleisömäärä voi ylittää 100 000. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston määritelmän mukaan massatapahtumaksi kutsutaan yleisötapahtumaa, johon osallistuu yli 25 000 henkilöä (1).

Massatapahtuma voi aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta tapahtumapaikkakunnan ensihoidolle ja päivystykselle, vaikka yleisö on usein tervettä ja keski-iältään nuorta ja tapaturmien ja sairastumisten esiintyvyys tapahtumissa on pienempi kuin väestössä keskimäärin (2). Päivystyspalvelujen ylikuormitus voi luoda jopa suuronnettomuuden vaaran.

Tapahtumaan tulee varautua tapahtumaensiavun tuottajan ja terveydenhuollon tiiviinä yhteistyönä. Varautumistarvetta määrittää tapahtuman yleisömäärä suhteessa alueen normaaliin väestömäärään ja heidän tarpeisiinsa riittäväksi mitoitettujen palvelujen arvioituun kantokykyyn (3).

Esimerkiksi harvaan asutulla alueella järjestettävä massatapahtuma ylittää helposti ensihoito- ja päivystyspalvelujen resurssit ja vaatii siten huolellista varautumista (4,5). Kantokykyä arvioitaessa on otettava huomioon myös ennakoimattomat häiriötilanteet, kuten luonnon ääri-ilmiöiden tai väkivaltaisen sabotaasin mahdollisuus ja näistä seuraava äkillinen runsas potilasmäärä.

Vaivat useimmiten lieviä, mutta vakaviin tulee varautua

Massatapahtumien ensiapupäivystyksen voivat toteuttaa vapaaehtoiset maallikot, terveydenhuollon ammattilaiset tai näiden yhdistelmä. Päivystyksestä vastaa tapahtuman järjestäjä, joka useimmiten ostaa palvelun ulkopuoliselta yritykseltä tai yhdistykseltä.

Tutkimukset puoltavat terveydenhuollon ammattilaisten käyttöä tapahtumaensiavun toteuttajina etenkin suurissa tai riskialttiiksi arvioiduissa tapahtumissa. Tämän on todettu vähentävän myös jatkohoitoon ohjautumista (8,9,16).

Suomessa viranomaisten näkemys on, että tapahtumaensiavun tulee kyetä hoitamaan vähäisen riskin potilaat tapahtuma-alueella. Yhteiskunnan vastuulla on suuren riskin potilaiden hoito myös tapahtuma-alueella (16), samoin kuin varautuminen tapahtuma-alueen ulkopuolelle kerääntyvän ja sieltä poistuvan juhlakansan palvelujen tarpeeseen ja järjestäjättömiin kokoontumisiin, kuten koulujen päätösjuhlintaan (5,6).

Massatapahtumissa yleisön sairastumisissa ja vammoissa painottuvat lievät, vähäistä hoitoa vaativat vaivat, kuten haavat, hiertymät, nyrjähdykset, päänsärky ja lämpösairaudet. Vakavammat tapaukset ovat harvinaisia (7,8,9,10,11,12).

Tapahtumaensiavun henkilöstön ja varustuksen on kuitenkin pystyttävä vastaamaan myös suuren riskin tilanteisiin ennen ensihoidon saapumista ja täydentämään ensihoidon resursseja monipotilastilanteissa, varsinkin tapahtuma-alueen sijaitessa syrjässä ensihoito- ja päivystyspalveluista. Tämä on otettava huomioon varautumisessa.

Tapahtumaensiavun potilastietojen kirjaamisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota hoidon syyn kirjaukseen, ja siihen olisi hyvä ottaa käyttöön strukturoitu luokitus. ICPC-2-luokitusta käytetään laajasti ensihoito- ja päivystyspalveluissa, ja se soveltuu myös tapahtumaensiavun käyttöön. Näin potilaan hoidon syy tulee dokumentoiduksi yksiselitteisesti, ja samalla voidaan koota dataa tulevien massatapahtumien ensiaputarpeiden ennakoinnin pohjaksi.

Lue myös

Tapahtumaensiavun mitoitus on haaste

Potilasmäärän ja ensiapupäivystykseen tarvittavien resurssien arvioimiseksi on oltava riittävästi tietoa järjestettävän tapahtuman ominaispiirteistä sekä aiempien vastaavien massatapahtumien ensiapupalvelujen kysynnästä. Nykytilanteessa ensiapujärjestelyjen mitoitus tapahtumissa on lähinnä valistunut arvaus, jonka taso riippuu sen tekijän kokemuksesta, koska järjestelmällistä tietojenkeruuta tapahtumaensiavun potilaista ei juuri tehdä. Nykyinen kokemusperäinen tieto on heikosti jaettavissa, analysoitavissa tai yleistettävissä muihin tapahtumiin (13,14).

Jos tapahtumista tilastoitaisiin tietoa strukturoidusti, arvaus voitaisiin korvata ennusteella. Turris ym. (15) ovat muodostaneet aiemman tutkimustiedon ja tapahtumista kertyneen aineiston perusteella tapahtumaensiavun tilastointimallin, jota on täydennetty suomalaiseen toimintaympäristöön sopivammaksi kotimaisten tutkimustulosten (5,16) perusteella (taulukko 1, Liitetaulukko 1).

Lääkärilehti

Potilasmäärien ennakointiin on pyritty kehittämään malleja, mutta ne usein yli- tai aliarvioivat potilasmääriä, jos mallia sovelletaan kovin toisentyyppiseen tapahtumaan kuin mihin se on kehitetty (17). Yleisesti käytössä olevista malleista belgialaisen PRIMA-mallin on todettu soveltuvan musiikkitapahtumiin muita malleja paremmin (18). Siitä on tuotettu suomenkielinen versio (www.massatapahtumaanvarautuminen.fi/ttt), jota soveltaessa täytyy kuitenkin muistaa edelleen tapahtumakohtainen kriittinen riskinarvio taulukkoon 1 kerätyin tiedoin.

Liitetaulukko 1. Tapahtumaensiavun tilastointimalli esimerkkeineen

Kirjoittajat

Joonas Hänninen ensihoitaja (ylempi AMK) Pelastusviranomaisten varautuminen joukkotapahtumiin – tutkittu tieto käytännön työkaluiksi -hankkeen projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Anssi Koski ensihoitaja (ylempi AMK), ensihoitopäällikkö Kymenlaakson pelastuslaitos, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta

Joonas Lahelma ensihoitaja (ylempi AMK), ensihoidon lehtori Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta

Hilla Nordquist FT, ensihoidon yliopettaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Terveysalan ja ensihoidon yksikkö dosentti, vieraileva tutkija, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen ja lääketieteellinen tiedekunta


Sidonnaisuudet

Palosuojelurahasto (ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) ovat rahoittaneet tutkimuksen taustahankkeen (TKI-hanke).

Joonas Hänninen, Anssi Koski, Hilla Nordquist: Ei muita sidonnaisuuksia.

Joonas Lahelma: Työsuhde Kymsoten ensihoitopalvelussa.


Kirjallisuutta
1
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES. Tapahtumaturvallisuus. (siteerattu 21.2.2022). https://tukes.fi/documents/5470659/11781251/Tapahtumaturvallisuusopas+2019.pdf/c6c8241a-abb6-123f-1752-bf0c1cd85451/Tapahtumaturvallisuusopas+2019.pdf?version=1.2&t=1610003747436&download=true
2
Meites E, Brown JF. Ambulance need at mass gatherings. Prehosp Disaster Med 2010;25:511–4.
3
WHO. Public Health for Mass Gatherings: Key Considerations. WHO 2015.
4
Bledsoe B, Songer P, Buchanan K, Westin J, Hodnick R, Gorosh L. Burning man 2011: Mass gathering medical care in an austere environment. Prehosp Emerg Care 2012;16:469–76.
5
Koski A, Kouvonen A, Sumanen H. Preparedness for mass gatherings: Factors to consider according to the rescue authorities. Int J Environ Res Public Health 2020;17.
6
Koski A, Pappinen J, Kouvonen A, Nordquist H. Preparedness for mass gatherings: rescue and emergency medical services’ workloads during mass gathering events. Scand J Trauma, Resusc Emerg Med 2022;30:15.
7
Milsten AM, Seaman KG, Liu P, Bissell RA, Maguire BJ. Variables influencing medical usage rates, injury patterns, and levels of care for mass gatherings. Prehosp Disaster Med 2003;18:334–46.
8
Varon J, Fromm RE, Chanin K, Filbin M, Vutpakdi K.Critical illness at mass gatherings is uncommon. J Emerg Med 2003;25:409–13.
9
Grange JT, Baumann GW, Vaezazizi R. On-site physicians reduce ambulance transports at mass gatherings. Prehosp Emerg Care 2003;7:322–6.
10
McQueen C, Davies C. Health care in a unique setting: Applying emergency medicine at music festivals. Open Access Emerg Med 2012;4:69–73.
11
Locoh-Donou S, Yan G, Berry T ym. Mass gathering medicine: event factors predicting patient presentation rates. Intern Emerg Med 2016;11:745–52.
12
Feldman MJ, Lukins JL, Verbeek PR, Burgess RJ, Schwartz B. Use of treat-and-release medical directives for paramedics at a mass gathering. Prehosp Emerg Care 2005;9:213–7.
13
Ranse J, Hutton A. Minimum data set for mass-gathering health research and evaluation: A discussion paper. Prehosp Disaster Med 2012;27:543–50.
14
Turris S, Rabb H, Munn MB ym. Measuring the Masses: The Current State of Mass-Gathering Medical Case Reporting (Paper 1). Prehosp Disaster Med 2021;36:202–10.
15
Turris S, Rabb H, Chasmar E ym. Measuring the Masses: A Proposed Template for Post-Event Medical Reporting (Paper 4). Prehosp Disaster Med 2021;36:218–26.
16
Koski A, Kouvonen A, Nordquist H. Preparedness for mass gatherings: Planning elements identified through the Delphi process. Int J Disaster Risk Reduct. 2021;61:102368.
17
Van Remoortel H, Scheers H, De Buck E, Haenen W, Vandekerckhove P. Prediction modelling studies for medical usage rates in mass gatherings: A systematic review. PLoS One 2020;15:e0234977.
18
Spaepen K, Haenen WA, Kaufman L, Beens K, Vandekerckhove P, Hubloue I. Validation of a Belgian prediction model for patient encounters at music mass gatherings. Prehosp Disaster Med 2020;35, 561-6.
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030