Purukumi nopeuttaa suolen toipumista keisarileikkauksen jälkeen

Aikaisemmat havainnot siitä, että purukumin pureskelu vatsaontelon avoleikkauksen jälkeen nopeuttaa potilaan suolen toipumista leikkauslamasta, vahvistuivat kahdessa samaan aikaan tehdyssä meta-analyysissa. Satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa tutkimuksissa selvitettiin, miten nopeasti potilaan ruuansulatuskanavan toiminta käynnistyi keisarileikkauksen jälkeen.

Pertti Kirkinen

ASA:n leikkauksenaikainen käyttö ei vähentänyt sydäninfarkteja

Yli 100-vuotias asetyylisalisyylihappo (ASA) on mainio päänsärkylääke ja prostaglandiini-inhibiittorina tuttu verihiutaleiden aggregaation estäjä. Jälkimmäisen mekanismin keksi englantilainen John Vane ruotsalaisten kollegojen kanssa ja sai Nobelin palkinnon vuonna 1982. Sen jälkeen ASA:aa on käytetty viljalti mm. aivoverenkierron parantamisessa, sydäninfarktin estossa riskipotilailla sekä nyt myös syövän estossa. Uusia käyttöaiheita ASA:lle putkahtaa esiin vähän väliä. Nyt testattiin yleiskirurgian postoperatiivisia sydäntapahtumia eli sydäninfarktin estoa leikkauksenaikaisella ASA:lla.

Hannu Paajanen

Työikäisten aivoinfarktipotilaiden lääkinnällinen kuntoutus pääkaupunkiseudulla

Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat yleisiä ja ne kuormittavat merkittävästi sekä yksilöitä että yhteiskuntaa. Kuntoutuksen avulla voidaan parantaa potilaiden toiminta- ja työkykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda uutta tietoa työikäisten aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksesta ja siihen ohjautumisesta. Tarkastelun kohteeksi on valittu yleisimmät lääkinnällisen kuntoutuksen muodot eli neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia ja fysioterapia.

Jenni Uimonen, Erja Poutiainen, Satu Mustanoja

Tulehdukselliset suolistosairaudet Suomessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin tulehduksellisten suolistosairauksien ilmaantuvuus sekä ilmaantuvuuden muutokset 2000-2007 sekä esiintyvyys ja esiintyvyyden muutokset 1993 sekä 2008. Vuosina 1987-1993 ja 2000-2007 Crohnin tautiin sekä haavaiseen paksusuolitulehdukseen erityislääkekorvauksen saaneiden kuolleisuus ja kuolinsyyt sekä todetut syövät selvitettiin Tilastokeskuksesta ja Syöpärekisteristä. Tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin takautuvasti vuosina 1996-2008 HUS:ssa tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavilla todetut paksusuolisyövät ja dysplasiat sekä selvitettiin syöpäriskiä lisääviä ja siltä suojaavia tekijöitä.

Airi Jussila

Syöpäpotilaan palliatiivisesta hoidosta tulisi päättää ajoissa

Syöpäpotilaiden hoito on haasteellista: onkologisten hoitojen teho on rajallinen, mutta hyviäkin hoitotuloksia on mahdollista saada. Samalla potilasta pitäisi kuitenkin valmistella siihen, että hoidon tulokset ovat rajallisia ja kuoleman vaara väijyy nurkan takana. Palliatiivisen hoidon ja hoidonrajausten päättäminen on vaativa ja haasteellinen tehtävä, joka pitäisi tehdä ajoissa. Valitettavasti näin ei useimmiten tapahdu.

Heikki Ekroos

Parantaako ASA myös paksusuolisyövän ennustetta?

Kun potilas saa syöpädiagnoosin, hänen kysymyksensä hoitavalle lääkärille kuuluu: mitä minä itse voin tehdä taudin voittamiseksi? Lääkäri määrää paksusuolisyövässä leikkauksen ja adjuvanttisolusalpaajan ja peräsuolisyövässä joskus sädehoidon, mutta riittääkö se? Yli satavuotias verihiutaleiden aggregaatiota estävä asetyylisalisyylihappo (ASA) näyttää parantavan myös imusolmukkeisiin levinneen kolorektaalisyövän ennustetta, joten pitäisikö kaikille potilaille määrätä myös ASA:a, kuten sydäninfarktin jälkihoidossa? Muutamassa aiemmassa tutkimuksessa ASA:n teho eloonjäämisennusteen parantamisessa oli jopa 30 %:n luokkaa. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin luokan I HLA-antigeenin ilmentymisen vaikutusta tähän ASA:n syöpäsolujen kasvua estävään mekanismiin.

Hannu Paajanen

Peyronien taudin kroonisen vaiheen nykyhoito

Peyronien tauti on useimmiten fibroottisen plakin muodossa peniksen paisuvaiskudosta ympäröivää kalvoa, tunica albugineaa, vaurioittava sairaus. Sen esiintyvyydeksi arvioidaan 3-9 % miesväestöstä. Tämän synnyltään ja patofysiologialtaan suurelta osin tuntemattoman taudin epävakaan ja usein kivuliaan alkuvaiheen hoitoon on käytössä lukuisia tutkimusvaiheessa olevia sekä konservatiivisia että mini-invasiivisia hoitomenetelmiä. Stabiilissa vaiheessa oleva tauti, johon liittyy peniksen invalidisoiva epämuodostuma ja/tai lääkehoidolle resistentti erektiohäiriö, voidaan hoitaa tehokkaasti vain leikkauksella. Taudin monet ilmenemismuodot ovat johtaneet siihen, että tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivaa standardileikkausta ei ole. Valittavana on kolme perusmenetelmää, joilla kullakin on keskinäiset variaationsa. Leikkauksen päätavoite on toiminnan palauttaminen, ei taudin alkua edeltävään tilaan pyrkiminen. Tuore kokooma-artikkeli asiasta perustuu 61 PubMed-tietokannasta valittuun ja analysoituun julkaisuun vuosilta 1984-2013.

Ossi Lindell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030