Voimaharjoitteluun perustuva vanhusten kuntoutusmalli Kokemuksia Joensuun terveyskeskuksesta

Lihasvoimien heikentymiseen liittyvät kävely- ja tasapaino-ongelmat ovat usein esteenä vanhuksen kotona selviytymiselle. Voimaharjoitteluun perustuvalla kuntoutuksella on mahdollista lisätä hyvinkin iäkkäiden, toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden lihasvoimaa ja näin parantaa toimintakykyä. Joensuun terveyskeskuksessa on vuodesta 1995 alkaen ollut iäkkäille tarkoitettuja kuntosaliryhmiä. Harjoittelun on todettu kohentavan lihasvoimaa, kävelynopeutta, tasapainoa sekä mielialaa. Mikäli vanhus palaa entiseen liikkumattomaan elämäntapaansa, harjoitusvaikutukset häviävät muutamassa kuukaudessa. On tärkeää tarjota mahdollisuus kunnosta huolehtimiseen myös kuntoutusjakson jälkeen.

Leena Timonen, Taina Rantanen

Lapsen poskiontelotulehdus

Rajanveto lapsen tavallisen nuhakuumeen ja hoitoa vaativan bakteeritulehduksen välille on vaikeaa. Pienillä lapsilla jo tavalliseen nuhaan liittyy usein eritteen kertymistä poskionteloihin. Sivuonteloiden kuvantamistutkimuksista ei pienen lapsen flunssan akuutissa vaiheessa ole hyötyä. Kuvantaminen on paikallaan vasta taudin pitkittyessä tai komplikaation uhatessa. Poskionteloiden kaikututkimus ei ole luotettava. Diagnoosi ja lääkehoidon tarve perustuvat oireiden pitkittymiseen tai pahenemiseen. Hoidoksi suositellaan amoksisilliiniä. Toistuvaa tai kroonista tulehdusta sairastavat, kuten myös rajuoireiset lapset, on syytä ohjata korvalääkärin ja tarvittaessa myös lasten infektiolääkärin hoitoon.

Anne Pitkäranta, Jouko Suonpää

Lactobacillus GG akuutin ripulin ehkäisyssä ja hoidossa

Probioottien eli terveyttä edistävien bakteerien käyttö suolistosairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on yleistynyt. Lactobacillus GG estää rotaviruksen ja joidenkin muiden, tunnistamattomien patogeenien aiheuttamaa ripulia ja lyhentää jo alkaneen ripulin kestoa. Sen teho antibioottien sivuvaikutusten ehkäisyssä on selvä ja yhdenmukainen lapsilla tehdyissä tutkimuksissa sekä aikuisilla Helicobacter pylorin häätöhoidon yhteydessä. Aikuisilla muiden antibioottihoitojen yhteydessä teho on epäselvä. Mikäli potilas kärsii neste- ja elektrolyyttihukasta, paras tulos saadaan, kun LGG-hoito aloitetaan nesteytysjuomaan yhdistettynä.

Maija Saxelin

Lanneselän välilevytyräpotilaiden sairaalahoidon ja päivärahakustannusten erot sairaanhoitopiireittäin

Lanneselän välilevytyrän sairaalahoidon kustannuksia ja Kelan maksamia työkyvyttömyyspäivärahoja selvitettiin rekistereistä vuosilta 1997-99. Hoitokäytännöissä oli suuria eroja: Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä kuusi potilasta kymmenestä hoidettiin konservatiivisesti, kun taas Lapin, Länsi-Pohjan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä seitsemän potilasta kymmenestä hoidettiin leikkauksella. Keskimääräisten lyhimpien ja pisimpien sairaalahoitojaksojen välillä oli 2,4-kertaiset erot, päivärahavuorokausien määrissä ennen hoitojaksoa 7,6-kertaiset erot ja hoitojakson jälkeen 2,1-kertaiset erot. KYS:n alueen potilaiden kokonaistyökyvyttömyysaika oli keskimäärin puolitoista kuukautta pitempi ja kokonaiskustannukset 1 459 euroa suuremmat kuin OYS:n alueen potilaiden.

Veli Turunen, Arto Vehviläinen, Ilkka Vohlonen, Sakari Savolainen, Heikki Kröger

A-ryhmän streptokokin strepadhesiiniaktiivisuus

13.6.2003 Turun yliopisto

Jukka Hytönen

Lapsuudessa sairastetun akuutin lymfaattisen leukemian hoidon aiheuttama pitkäaikainen neurotoksisuus

13.6.2003 Oulun yliopisto

Satu Lehtinen

Syljen käyttö diagnostisena nesteenä

13.6.2003 Helsingin yliopisto

Panu Rantonen

Vanhuspsykiatrian palvelujen parantaminen perusterveydenhuollossa

13.6.2003 Helsingin yliopisto

Tuula Saarela

Syöttösolujen aktivoituminen ahtautuneissa sepelvaltimoissa

13.6.2003 Helsingin yliopisto

Petri Laine

Lämpösokkivasteen vaikutus maha-suolikanavan limakalvon puolustusmekanismeihin

17.6.2003 Kuopion yliopisto

Niku Oksala

Lyhyesti: Sydäntaudit alas 80 %

Tällaisesta ihmepilleristä on puhuttu jo jonkin aikaa, mutta nyt pari brittiprofessoria teki meta-analyysin, joten keskustelulle löytyy pohjaa. Kyse on pilleristä, joka sisältäisi statiinin, diureetin, beetasalpaajan, ACE:n estäjän, foolihappoa ja ASA:aa. Meta-analyysin mukaan tällainen teoreettinen kombipilleri vähentäisi iskeemistä sydänsairautta 84-91 % ja aivohalvauksia 71-87 %. Jos kaikki 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat käyttäisivät tätä pilleriä, heidän keskimääräinen valtimotauditon elinaikansa pitenisi 11 vuotta. Haittoja kokisi 8-15 % käyttäjistä. Kirjoittajat ovat vakavissaan, joten ehkä keskustelukin saa asiallisen sävyn. Edessä on lääkehoidon uusi filosofia, ja kaikkia näkemyksiä pitää kuunnella.

Robert Paul

Lyhyesti: Ilmansaasteiden ja keuhkosairauksien yhteisvaikutus korostuu ikäihmisillä

Sydänsairauksiin on jo pidempään liitetty erityinen saasteiden aiheuttama lisäriski. Nyt tutkittiin sitä, miten keuhkosairaudet lisäävät saasteiden kanssa riskiä kuolla muuhun kuin keuhkoperäiseen syyhyn. Yhteyttä löytyi New Yorkissa yli 75-vuotiailla muttei sitä nuoremmilla. Saasteita (alle 10 myym:n partikkelit) ja kuolleisuutta mallinnettiin vuosina 1985-94 tutkimuksessa suurella 7,3 miljoonan väestöllä. Tulokset antavat olettaa, että aiemmin hengityselinsairauksien osuutta on vähätelty, kun on puhuttu saasteiden aiheuttamista sydän- ja syöpäkuolemista.

Hannu Puolijoki

Hormonikorvaushoidon progestiinikomponentti lisää rintasyövän riskiä?

Hormonikorvaushoitoon liittyvä 1,2-kertainen rintasyöpäriski hoitoa saamattomiin naisiin nähden on ollut tiedossa pitkään. Yksiselitteisiä, kontrolloituja tutkimuksia asiasta on ollut vähän. Kaksi uutta tutkimusta painottaa hormonikorvaushoidon progestiinikomponentin yhteyttä tähän riskiin.

Pertti Kirkinen

Eikö vasemmalla kyljellä nukkuminen sovi vajaatoimintapotilaalle?

Monet sydänpotilaat kyselevät, miksi vasemmalla kyljellä nukkuminen tuntuu epämukavalta. Jotkut tuntevat sydämenlyönnit epämiellyttävinä vasemmalla kyljellä maatessaan. Sydämen vajaatoiminnassa hengenahdistus voi vaikeutua ja vasemman kammion täyttöpaine kohota tässä asennossa. Ilmeisesti näihin muutoksiin liittyen vajaatoimintapotilaiden sympaattisen hermoston aktiivisuudenkin on todettu lisääntyvän vasemmalla kyljellä maatessa.

Juhani Airaksinen

Suoliston sokerispesialisti sekvensoitu

Ihmisen suolistossa asuu 500-1 000 bakteerilajia. Yhdessä millilitrassa paksusuolen sisältöä on 1011 bakteeria, ja koko suoliston bakteerimäärä ylittää elimistön omien solujen määrän. Suoliston bakteerien yhteenlasketussa genomissa (mikrobiomi) on arviolta 2-4 miljoonaa geeniä. Näistä geeneistä melkoinen osa ohjaa sellaisia aineenvaihduntaprosesseja, joiden ohjaukseen ihmisellä ei geenejä ole. Suoliston bakteeristo prosessoi useita vaikealiukoisia ravinteita imeytyvään muotoon ja neutralisoi myrkyllisiä yhdisteitä. Eläinkokein on voitu osoittaa, että suoliston mikrobiston eliminointi lisää energiantarvetta 30 %. Ilman bakteereita luonnonolosuhteissa eläneet esi-isämme olisivat kuolleet nälkään.

Matti Viljanen

Pieni hajujuosteen bulbus voi olla merkki alttiudesta skitsofreniaan

Skitsofreniapotilailla on todettu poikkeavuutta monissa neurofysiologisissa toiminnoissa. Yksi tällainen on heidän heikentynyt kykynsä erottaa hajuja toisistaan. Hajujuosteen toiminta liittyy läheisesti aivorakenteisiin, jotka säätelevät kognitiivisia toimintoja ja emotionaalisia reaktioita - molemmat ovat skitsofreniassa häiriintyneitä.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Sinukset mukana flunssassa

Oululaisessa tutkimuksessa tehtiin paranasaalionteloiden magneettikuvaus 60 flunssaiselle 4-6-vuotiaalle lapselle. Flunssa oli kestänyt heillä keskimäärin 6 vrk. Onteloissa oli merkittäviä löydöksiä lähes kaikilla lapsilla, 60 %:lla maksillaari-, 35 %:lla sfenoidaali- ja jopa 18 %:lla frontaalisinuksissa. Löydökset korreloivat flunssan oireiden vaikeusasteeseen, mutta eivät kestoon. Kahden viikon kuluttua magneettikuvaus toistettiin ja löydökset olivat lieventyneet tai hävinneet ilman hoitoa lähes kaikilta. Tämä muutos ei kuitenkaan ollut yhteydessä oireiden häviämiseen. Kunnon flunssa vaivaa siis useimmiten myös lasten pieniä sinuksia, mutta lisätutkimuksia tai -hoitoa tilanne ei vaadi.

Marjo Renko

Lyhyesti: Sildenafiili auttaa keuhkoembolioista johtuvaan keuhkovaltimopaineen nousuun?

Sildenafiilin (Viagra) vaikutuksista myös ylempänä vartalolla sijaiseviin verisuoniin on ennenkin julkaistu mielenkiintoisia havaintoja niin eläintöistä kuin ihmisistäkin. Kun lääkettä (annos 50 mg x 3/pv) annettiin 12:lle keuhkoembolioiden jälkeen syntynyttä pulmonaarista hypertoniaa sairastavalle, joita ei voitu leikata (trombendarterektomia), hemodynamiikasta ja suorituskyvystä kertovat suureet paranivat kuuden kuukauden hoidolla eikä epätoivottuja (?) erektioita tai pyörtymisiäkään esiintynyt. Tutkimuksesta puuttui verrokkiryhmä, mutta kirjoittajat pitävät havaintojaan hyvinä ja esittävätkin lumekontrolloidun selvityksen tekemistä.

Hannu Puolijoki

Rannekanavaoireyhtymä - leikkaus vai konservatiivinen hoito?

Rannekanavaoireyhtymä on tavallisin yläraajan leikkaustoimenpiteen aihe. Retrospektiivisessa poikkileikkaustutkimuksessa alle puolet 230 potilaasta oli ennen leikkausta saanut muuta hoitoa kuin tulehduskipulääkkeitä. Noin puolella tutkittavista esiintyi haittaavia käsioireita, kun leikkauksesta oli kulunut hieman yli vuosi. Hoitotulokset eivät yksiselitteisesti puolla leikkaukseen suoraan ohjaavaa hoitokäytäntöä. Tutkimusten mukaan osa potilaista hyötyy injektiohoidosta, lastahoidosta ja käden aktiivisesta mobilisaatiosta. Leikkaushoitoa voidaan suositella, kun oireena on pareesi tai selvä tuntopuutos, ja niille, joilla konservatiivinen hoito ei tuo apua kipu- ja puutumisoireisiin.

Jari Ylinen, Päivi Dyster, Kaija Iljala, Jukka Kupila, Esa Muuronen, Mauri Kallinen, Esko Mälkiä, Arja Häkkinen

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden sosioekonomiset erot

Terveys 2015 -ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi sosioekonomisten kuolleisuuserojen pienentäminen viidenneksellä. Merkittävä osa näistä eroista johtuu sepelvaltimotaudista, ja niinpä tutkimme sen tärkeimpien riskitekijöiden kehitystä koulutuksen pituuden mukaan luokitelluissa ryhmissä FINRISKI-väestötutkimusten aineistoista vuosilta 1992, 1997 ja 2002. Riskitekijöissä todettiin koulutusryhmittäin erittäin merkitsevät tasoerot kummallakin sukupuolella. Ainoa poikkeus oli kohonneen verenpaineen esiintyvyys miehillä. Erot eivät merkitsevästi muuttuneet kymmenvuotisjakson aikana. Ilman uusia tehokkaita toimenpiteitä sepelvaltimotautikuolleisuuden sosioekonomisten erojen ei voida odottaa supistuvan lähitulevaisuudessa.

Veikko Salomaa, Tiina Laatikainen, Heli Tapanainen, Pekka Jousilahti, Erkki Vartiainen