Insuliinineritys vaikuttaa laihduttamiseen

Tutkimustulokset erilaisten laihdutusdieettien vaikutuksista ovat hyvin vaihtelevia. On arvioitu, että tutkimusmenetelmien erojen lisäksi myös tutkittavien fysiologiset erot vaikuttavat laihdutustuloksiin. Nyt selvitettiin, kuinka erot tutkittavien insuliininerityksessä vaikuttavat kahden eri laihdutusdieetin tuloksiin. Ylipainoiset nuoret aikuiset (n = 73) satunnaistettiin kahteen dieettiryhmään, joista toinen perustui ruokavalion matalaan glykeemiseen kuormaan ja toinen rasvan vähäiseen määrään. Tutkittavia seurattiin 18 kuukautta. Intervention alussa tutkittaville tehtiin sokerirasituskoe, jonka yhteydessä mitattiin myös insuliinin eritys.

Tiina Laatikainen

Apua sydämen akuutin vajaatoiminnan selvittelyyn

Kanadalaisessa monikeskustutkimuksessa selviteltiin eteispeptidin (NT-proBNP) määrityksen vaikutusta hoitoon, kun potilaalla epäillään sydämen vajaatoimintaa. Tutkimukseen satunnaistettiin 500 ensiapuun tämän syyn takia tullutta potilasta niin, että puolessa tapauksista kliinikko sai tulovaiheessa tietoonsa eteispeptidituloksen. Vajaatoiminta osoittautui lopulliseksi diagnoosiksi 230 potilaalla ja heillä NT-proBNP oli selvästi muuta ryhmää korkeampi. Tieto eteispeptidipitoisuudesta lyhensi päivystyspoliklinikkakäyntiä 21 %, vähensi uusia sairaalahoitojaksoja 2 kuukauden seurannassa 35 % ja myös sairaanhoitokuluja. Tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia. Eteispeptidin määritys on kustannustehokas lisäapu akuutin vajaatoiminnan poissulkemisessa hengenahdistuksen syynä.

Juhani Airaksinen

Elektiivisen kirurgian työnjako ja alueellinen integrointi Erikoisalakohtaiset päälinjaukset

Suomen Kirurgiyhdistyksen työryhmä on tehnyt kriittiseen arvioon perustuvan ehdotuksen, miten sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella edellyttämät järjestelyt viidellä erityissairaanhoidon vastuualueella tulisi toteuttaa.

Mauri Lepäntalo, Timo Raatikainen, Ulla-Stina Salminen, Helena Isoniemi, Ilari Airo, Markku Alanen, Maarit Heikkinen, Tatu Juvonen, Outi Kaarela, Ulla Keränen, Tuula Kiviluoto, Heikki Kröger, Ari Leppäniemi, Jorma Ryhänen, Eero Wuokko

Uutta tietoa suomalaiseen tautiperimään kuuluvan LPI-taudin pitkäaikaisennusteesta

Väitöstutkimuksessa selvitettiin ravitsemuksellisten ongelmien, karnitiininpuutoksen, munuaiskomplikaatioiden sekä raskauteen ja synnytyksiin liittyvien ongelmien yleisyyttä lysinuurista proteiini-intoleranssia (LPI) sairastavilla suomalaisilla potilailla. Lisäksi tutkittiin suun kautta annettavan lysiinilisän tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta LPI-potilaiden pitkäaikaishoidossa.

Laura Tanner

Koherenssin tunne ja terveys

Ihmisen koherenssin tunne tarkoittaa elämänhallinnan tunnetta - sitä kuinka hyvin ymmärtää ympäristöään, tajuaa merkityksiä ja hallitsee tilanteita. Ihminen, jolla on vahva koherenssin tunne, ottaa vaikeudet vastaan haasteina eikä heti luovuta ja masennu. Vahva koherenssin tunne on tärkeä tekijä stressinhallinnassa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko sepelvaltimotaudin, syövän ja tapaturmien ilmaantuvuus sekä kokonaiskuolleisuus pienempi miehillä, joilla koherenssin tunne on vahva, verrattuna miehiin, joilla koherenssin tunne on heikko.

Esko Poppius

Skitsofrenian geenitausta

Perhe-, kaksos- ja adoptiotutkimusten perusteella skitsofrenialla on merkittävä perinnöllinen tausta, joskin myös ympäristötekijät vaikuttavat taudin syntyyn. Aikaisemmin Suomessa kromosomista 5 löytynyt alue kytkeytyi skitsofreniaan perheaineistossa, joka koostui 441 perheestä ja käsitti 865 skitsofreniaa sairastavaa ihmistä. Viime aikoina tältä samalta alueelta on löydetty muissa väestöissä useita geenejä, joiden variaatiot näyttäisivät altistavan skitsofrenialle. Erityisesti hermoston välittäjäaineen gamma-aminovoihappo A -tyypin reseptorien alayksiköistä muodostuva geenirykelmä näyttäisi liittyvän suurentuneeseen sairastumisriskiin. Näiden geenien roolia skitsofreniassa tutkittiin myös suomalaisessa väestössä analysoimalla niissä sijaisevia variaatioita. Havaintona oli, että GABRG2-geenin variaatiot näyttävät liittyvän skitsofrenian sairastumisriskiin. Lisäksi nämä variaatiot näyttivät liittyvän työmuistin toimintaan. Skitsofreniaa sairastavien kognitiiviset toiminnot ovat usein huonontuneet, joten löydös voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia työmuistin toiminnan tutkimuksessa.

Joni Turunen

Pakon käyttö psykiatristen potilaiden sairaalahoidossa Suomessa

Vapauden rajoittaminen on aina kajoamista ihmisen perustuslailliseen oikeuteen ja siten tahdosta riippumaton hoito psykiatriassa on ongelmallinen alue. Länsimaissa on herätty keskustelemaan tästä aiheesta viime vuosikymmeninä ja tahdosta riippumatonta hoitoa on pyritty vähentämään lainsäädännöllisin keinoin. Jotta tahdosta riippumattoman hoidon ja toimenpiteiden käyttöön voidaan vaikuttaa, tarvitaan vertailukelpoista tietoa sen määrästä ja laadusta.

Carita Tuohimäki

Sikiön FAS-riskillä yhteyttä geneettisiin tekijöihin

Äidin alkoholinkäyttö raskausaikana voi pahimmillaan aiheuttaa syntyvälle lapselle alkoholisyndrooman (FAS). Eläinkokeet, väestötutkimukset ja kaksostutkimukset viittaavat siihen, että FAS-riski on ainakin jossain määrin geneettisten tekijöiden säätelemä, eikä riipu pelkästään juodun alkoholin määrästä. Alkoholismin ja sen liitännäissairauksien genetiikka on kuitenkin monimutkaista, löydökset osittain kiistanalaisia ja tutkimukset kohdistuvat pääosin miehiin.

Pertti Kirkinen

FDA:n SSRI-varoitus vähensi nuorten masennusdiagnooseja

FDA varoitti lokakuussa 2003, että lasten ja nuorten masennuksen hoitaminen serotoniiniselektiivisillä (SSRI) masennuslääkkeillä voi lisätä itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä. Varoituksen mahdollisia vaikutuksia selvitettiin tutkimuksessa, johon otettiin masennusepisodin lokakuun 1998 ja syyskuun 2005 välillä sairastaneita 5-18-vuotiaita lapsi- ja nuorisopotilaita. Suuren aineiston perusteella ilmeni, että sekä poikien että tyttöjen diagnosoitujen masennusten nouseva trendi katkesi vuoteen 2005 tultaessa. Lastenlääkärien ja perusterveydenhuollon lääkärien tekemien masennusdiagnoosien määrä väheni eniten. Psykiatrien diagnosoima määrä kasvoi, mutta ei korvannut muiden lääkärien diagnoosien vähenemää. Samalla lääkkeiden määräämisessä tapahtui dramaattinen muutos. Ennen varoitusta SSRI-lääkettä saavien masennuspotilaiden osuus oli ollut hienoisessa nousussa, mutta nyt se putosi runsaasta 60 %:sta alle 30 %:iin. Psykoterapiaa saaneiden osuus ei muuttunut.

Raimo K. R. Salokangas

Onko molemminpuolinen korvatulehdus erilainen kuin toispuolinen?

Vanhassa ja tavallisessa lastentaudissa riittää yhä tutkimista ja yllätyksiä. Omassa tutkimuksessamme totesimme viime syksynä, että molemminpuolinen korvatulehdus paranee hoidettunakin selvästi hitaammin kuin toispuolinen. Loppuvuodesta Lancetissa julkaistiin iso, tälläkin palstalla referoitu meta-analyysi, jossa todettiin, että antimikrobihoidosta on selvimmin hyötyä alle 2-vuotiaiden lasten molemminpuolisessa korvatulehduksessa lumeeseen verrattuna. Nyt otiitin puoleisuudesta on innostuttu laajemminkin ja asiaa pohti omien aineistojensa pohjalta kaksi arvostettua työryhmää Atlantin molemmin puolin.

Marjo Renko

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030