Sydän- ja verisuonitautipotilaiden kolesterolin lääkehoito statiineilla Kuinka tehokkaita statiinit ovat?

Kolesterolin hoitoon käytettävistä statiineista on julkaistu arvokas yksittäisten potilaiden tiedot yhdistävä meta-analyysi. Sen perusteella statiinit ovat tehokkaita ja turvallisia kolesterolilääkkeitä.

Matti Uhari

Mitä tehdä, kun terveyskeskukseen tulee uusi psykoosipotilas?

Tärkeää on mahdollisimman hyvä ja rauhoittava kontakti potilaaseen.

Jyrki Heikkilä

Lyme-borrelios - praktiska riktlinjer för diagnos och behandling

Lyme-borrelios är en fästingburen infektion som är känd och utbredd i Finland sedan mer än 20 år, men dess diagnostik och behandling utvecklas fortfarande.

Dag Nyman, Peter Wahlberg, Sten-Anders Carlsson, Hans Granlund, Christian Jansson, Christian Johansson, Clara Nyberg

Influenssarokotus edelleen lääketieteellisille riskiryhmille ja kaikille 65 vuotta täyttäneille Kansanterveyslaitoksen influenssarokotussuositus 2006

Influenssaepidemian vaikutuksia voidaan tehokkaimmin vähentää rokottamalla riskiryhmiin kuuluvat influenssaa vastaan vuosittain.

Satu Rapola, Rose-Marie Ölander, Tapani Hovi, Terhi Kilpi, Pirjo-Riitta Saranpää (Siht.), Irja Davidkin, Heikki Korpela, Helena Käyhty, Marko Luhtala, Tea Nieminen, Hanna Nohynek, Eeva Pekkanen, Petri Ruutu

Lääkäri sairastuu - entäs sitten? Menettelytavat Taysin miljoonapiirin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa

Lääkäreillä kynnys jäädä sairauslomalle on korkea. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten terveydenhuollossa menetellään lääkärin sairastuessa.

Eliisa Mäenpää, Irma Virjo

Lääkärien ja hoitajien linjaorganisaatiot käytännön johtamisen näkökulmasta

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisia ongelmia lääkärien ja hoitajien erillisistä linjaorganisaatioista aiheutuu käytännön johtamiseen ja miten niitä hoidetaan.

Juha V. Virtanen, Anne Kovalainen

Rautakuljetingeenin mutaation aiheuttama anemia

DMT1-geeni ohjelmoi rautatransportterin eli kuljettimen syntyä mm. pohjukaissuolen enterosyyttien kärjessä, jossa rauta imeytyy. Samaa kuljetinta tavataan punasolujen esiasteissa. Nyt kuvataan kolmas potilas, jolla tämä geeni on viallinen. Potilaat ovat olleet lapsia, jotka ovat olleet ymmärrettävästi kalpeita, kun hemoglobiini on n. 75 ja hematokriitti 26 %. MCV on alle 60. Vaikka kyseessä on siis selkä raudanpuutteen kuva, rautahoito ei auta. Maksa sen sijaan on rautaa tulvillaan. Potilaat voivat koko lailla normaalisti, ja maksan rautaylimäärän syy ihmetyttää tutkijoita. Ilmeisesti DMT1-geenin mutaatio pilaa raudan kulkeutumisen normaalin erytopoieesin käyttöön, muttei estä raudan menemistä maksaan. Ehkä maksan rautametaboliaa säätelevät muut pelurit kuin DMT1?

Robert Paul

Aripipratsoli epävakaan persoonallisuushäiriön hoidon avuksi

Epävakaa persoonallisuushäiriö on yksi vaikeimmista psykiatrisista häiriöistä. Uutta avausta sen hoidossa merkitsee lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus, jossa vaikuttavana lääkkeenä oli aripipratsoli, uusi neurolepti, jolla on sekä dopamiinireseptoreja salpaava että stimuloiva vaikutus. Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivävät potilaat (n = 52) jaettiin tutkimuksessa aripipratsoli- (15 mg/vrk) ja lumeryhmään ja heitä hoidettiin 8 viikon ajan. Aripipratsolia saaneiden tila parani hoidon aikana lumepotilaita paremmin. Tutkimuksessa arvioitiin mm. yleistä tilaa, masentuneisuutta, aggressiivisuutta, sosiaalisuutta ja psykoottisuutta. Vakavia sivuvaikutuksia ei ilmennyt. Näyttääkin siltä, että aripipratsoli on varsin turvallinen ja tehokas lääke epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa. Sillä on myös suotuisa vaikutus potilaan ihmissuhteisiin.

Raimo K. R. Salokangas

Mikä auttaa rintasyöpäleikkauksen jälkeiseen seroomamuodostukseen?

Rintasyövän leikkaustekniikkaan kuuluu mm. kainalon imusolmukkeiden tutkiminen. Kainaloevakuaation jälkeen jopa puolelle potilaista kehittyy leikkausalueelle serooma eli veren ja kudosnesteen kollektio, joka pitkittää haavan paranemista. Seroomien vähentämiseksi on kokeiltu lukuisia eri menetelmiä. Nyt julkaistuun meta-analyysiin on otettu rintasyöpää, kudosliimoja ja seroomamuodostusta käsittelevät tutkimukset. Toisessa tutkimuksessa ranskalainen työryhmä selvitti, voidaanko ulkoisella sidoksella vähentää seroomamuodostusta verrattuna perinteiseen laskuputkihoitoon.

Tom Scheinin

Aurallinen migreeni altistaa sydänkohtaukselle

Migreeni kuuluu aivoinfarktin riskitekijöiden joukkoon. Nyt on osoitettu, että aurallinen migreeni on myös merkittävä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijä.

Jaana Suhonen

Tulehdusreaktion ja depressiivisen oireilun välinen yhteys monimutkaistuu

Jo pitkään on esitetty, että infektiot ja niiden aiheuttamat tulehdusreaktiot aiheuttaisivat depressiota. Masennuspotilailta onkin löydetty yleisestä tulehdusreaktiosta kertovia, kohonneita C-reaktiivisen proteiinin (CRP) arvoja. Laajaan nuorisoaineistoon perustuen suomalaiset tutkijat lähestyivät tätä ilmiötä toisesta näkökulmasta; CRP:n vaihtelua selitettiin depressiivisillä oireilla.

Raimo K. R. Salokangas

Sunitinibi on uusi lääke munuaissyövän hoitoon

Munuaissyöpä on yleistynyt länsimaissa. Solunsalpaajahoidoilla ei ole saatu hyviä hoitovasteita taudissa. Biologisilla vasteenmuuntajilla eli interferonilla ja interleukiinilla hoitovasteita saadaan 10-15 %:lle potilaista, mutta vain muutamaksi kuukaudeksi.

Sirkku Jyrkkiö

Kahvi ei vaikuta sepelvaltimotaudin vaaraan

Kahvin ja sepelvaltimotaudin välisistä yhteyksistä on julkaistu vaihtelevia tutkimustuloksia. Viimeisin ja paras asiaa koskeva selvitys tehtiin yhteensä lähes 130 000 terveen terveydenhuollon ammattilaisen prospektiivisista terveystutkimuksista, joissa kahvin kulutusta seurattiin 2-4 vuoden välein 1980-luvulta lähtien. Kahvin tai teen kulutus ei vaikuttanut miehillä eikä naisilla lainkaan sepelvaltimotaudin tai sydäninfarktin vaaraan 15-20 vuoden seurannan aikana. Ainakaan suodatinkahvin juonti ei siis näyttäisi vaarantavan sydänterveyttä ja saattaa viimeaikaisten raporttien mukaan jopa suojata diabetekselta.

Juhani Airaksinen

Yhdistelmähoidoista hyötyä COPD:ssa?

Hollantilaiset tutkivat 95 COPD-potilaan kohdalla, auttaako inhaloitavaan tiotropiumiin (18 myyg x 1/pv) yhdistetty formoteroli (12-24 myyg/pv) tilannetta. Osoittautui, että FEV1-arvoon saatiin nousua parhaiten tiotropiumin ja kahdesti päivässä otetun formoterolin avulla, joskin absoluuttiset muutokset olivat pieniä. Formoterolin yhdistäminen hoitoon vähensi varalääkkeenä olleen salbutamolin tarvetta. Ei liene vaikea ennustaa, että tulevaisuudessa nähdään näiden tai esim. tiotropiumin ja salmeterolin kombinaatiota. Ongelmaksi tullee kuitenkin päiväannosten määrän optimointi: pitääkö ottaa pitkävaikutteista sympatomimeettia kerran vai kahdesti päivässä?

Hannu Puolijoki

Sydämen akuutin vajaatoiminnan diagnostiikka ja hoito Euroopan kardiologisen seuran suositusten mukaan

Akuutilla sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan sydämen poikkeavan toiminnan aiheuttamia nopeasti alkavia oireita ja kliinisiä löydöksiä. Tila voi ilmetä joko ilman aiempaa sydänsairautta tai aiemman sydänsairauden pohjalta. Sydämen toimintahäiriö voi olla systolinen tai diastolinen tai syynä voi olla rytmihäiriö tai esikuorman ja työkuorman epäsuhta.

Veli-Pekka Harjola, Markku S. Nieminen

Milloin tarvitaan ulkusprofylaksiaa?

Helikobakteeri-infektio ja tulehduskipulääkkeiden käyttö ovat yleisimmät syyt maha- ja pohjukaissuolihaavoihin.

Perttu Arkkila

Kehittyvä tekonivelkirurgia reumapotilaan hoidossa

Reumapotilaan tekonivelleikkauksen aiheet ja optimaalinen aikataulu harkitaan yksilöllisesti reumataudin luonteen, potilaan toiminnallisten tarpeiden, iän ja nivelvaurion asteen perusteella.

Teemu Moilanen, Pirjo Honkanen, Markku Korpela, Matti Lehto

Psykoosipotilaan tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Psykoosissa ihmisen todellisuudentaju on vakavasti häiriintynyt ja hänellä esiintyy psykoottisia oireita, kuten harhaluuloisuutta, aistiharhoja, hajanaista puhetta tai käytöstä.

Raimo K. R. Salokangas

Syventävien opintojen tutkielmat lääketieteen ja hammaslääketieteen peruskoulutuksessa Tie tieteeseen?

Tieteellisen tutkimustyön perusteiden oppiminen lääketieteen peruskoulutuksessa on suurelta osin tutkintoon sisältyvän opinnäytetyön varassa. Selvitimme tässä työssä Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tehtyjen syventävien opintojen tutkielmien ohjausta, luonnetta ja laatua.

Pentti Nieminen, Kirsi Sipilä, Marjo Renko, Hanna Pesonen, Leila Risteli

Olkaleikkauspotilaiden sairaalahoito- ja päivärahakustannukset Suomessa vuosina 2000-2002

Olkapäävaivat ovat yleinen työikäisten operatiivisen hoidon aihe. Tutkimuksessa selvitettiin olkapäätoimenpiteitä sairaaloittain ja niiden aiheuttamia päivärahakustannuksia.

Arto Vehviläinen, Ilkka Vohlonen, Arvi Harju, Heikki Kröger