Potilastyytyväisyyden mittaaminen perusterveydenhuollossa
Yhteistyöllä luotettavaa tietoa ja vertaisarviointia

Terveydenhuollon palveluissa tulisi nykyistä systemaattisemmin seurata asiakastyytyväisyyttä palvelujen laadun mittarina. Selvitimme Sisä-Suomen ja Pohjanmaan terveyskeskuksissa potilaiden mielipiteitä mittaavan kyselyn toteutettavuutta ja soveltuvuutta perusterveydenhuollon tiedonkeruu- ja vertailujärjestelmäksi.

Risto Raivio, Juhani Jääskeläinen, Doris Holmberg-Marttila, Kari Mattila

Kipulääkkeiden vaikutus CYP1A2-entsyymin toimintaan

Sytokromi P450 1A2 (CYP1A2) on yksi tärkeimmistä lääkeaineita metaboloivista entsyymeistä. Lihasrelaksantti titsanidiini metaboloituu pääosin sen välityksellä maksassa. Titsanidiinin ja tulehduskipulääke rofekoksibin yhteiskäytön on raportoitu johtavan lisääntyneisiin haittavaikutuksiin, mutta yhteisvaikutuksen mekanismi on ollut tuntematon. Muitakin tulehduskipulääkkeitä käytetään monesti yhdessä lihasrelaksanttien kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia yleisesti käytettyjen kipulääkkeiden ja hormonien vaikutusta CYP1A2:n toimintaan sekä koeputkiolosuhteissa (in vitro) että terveillä koehenkilöillä (in vivo) ja vertailla soveltuvin osin tuloksia toisiinsa.

Marjo Karjalainen

Rypsi- ja rapsiallergia atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla

Keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla ruoka-allergia on tavallista. Seesamin siemen- ja sinappiallergia ovat esimerkkejä uusista merkittävistä lasten ruoka-allergioista. Ranskassa sinappiallergia on lasten neljänneksi yleisin ruoka-allergia, ja siksi sinappi on sisältynyt vuosia Tampereen yliopistollisen sairaalan ihotautien klinikan pikkulasten ihopistokoesarjaan. Sinapista havaittiin tulevan paljon positiivisia tuloksia, vaikka imeväiset tai pikkulapset eivät sitä juuri syö. Kun samaan Brassicaceae-kasviheimoon kuuluvat rypsi ja rapsi lisättiin ihopistokoesarjaan, ihopistokoepositiivisten joukko oli jälleen suuri.

Sanna Poikonen

Lääkeverkkoputkissa vain pieniä eroja

Everolimuusilla päällystettyä verkkoputkea verrattiin SPIRIT III -tutkimuksessa jo pitempään käytössä olleeseen paklitakselistenttiin yli 1 000 potilaan satunnaistetussa tutkimuksessa. Vuoden seurannassa ei hoitoryhmien välillä todettu eroa kuolleisuudessa, mutta suonen uudelleen ahtautumistaipumusta ilmeni hieman enemmän paklitakseliverkkoputkea käytettäessä. Varmoja stenttitrombooseja ilmeni vain everolimuusiryhmässä 5 potilaalla, mutta toisaalta sydäntapahtumien kokonaismäärä oli vuoden seurannassa everolimuusiryhmässä pienempi (6,0 vs. 10,3 %, p = 0,02).

Juhani Airaksinen

Tutkijoiden odotukset ehkä osasyynä psykoosilääkkeiden tehoeroihin

Toisen polven psykoosilääkkeiden paremmuus kyseenalaistetaan jälleen, tällä kertaa aiemmista tutkimuksista poiketen ensipsykoosiin sairastuneita tarkastelevassa tutkimuksessa. Lisäksi tutkijat arvelevat, että aiemmissa tutkimuksissa hoitavan henkilön omat käsitykset ovat voineet suurestikin vaikuttaa tutkimuksen lopputulokseen. Vaikka kyseessä olisi kaksoissokkotutkimus, tämä on mahdollista, koska potilaan saama lääke usein paljastuu lääkkeiden erilaisen haittavaikutusprofiilin takia.

Raimo K. R. Salokangas

Leveä QRS ennustaa vajaatoimintapotilaalle vaikeuksia

EVEREST-tutkijat selvittelivät QRS:n keston ennustevaikutusta vajaatoiminnan takia sairaalahoitoon joutuneiden lähes 3 000 potilaan joukossa. QRS oli levennyt (yli 120 ms) sairaalahoitoon tullessa 45 %:lla potilaista pääosin vasemman haarakatkoksen takia. Akuutissa vaiheessa todettu leveä QRS oli itsenäinen noin neljänneksen kuolleisuutta ja sairaalahoitoja lisäävä tekijä monimuuttujamallissa. Optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta 28 % tästä potilasryhmästä kuoli jo 10 kuukauden seurannan aikana. Vielä on tutkittava, voidaanko tämän potilasryhmän ennustetta parantaa varhaisen vajaatoimintatahdistimen tai siihen yhdistetyn rytmihäiriötahdistimen avulla.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030