Mikrovaskulaariset kudoskielekkeet nilkan ja säären traumaattisten luu-pehmytkudospuutosten hoitona

Microvascular reconstruction of traumatic compound bone and soft tissue defects of the tibia and ankle: Long-term patient-reported outcomes

Jussi Repo

Bakteerin aiheuttaman nenän äkillisen sivuontelotulehduksen kehittyminen ja diagnoosi

Development and diagnostics of bacterial acute rhinosinusitis in young adults

Timo Autio

Verkon poisto auttaa vaikeaan nivuskipuun tyräleikkauksen jälkeen

Aikuisten nivustyräleikkauksissa laitetaan nykyään lähes poikkeuksetta keinomateriaalista tehty verkko nivusalueelle. Se tukeekin kudoksia hyvin, koska tyrien uusiminen on harvinaista (1–3 %). Alueella on kuitenkin kolme hermoa, joiden kulkureitille verkko laitetaan. Muutamalle prosentille potilaista tulee verkkoleikkauksen jälkeen vaikea neuropaattinen kiputila, jonka hoito on ongelmallista.

Hannu Paajanen

Evolokumabi pienentää sepelvaltimoplakkeja

Tehokas statiinihoito vähentää sepelvaltimotautitapahtumia ja vaikuttaa edullisesti sepelvaltimotaudin etenemiseen ainakin LDL-kolesterolipitoisuuden tasolle 1,5 mmol/l saakka. PCSK9:n estäjät ovat uusi tehokas lääkeryhmä, jonka avulla on mahdollista päästä entistäkin pienempiin kolesteroliarvoihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan evolokumabin ja statiinin avulla aikaansaatu selvästi suurempi LDL-tason lasku näyttää vähentävän entisestään sepelvaltimotaudin etenemistä.

Juhani Airaksinen

Lääkkeiden vakavat haitat muuttuvat

Päivystyskäynteihin ja sairaalahoitoihin johtavia lääkehaittoja on selvitetty Yhdysvalloissa toistuvasti rekistereistä. Vuonna 2003–2004 päivystyspotilaista 2,4 henkilöä 1 000:sta hakeutui hoitoon lääkehaitan vuoksi. Käynneistä 16,7 % johti sairaalahoitoon. Kun tutkimus toistettiin samanlaisena vuosina 2013–14, lääkkeistä johtuvat päivystyskäynnit olivat lisääntyneet: päivystyskäynnin syynä oli lääkehaitta 4,0 henkilöllä 1 000:sta ja käynneistä 27,3 % johti sairaalahoitoon.

Kaisu Pitkälä

Suuriannoshoidosta ei apua diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma paranee usein solunsalpaajan ja vasta-ainehoidon yhdistelmällä (rituksimabi, syklofosfamidi, vinkristiini, doksorubisiini, RCHOP), mutta keskisuuren ja suuren riskin taudin hoitoon tarvittaisiin tehokkaampia vaihtoehtoja. Suuriannoshoidosta on toivottu apua, mutta satunnaistetussa tutkimuksessa hoitotulokset eivät parantuneet.

Sirkku Jyrkkiö

Neurodegeneraatio ja uni

Unettomuuden lisääntyminen ja yöunen rikkonaisuus ovat tavallisia sekä ikääntymiseen että ­neurodegeneraatioon liittyviä vaivoja.

Ari Ylikoski, Markku Partinen

Mielialaoireet: normaalia vai ei?

Depression ja normaalin surureaktion erottaminen voi olla vaikeaa, samoin iloisuuden ja hypomanian, etenkin jos ei tunne potilasta entuudestaan.

Merja Viikki, Tuomas H. Koskela, Hanna Valtonen, Esa Leinonen

Aikuisen pitkittyneen ripulin syiden selvittely

Pitkittynyt eli yli neljä viikkoa kestänyt ripuli on yleinen vaiva ja yksi tavallisimmista syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Kalle Jokelainen

Tupakasta vieroitus ennen leikkausta

Tupakointi suurentaa leikkauskomplikaatioiden riskiä ja heikentää toipumista. Tupakasta vieroitus onkin tärkeä osa leikkaukseen valmistautumista, arvioivat tähän selvitykseen haastatellut viisi lääkäriä eri yliopisto­sairaaloista. He toivovat yhteistyön kehittämistä etenkin perusterveydenhuollon kanssa. Potilaan tupakoinnista on tärkeää kysyä ja tarjota tukea vieroitukseen jo laadittaessa lähetettä leikkausarvioon. Tupakoimattomana leikkaukseen -toiminnan vaikuttavuutta olisi helpompi arvioida, jos tiedot tupakoinnista kirjattaisiin ­systemaattisesti osana leikkausta edeltävää arviointia.

Anna Grönholm, Ulla Karhunen-Enckell, Helena Liira

Vakaa sepelvaltimotauti: puukkoa, palloa vai pillereitä?

Stabiili sepelvaltimotauti on sydämen valtimoita ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa tyypillisesti rasituksessa rinnan alueen kipua tai epämukavuutta. Oireet heijastuvat usein myös muualle ylävartalon alueelle ja ovat useimmiten helposti tunnistettavissa. Ne helpottuvat levolla tai nitrolla ja kestävät alle kymmenen minuuttia. Diagnoosin varmistamiseksi voidaan tarvita jatkotutkimuksia, joista yleisin on rasituskoe (1).

Pekka Porela

Ympäristökemikaalit kertyvät ja vaikuttavat luustoon

Bone as a target for persistent organic pollutants

Antti Koskela

Rintasyövän sädehoidon sydänhaitat

Cardiotoxicity of adjuvant breast cancer radiotherapy

Tanja Skyttä

Psyykkinen kuormittuneisuus huonontaa lannerankakanavan ahtauman leikkaustulosta

Psychological factors in postoperative recovery from lumbar spinal stenosis surgery

Maarit Pakarinen

Epilepsiaan liittyvä kuolleisuus ja sen kliiniset riskitekijät

Mortality in epilepsy with emphasis on clinical features

Olli Nevalainen

EKG-muutosten, lihavuuden ja diabeteksen rooli sydänperäisen äkkikuoleman riskiarviossa

The role of electrocardiographic abnormalities, obesity, and diabetes in risk stratification for sudden cardiac death in the general population

Antti Eranti

Pitäisikö karpalot jo unohtaa virtsatieinfektioiden estohoidossa?

Virtsan happamointia karpalomehulla on pidetty yhtenä mahdollisena virtsatieinfektion estohoitona. Käypä hoito -suosituksessa sen arvioidaan olevan yhtä tehokas kuin trimetopriimi. Cochrane-katsaus vuodelta 2012 katsoo kuitenkin, ettei 24 kontrolloidussa tutkimuksessa ole riittävästi näyttöä sen hyödyistä. Yhdysvalloissa tehtiin vanhainkodeissa satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus karpalomehun vaikutuksista vanhusten yhtäaikaisen bakteriurian ja pyurian esiintyvyyteen.

Kaisu Pitkälä

Elämän loppuvaiheen sekavuutta ei pidä hoitaa psykoosilääkkeillä

Psykoosilääkkeitä kehitettiin alun perin skitsofrenian hoitoon. Niitä ryhdyttiin pian käyttämään myös muiden syiden aiheuttamien käytöshäiriöiden hoitoon, vaikka niiden hyödystä deliriumoireiden hoidossa on vähän näyttöä. Elämän loppuvaiheen deliriumin hoidossa haloperidolista ja risperidonista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Sirkku Jyrkkiö

Yhdistelmäliitännäishoito paikallisiin imusolmukkeisiin levinneessä eturauhassyövässä

Luotettava tutkimusnäyttö operatiivisesti hoidetun paikallisiin imusolmukkeisiin levinneen eturauhassyövän jatkohoidosta puuttuu. Pitäisikö sitä hoitaa suuren riskin paikallisena tuumorina vai metastasoituneena tautina? Hoitosuositukset ulottuvat seurannasta pelkkään hormonihoitoon tai hormonihoidon ja paikallisen sädetyksen yhdistelmähoitoon. Atlantalainen onkologiryhmä päätyi amerikkalaisten syöpäpotilaiden tietopankista keräämiensä tietojen perusteella aggressiivisen yhdistelmähoidon kannalle.

Ossi Lindell

Siedätyshoito on varsin turvallista

Siedätyshoito siitepölyillä on järkevää toimintaa tilanteissa, joissa potilas oireilee maksimaalisesta allergialääkityksestä huolimatta ja elämänlaatu kärsii – etenkin jos allergisen nuhan lisäksi on kehittymässä astma. Eläinallergeeneilla siedätystä annetaan kuitenkin vain erityistapauksissa. Siedätyshoidon turvallisuudesta tutkimusten ulkopuolella on ollut vain vähän näyttöä, mutta nyt eurooppalainen selvitys varmisti sen.

Heikki Ekroos