Aslak-kuntoutuksen vaikutus sairauspoissaoloihin sekä työterveyshuollon käyttöön ja kustannuksiin
Lähtökohdat
Tutkimuksessa selvitettiin kuntoutuksen, erityisesti Aslak-kuntoutuksen vaikutusta työterveyshuollon käynteihin ja kustannuksiin sekä sairauspoissaoloihin.
Menetelmät
Tutkimusjoukkona olivat suuren yrityksen työntekijät, jotka osallistuivat Kelan kustantamaan kuntoutukseen. Kuntoutujien valinnassa hyödynnettiin kyselyä, jonka oli laatinut yksi kirjoittajista. Seuranta jatkui kolme vuotta kuntoutuksen jälkeen.
Tulokset
Kuntoutujien työkuormitus, voimavaratasapaino ja palautuminen normaalistuivat, samoin niiden yhteinen kokonaisindeksi. Työterveyshuollon käynnit ja kustannukset vähenivät, mutta niitä oli yhä enemmän kuin verrokeilla. Sairauspoissaolot vähenivät vielä toisena seurantavuonna ja lisääntyivät sen jälkeen.
Päätelmät
Kuntoutus oli tuloksekasta kaikilla mittareilla. Kysely oli hyödyllinen kuntoutujien valinnassa.
Kela käytti v. 2015 yhteensä 104,5 miljoonaa euroa harkinnanvaraiseen kuntoutukseen, josta Aslak-kuntoutukseen 30,1 %, TYK-kuntoutuksen harkinnanvaraisena myönnettävään osuuteen 1,2 % ja muuhun harkinnanvaraiseen kuntoutukseen 68,7 %. Keskimääräinen kustannus/kuntoutuja oli kuntoutusraha mukaan…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
