Samanaikainen persoonallisuushäiriö arvioitava työikäisillä masennuspotilailla

Effects of rehabilitation in first episode depression among occupational health care clients

Tero Raiskila

Tupakoivista nuorista aikuisista valtaosa haluaa lopettaa tupakoinnin

Tobacco and health. A study of young adults in northern Finland

Anna Tuisku

Toiminnallinen magneettikuvaus paljastaa häiriöitä muistipotilaiden hermoverkoissa

Resting-state functional MRI in behavioral variant of frontotemporal dementia

Riikka Rytty

Kipuoireet häviävät leikkauksella valtaosalla syvää endometrioosia sairastavista

Rectovaginal endometriosis – pain treatment options

Satu Tarjanne

Sappikivet poistetaan useimmiten tähystyksessä

Outcome analysis for laparoscopic and open ­cholecystectomy

Satu Suuronen

Skitsofrenia – usean osuman tauti

Skitsofrenia diagnosoidaan oirekokonaisuutena, ja eri potilailla oireiden, kuten aistiharhojen, harhaluulojen, motivaatiovaikeuksien tai kognition ongelmien esiintyvyys ja voimakkuus vaihtelevat. Oiretyyppien syyt ovat todennäköisesti erilaisia, ja toisaalta yksittäinen syytekijä voi johtaa useisiin oiremuotoihin (1). Oirekriteerit täyttävää häiriötä edeltää keskushermoston kehitykseen vaikuttavien tekijöiden polku, jossa haavoittuvuutta lisäävien tapahtumien painoarvot vaihtelevat (2).

Tuula Kieseppä, Jaana Suvisaari

Satunnaistettu koe paksusuolen tähystyksestä syövän seulonnassa

Paksusuolen syöpää seulotaan joissakin maissa joko ulosteen veritestillä tai kolonoskopian avulla. Ensimmäiset tavanomaisen riskin väestön kolonoskopiaseulontaa koskevat satunnaistetun tutkimuksen tulokset kertovat tähystysten toteutuneen vaihtelevasti, mutta löydöksiä saatiin kohtalaisen paljon.

Helena Liira

Lievä von Willebrandin tauti kannattaa diagnosoida kunnolla

Perinnöllisistä verenvuotosairauksista yleisin on von Willebrandin tauti. Lievän tautimuodon diagnostiikka on sekä kliinisesti että laboratorioteknisesti haastavaa, sillä laboratorion ilmoittama numeraalinen arvo ja potilaan kokemat oireet eivät aina kohtaa. Diagnosointi on vasta viime vuosina tarkentunut niin, että riskitietoihin ei tule merkintää enää pelkän sukutaustan tai sinne päin olevan tutkimustuloksen perusteella. Amerikkalaiset selvensivät historiallisen diagnoosin ja verenvuoto-oireilun yhteyttä poikkeuksellisen tarkalla tutkimuksella.

Marko Vesanen

Uusi ennustetekijä tarjolle rintasyöpään

Rintasyövän SPAG5-geenin monistuma ennakoi aggressiivisempaa taudin kulkua ja huonompaa ennustetta. Toisaalta se näyttää olevan yhteydessä parempaan taksaani- ja antrasykliinihoidon tehoon.

Sirkku Jyrkkiö

Opioidi jää usein käyttöön tekonivelleikkauksen jälkeen

Opioideja käyttävillä polvi- ja lonkkapotilailla potilailla opioidin käyttö jatkuu tekonivelleikkauksen jälkeenkin, ja opioidi saattaa jäädä käyttöön leikkauksen jälkeen myös potilaille, jotka eivät ole aiemmin niitä käyttäneet. Opioidien käytöllä ja kivun intensiteetillä ei näytä olevan yhteyttä. Tarpeettoman opioidilääkityksen välttämiseksi tällaiset potilaat on tärkeää tunnistaa.

Ritva Jokela

Tukihoidon ajoitus akuutissa munuaisten vajaatoiminnassa

Sepsis, traumat ja isot leikkaukset ovat tavallisin syy äkilliseen munuaisten vajaatoimintaan. Tehohoidossa monielinvaurioon liittyvä munuaisten toiminnan tukeminen hemofiltraatiolla tai dialyysillä on happeutuksen ohella elintärkeää. Milloin munuaistoiminnan tukihoito sitten aloitetaan?

Hannu Paajanen

Hukuksiin joutuneen lapsen ensivaiheen hoito ja neurologinen ennuste

Ennusteen kannalta merkittävin asia on aivojen hapenpuutteen kesto eli hukuksissaoloaika. Elvytyksessä tärkeää on lisävaurion ehkäiseminen, happivajeen korjaaminen ja riittävän aivoperfuusion ylläpitäminen.

Tuula Lönnqvist, Leena Lauronen, Maarit Palomäki, Pertti Suominen

Aivovammojen ali- ja ylidiagnostiikka

Alidiagnostiikka on vaarana akuuttivaiheessa, ylidiagnostiikka jälkitilojen arvioinnissa.

Suvi Liimatainen, Johanna Rellman, Teemu Luoto, Minna Wäljas, Aarne Ylinen

Työterveyslääkärien kokemukset potilastietojärjestelmien käytöstä

Työterveyslääkärien kokemuksia potilastietojärjestelmien käytöstä Suomessa on tutkittu vähän, vaikka sähköiset järjestelmät ovat olleet työterveysyksiköissä käytössä jo vuosia.

Sari Nissinen, Kari-Pekka Martimo, Simo Kaleva, Timo Leino

Uutta tietoa kurkkupaiseen etiologiasta, diagnostiikasta ja hoidosta

Peritonsillar abscess – aetiology, diagnostics and treatment

Eeva Johanna Wikstén

Pallolaajennus tai valtimoleikkaus tehtävä nopeasti diabeetikoilla

Causes and consequeces of delay in vascular surgery

Katariina Noronen

Milloin lapselle kirjoitetaan lääkärintodistus erityisruokavaliosta?

Pääkaupunkiseudulla on hyviä kokemuksia uudenlaisesta ilmoituslomakkeesta, jonka avulla lasten ruokavalio monipuolistui, päiväkotihenkilökunta oli tyytyväistä, kustannukset vähenivät ja tarpeettomista lääkärintodistuksista päästiin eroon.

Anna Kaarina Kukkonen, Mika Mäkelä

Myelodysplastinen oireyhtymä ja autoimmuunitaudit ovat yleinen yhdistelmä

Autoimmuunitauteihin on yhdistetty lisääntynyt myelodysplastisen oireyhtymän mahdollisuus, kun puolustussolujen säätely häiriintyy jatkuvan immunologisen stimulaation alla.

Marko Vesanen

Miksi nivunen on kipeä tyräleikkauksen jälkeen?

Nivustyräleikkaus on Suomessakin tavallisimpia kirurgisia toimenpiteitä: niitä tehdään vuodessa noin 12 000. Nykyään tyräpullistuma korjataan asettamalla nivusalueelle synteettinen verkko joko avoleikkauksessa (Lichtenstein) tai tähystyskirurgian keinoin. Avoleikkaus tehdään lähes aina päiväkirurgisesti ja tyristä uusiutuu vain 2–5 %, koska verkkomateriaalit ovat kestäviä.

Hannu Paajanen

Myöhäinen kuolleisuus on suurentunut sepsiksen jälkeen

Useampi kuin yksi viidestä alun perin sepsiksestä toipuneesta kuolee kahden vuoden kuluessa. Kuolleisuutta ei selitä sepsistä edeltävä terveydentila.

Ritva Jokela