Milloin kroonisen vatsakivun kirurginen hoito on perusteltua?
Yleislääkärin vastaanotolla potilaista 3–5 % valittaa pitkittynyttä vatsakipua tai muuta vatsaoiretta. Hoitavan lääkärin haasteena on erottaa vatsakivun toiminnalliset ja elimelliset syyt.
Diagnoosin teon työkaluina ovat huolellinen anamneesi, kliininen status, laboratoriokokeet, tähystykset sekä tarvittaessa kuvantaminen.
Aikuisväestössä orgaanisista sairauksista yleisimpiä ovat refluksitauti, sappikivet, paksusuolen divertikuloosi tai diverkuliitti, kiinnikevaivat ja vatsanpeitteiden kivut.
Paras tutkimusnäyttö on refluksitaudin ja oireellisten sappikivien kirurgisesta hoidosta. Melko hyvin on tutkittu myös kipukirurgiaa kroonisen haimatulehduksen hoidossa.
Leikkaushoito on lähes aina perusteltua oireisessa nivus- tai vatsanpeitteiden tyrässä.
Yleislääkärin vastaanotolla potilaista 3–5 % valittaa pitkittynyttä, yli 3 kuukautta kestänyttä vatsakipua tai muuta vatsaoiretta (1). Hoitavan lääkärin haasteena on erottaa toiminnalliset syyt (n. 40 %) ja toisaalta löytää elimelliset sairaudet (n. 60 %) (taulukko 1). Tärkeintä potilaan…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
