Kasvattaako huippu-urheilu myös aorttaa?

Kestävyys- ja voimalajiharjoittelulla on merkittäviä vaikutuksia sydämen rakenteeseen. Huippu-urheilijan aorttaankin kohdistuu tavallista suurempi hemodynaaminen kuormitus, jonka vaikutusta ei ole kuitenkaan tarkemmin selvitelty. Uuden analyysin perusteella näyttää siltä, että urheilun aorttavaikutukset ovat varsin vähäisiä ja kliinisesti merkityksettömiä.

Juhani Airaksinen

ESBL-entsyymejä tuottavien enterobakteerien torjunta on syytä suunnitella uudella tavalla

Laajakirjoisia beetalaktamaasientsyymejä (ESBL) tuottavat enterobakteerit ovat kasvava kliininen ongelma. Niiden aiheuttamiin infektioihin liittyy lisääntynyttä kuolleisuutta, pidempiä hoitoaikoja ja korkeampia hoitokustannuksia.

Jari Jalava, Esa Rintala, Outi Lyytikäinen

Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroja ja yhtäläisyyksiä

Autismin kirjon lievimpien muotojen ja psykoosihäiriöiden erottaminen toisistaan on keskeinen haaste mielenterveystyössä.

Sari Mukkala, Antti Korhonen, Mari Raappana

Diabeteksen ja muiden endokrinologisten sairauksien aiheuttamat nivelkivut

Diabeteksen ja muiden endokrinologisten sairauksien yhteydessä voi esiintyä pitkäaikaista nivelkipua, joka heikentää potilaan elämänlaatua.

Anna-Mari Koski

Keuhkokuumeen aiheuttama sairaalahoidon tarve nyt ja tulevaisuudessa

Keuhkokuume on tavallinen, usein sairaalahoitoa vaativa sairaus, joka yleistyy iän myötä. Suomen väestö vanhenee nopeasti, joten arvio keuhkokuumeen sairaalahoidon tarpeesta tulevaisuudessa olisi hyödyllinen suunniteltaessa terveydenhoidon voimavarojen käyttöä.

Heikki Koskela

Diabeetikon oireettoman infarktin ennuste varsin hyvä

Diabeetikot sairastuvat valtimotauteihin selvästi yleisemmin kuin muu väestö, ja niinpä on luonnollista, että heillä on myös oireettomia taudinmuotoja tavanomaista enemmän. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että diabeetikon sepelvaltimotauti olisi oireettomassa vaiheessa tavanomaista vaikeampiasteisempi, vaikka oireisen taudin ennuste näyttääkin olevan huonompi kuin muilla. Nyt laajan brittiläisen tutkimuksen pitkäaikaisseuranta näyttää tukevan sitä käsitystä, ettei oireettomien diabeetikoiden sepelvaltimotaudin laajamittaisesta seulonnasta ole kliinistä hyötyä.

Juhani Airaksinen

Lievästä kognitiivisesta toimintahäiriöstä toipumiselle löytyy ennusmerkkejä

Lähinnä muistioirein ilmenevää lievää kognitiivista heikentymää (MCI) on tarkasteltu ensisijaisesti suhteessa dementian riskiin, ja näistä potilaista 10-15 %:n vuodessa on arvioitu saavan Alzheimerin taudin diagnoosin. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös potilaan toipumisen mahdollisuuteen lievästä kognitiivisesta häiriöstä, joskin arviot vaihtelevat laajasti (4,5-53 %). Vaihtelulle voi olla monta selitystä: diagnoosiin on voitu päätyä niukoin arviointimenetelmin, potilaan kognitiivista testisuoritusta ovat voineet haitata mm. hoitamaton masennus, elämäntilanteiden stressireaktiot, heikentynyt muu terveydentila, lääkkeiden sivuvaikutukset ja tilapäiset aineenvaihdunnan häiriöt. Australialaistutkimuksessa on nyt selvitetty, millaiset tekijät ovat yhteydessä lievän kognitiivisen heikentymän korjaantumiseen.

Päivi Hartikainen

Hoidon arkivaikuttavuuden seuranta ja edistäminen

Terveydenhuollossa on määrätietoisesti kehitettävä hoidon arkivaikuttavuuden arviointia. Vain siten taataan rajallisten resurssien käyttö hoitomuotoihin, joista todella on hyötyä.

Antti Malmivaara, Risto P. Roine

Terveydenhuollon taloudellinen arviointi

Taloudellisen arvioinnin avulla tutkitaan terveydenhuollon tehokkuutta tavoitteena tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Pirjo Räsänen, Harri Sintonen

Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen

Laatupainotetuista lisäelinvuosista (QALY) on tullut tärkein yhteismitallinen terveydenhuollon vaikuttavuuden mittari.

Harri Sintonen

Kudoslähtöiset merkkiaineet ennustavat suolistosyövän etenemistä

Korjaus 7.6.2013 Lääkärilehdessä 17/2013 (s. 1268) julkaistussa Tuulia Avorannan väitöstiivistelmässä oli toimituksessa tapahtunut virhe. Väitöstiivistelmä julkaistiin korjattuna Lääkärilehdessä 23/2013. Korjattu väitöstiivistelmä korvaa tietokannassa aiemmin julkaistun virheellisen version.

Tuulia Avoranta

Lasten maksansiirtojen pitkäaikaistulokset

Väitöstutkimuksessa selvitettiin komplikaatioiden esiintyvyyttä, siirretyn maksan pitkäaikaista toimintaa ja potilaiden elämänlaatua.

Silja Kosola

Lasten liikapainon ehkäisyyn tähtäävä tutkimus neuvoloissa

Väitöskirjatyössä tutkittiin kahden äitiys- tai lastenneuvoloissa toteutetun, äideille suunnatun tehostetun ravitsemus- ja liikuntaneuvonnan vaikutusta mm. heidän lastensa painonkehitykseen.

Taina Mustila

Klaritromysiini lisää sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä

Klaritromysiinin käyttö keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa lisää sydän- ja verisuonitapahtumien ja -kuolemien riskiä. Tutkijoiden mukaan mahdollisia syitä ovat QT-ajan pidentyminen tai makrofagien aktivoitumisen seurauksena tapahtuva plakkirepeämä.

Heikki Ekroos

Onko skitsofrenia aivojen autoimmuunisairaus?

Kymmenen viime vuoden aikana on opittu tunnistamaan useita erilaisia aivotulehduksia, joiden taustalla on autoimmuunireaktio aivojen omia välittäjäainereseptoreja vastaan. Näistä autoimmuunienkefaliiteista erityisesti nuorille naisille tavallisimmin gynekologisten kasvainten komplikaationa kehittyvä anti-NMDA-reseptorienkefaliitti muistuttaa oireiltaan hyvin paljon katatonista skitsofreniaa. Saksalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, kuinka usein skitsofreniaa sairastavilta potilailta löytyy erilaisia NMDA-reseptorivasta-aineita.

Tero Taiminen

Korkea verenpaine raskausaikana ennustaa myöhempiä sydänsairauksia

Raskaustoksemian on jo ennestään tiedetty ennakoivan myöhempää sydänsairastavuutta. Nyt on havaittu, että raskauden aikana todettu korkea verenpaine syystä riippumatta lisää myöhemmin sydänsairauksien, diabeteksen ja munuaissairauksien ilmaantumista.

Juhani Airaksinen

Duloksetiini helpottaa syöpäpotilaan neuropaattista kipua

Yli puolet lumekontrolloidussa tutkimuksessa duloksetiinia saaneista syöpäpotilaista ilmoitti solunsalpaajien aiheuttaman neuropaattisen kivun lieventyneen.

Sirkku Jyrkkiö

Elämän loppuvaiheen hoidon trendit

Potilaan ääni halutaan nykyistä paremmin kuuluviin elämän loppuvaiheen hoidoista päätettäessä. Tässä suhteessa laki potilaan oikeuksista on Suomessa tuonut paljon hyvää. Hoitotahdon laatimista on pyritty edistämään, jotta ihmiset voisivat kertoa hoitotoiveistaan hyvissä ajoin ennen saattohoitovaihetta eli silloin, kun vielä pystyvät siihen. Myös edunvalvontavaltuutus (power-of-attorney) on ollut oleellinen linjaus palliatiivista hoitoa kehitettäessä, jotta potilaan oma tahto hoitolinjauksista elämän loppuvaiheessa saataisiin paremmin esille. Erityisesti Yhdysvalloissa on käytetty paljon resursseja hoitotahdon, potilaan hoitolinjaustoiveiden ja edunvalvontavaltuutuksien edistämiseksi. Tähän on liittynyt myös toiveita terveydenhuollon kustannussäästöistä.

Kaisu Pitkälä

Aivojen pienten suonten tauti

Aivojen pienten suonten taudin keskeisiä radiologisia löydöksiä ovat valkean aineen muutokset ja lakunaariset infarktit.

Susanna Melkas, Hanna Jokinen, Niku K.J. Oksala, Jukka Putaala, Timo Erkinjuntti

Tähystyksessä keuhkoputkeen asetettavan venttiilin merkitys keuhkolaajentuman hoidossa

Keuhkoahtaumataudissa keuhkojen liian suuri tilavuus huonontaa hengityslihasten ja rintakehän toimintaa. Tilavuutta pienentämällä pystytään parantamaan hengitysmekaniikkaa ja suorituskykyä sekä vähentämään oireita.

Eero Sihvo, Maija Halme, Tuija S. Ikonen, Risto P. Roine