Aivoinfarktin endovaskulaarinen hoito on tehokas jatke laskimonsisäiselle liuotukselle

Laskimonsisäinen liuotushoito on vakiintunut hoitomuoto potilaille, joilla on tuore aivoinfarkti. Hoidon ajoitus ja tukkeutuneen aivovaltimon varhainen rekanalisaatio ovat tärkeitä ennustetekijöitä. Mikäli liuotushoito ei onnistu tai se on vasta-aiheinen, voidaan harkita valtimosisäistä rekanalisaatiota, joskin tutkimustulokset tämän hoitomuodon tehokkuudesta vaihtelevat.

Roberto Blanco Sequeiros

Endovaskulaariset toimenpiteet myös haastavat laskimonsisäisen liuotuksen

Aivoinfarktin laskimonsisäinen liuotushoito perustuu näyttöön ja on vakiinnuttanut asemansa viime vuosina 4,5 tunnin aikaikkunan hoitona. Rekanalisaatio ja verenkierron palautuminen aivokudokseen ei kuitenkaan useiden tutkimusten mukaan toteudu 15 %:ssa etummaisten kaulavaltimoiden ja puolessa keskimmäisten aivovaltimoiden tukoksista 24 tunnin kuluttua liuotuksesta. Siksi näiden valtimoiden verenkierron avaamiseksi tehdään yhä enemmän endovaskulaarisia toimenpiteitä. Osassa tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että aikaikkunan pitäisi olla vielä lyhyempi, jotta toimenpide onnistuisi.

Päivi Hartikainen

Bupropionilla ei vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen sydäninfarktin jälkeen

Bupropioni on varsin tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen terveillä henkilöillä ja vakaassa sepelvaltimotaudissa. Uuden tutkimuksen valossa lääkkeen hyöty näyttää kuitenkin vähäiseltä sydäninfarktin jälkeen.

Juhani Airaksinen

Kapesitabiinia haimasyövän kemosädehoitoon

Suun kautta otettava kapesitabiini näyttää sopivan haimasyövän kemosädehoitoon jopa paremmin kuin yleisemmin käytössä oleva suoneen infusoitava gemsitabiini. Se on myös paremmin siedetty.

Sirkku Jyrkkiö

Resistentit bakteerit - haaste sairaalan jokaisessa potilaskontaktissa

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ilmaantumisesta on tullut entistä sattuman­varaisempaa, ja kosketuseristystä vaativat tilanteet ovat arkipäivää sairaaloissa.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Risto Vuento

Ikääntymisen vaikutus ihoon

Vanhetessa ihon monet toiminnot, mm. haavan paraneminen, immuunivaste, hien- ja talin eritys, tuntoaistimukset sekä D-vitamiinin tuotto heikkenevät.

Aarne Oikarinen

Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito

Aivovaltimon tyvialueen tukos voidaan pyrkiä avaamaan uusia valtimonsisäisiä tekniikoita käyttäen, jos laskimonsisäinen liuotushoito ei tehoa tai on potilaalle vasta-aiheinen. Menetelmänä on joko valtimonsisäinen liuotushoito, mekaaninen tukoksen poisto tai näiden yhdistelmä.

Satu Mustanoja, Johanna Pekkola, Heikki Numminen, Jaana Isojärvi, Eeva Mäkinen

Lääkärien suhtautuminen vaihtoehtohoitoihin vuonna 2012

Lääkäriliitto on selvittänyt lääkärien asenteita vaihtoehtohoitoja kohtaan laajoilla poikkileikkaus­tutkimuksilla vuosina 1988 ja 1995. Tämän vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaislääkärien nykyisiä asenteita sekä niiden mahdollisia muutoksia edellisiin tutkimuksiin verrattuna.

Arttu Ilmanen, Markku Myllykangas, Tomi-Pekka Tuomainen, Harri Vertio, Lauri Vuorenkoski

Lapsena tulehduksellisen suolistosairauden vuoksi leikattujen pitkäaikais­selviytyminen

Seurantatutkimuksessa selvitettiin lapsena Crohnin taudin vuoksi leikattujen potilaiden pitkäaikaisselviytymistä. Keskimäärin 10 vuoden kuluttua leikkauksesta Crohnin tauti (n = 36) oli aktivoitunut 94 %:lla ja jo ensimmäisen kahden vuoden kuluttua yli puolella. Uusintaleikkaukseen päätyi 58 % leikatuista. Lähes kaikilla oli ollut ainakin yksi leikkaukseen liittynyt komplikaatio.

Maija Piekkala

Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat suomalaisilla varusmiehillä

UKK-instituutti tutki varusmiesten tuki- ja liikuntaelinvaivojen yleisyyttä ja riskitekijöitä Porin Prikaatissa Säkylässä yhteistyössä Pääesikunnan, Sotilaslääketieteen keskuksen ja Porin Prikaatin kanssa. Tutkimuksessa seurattiin vuosina 2006—2008 neljää saapumiserää, joihin kuului 2 057 varusmiestä.

Henri Taanila

Mirtatsapiinin kliininen teho yhdistettynä ensimmäisen polven psykoosilääkkeisiin skitsofreniassa

Väitöstutkimuksen päämääränä oli selvittää mirtatsapiinin vaikutusta skitsofrenian oireisiin skitsofreniaa sairastavilla potilailla, joiden hoitovaste erilaisiin ensimmäisen polven psykoosilääkkeisiin oli riittämätön adekvaatista ja säännöllisestä annostelusta huolimatta.

Viacheslav Terevnikov

Uudet parametrit tarpeen eturauhassyövän aktiivisessa seurannassa

Tuoreen tutkimuksen hämmentävien tulosten mukaan aktiivisessa seurannassa olevilla potilasryhmillä PSA-arvon nousunopeudella (PSA-V) ja kahdentumisajalla (PSA-DT) on korkeintaan vähäinen prognostinen informaatioarvo. Näiden PSA:n kahden yleisimmän johdannaisen on katsottu kuvastavan eturauhasen histologisessa rakenteessa tapahtuvia muutoksia. Niihin ei tutkijoiden mielestä kuitenkaan pitäisi turvautua hoitopäätöksiä tehtäessä, vaan ratkaisujen tulisi perustua biopsialöydöksiin. PSA-DT ei tässä tutkimuksessa kyennyt osoittamaan seuranneessa biopsiassa todettua taudin etenemistä, ja PSA-V ennusti vain heikosti muuta kuin Gleasonin luokan 4/5 karsinoomaa.

Ossi Lindell

Memantiini ei lievitä frontotemporaalidementian oireita

Memantiini on hyväksytty kohtalaisen ja vaikean Alzheimerin taudin lääkehoidoksi, ja sen on arveltu olevan hyödyksi muissakin muistisairauksissa, kuten Parkinsonin taudin dementiassa, verisuoniperäisessä ja sekatyyppin dementioissa. NMDA-reseptorien aktivoituminen, johon memantiinin estovaikutus kohdistuu, on useiden dementioiden perusmekanismi. Memantiini ei kuitenkaan lievittänyt frontotemporaalisen dementian oireita toistaiseksi laajimmassa satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa.

Päivi Hartikainen

Vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen hoito

Muistisairaista 15 %:lla sairaus etenee loppuvaiheen vaikeaan dementiaan.

Riitta Antikainen, Tarja Konttila, Jukka Virolainen, Timo Strandberg

Raskaudenkeskeytys toisella raskauskolmanneksella

Vaikka Suomessa raskaudenkeskeytykset tehdään yhä varhaisemmilla raskausviikoilla, on toisen raskauskolmanneksen keskeytysten määrä pysynyt samana, ja meillä niitä on tehty jonkin verran enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Maarit Mentula, Oskari Heikinheimo

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä - enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Tutkimuksissa on löydetty viitteitä lehmänmaidon käytön aloittamisiän ja käyttömäärän yhteydestä diabetesriskiin, mutta näyttö on toistaiseksi riittämätöntä ja hajanaista.

Liisa Uusitalo, Sari Niinistö, Suvi M. Virtanen

Hammaskisko vai ylipainehoito uniapneaan?

Hammaskiskon ja ylipainehoidon teho uniapneaan osoittautui australialaistutkimuksessa samanlaiseksi. Ylipainehoito vähensi tehokkaammin yöllisiä hengityshäiriöitä, mutta hammaskiskon vaikutus elämänlaatuun oli samansuuruinen tai jopa suurempi.

Heikki Ekroos

Apiksabaani laskimotukoksen jatkohoitona

Syvä laskimotukos, tavallisimmin alaraajalaskimotukos tai keuhkoveritulppa uusii herkästi, erityisesti silloin, kun altistavia tekijöitä on ollut niukalti ensimmäisen tukoksen syntyessä. Nykyinen konsensus hoitoajasta määräaikaisen (3-6 kk) ja elinikäisen välillä kohtaa haasteen, kun hoitoa pidennetäänkin vuodella ja lääkkeenä on apiksabaani.

Marko Vesanen

Dabigatraani ja varfariini yhdenvertaisia laskimotukoksen hoidon jälkeen

Uusien antikoagulanttien tutkimussarjassa on edetty vaiheeseen, jossa dabigatraania vuorostaan testataan suunnitellun hoidon jatkeena, ensisijaisesti varfariiniin verraten.

Marko Vesanen

Amerikkalaiset listasivat turhia tutkimuksia

Lääketieteellisten hoitosuositusten tärkeimpiä tehtäviä on turhien ja tehottomien hoitojen ja tutkimusten rajoittaminen kaupallistuvassa sairaanhoidossa. Choosingwisely on uusi nettisivusto, jolle arvostetut lääketieteelliset yhdistykset ovat keränneet lyhyitä suosituksiaan sekä lääkäreille että potilaille. Tämän vuoden teemana ovat oireettomien henkilöiden turhat tutkimukset. Seuraavassa on esimerkkejä sydän- ja verisuonitauteja koskevista ohjeista:

Juhani Airaksinen