Makrohematuria on syytä selvittää perusteellisesti

Verivirtsaisuuden diagnostiikan näyttöön perustuvat tutkimussuositukset ja algoritmit ovat epätäydellisiä. Asiaan on saatavissa lisävalaistusta yli 10 vuotta kestäneestä tutkimuksesta, joka tekijöidensä käsityksen mukaan on pisin tähänastisista makrohematuriapotilaiden prospektiivisista seurantatutkimuksista.

Ossi Lindell

Tahdistinhoidon etäseuranta on tehokasta ja turvallista

Etäseuranta on korvaamassa rytmihäiriötahdistinpotilaiden perinteiset määräaikaiset polikliiniset tarkastuskäynnit. Tahdistinhoidon etäseurantajärjestelmä monitoroi ja lähettää langattomasti ja automaattisesti perustietoja tahdistimen tilasta hoitoyksikköön tyypillisesti kerran vuorokaudessa. Seuranta ei häiritse potilasta. Jatkuvan monitoroinnin avulla uhkaavat toimintahäiriöt on mahdollista havaita nopeasti. Järjestelmä voi lähettää hälytyksen sähköposti- tai tekstiviestinä hoitavaan yksikköön, jossa viestit luetaan tyypillisesti virka-aikana ja tarkastetaan toimintahäiriön laatu palvelimelta.

Juhani Airaksinen

Vanha keino tarjolle ennenaikaisen synnytyksen ehkäisyyn

Jo unohtuneita hoitokeinoja ilmaantuu aika ajoin uudelleen käyttöön. Yksi näistä on kohdunkaulaa tukevan pessaarin käyttö ennenaikaisen synnytyksen riskin vähentämiseksi. Espanjalaisessa monikeskustutkimuksessa, joka on ensimmäinen kontrolloitu tämän menetelmän tutkimus, pessaaria käyttäneillä riskipotilailla oli merkitsevästi vähemmän ennenaikaisia synnytyksiä kuin pelkässä seurannassa olleilla.

Pertti Kirkinen

Syöpäpotilaan laihtuminen ja hidastuminen ennakoivat lyhyttä elinikää

Levinnyttä syöpää sairastavan iäkkään potilaan kuolemanriski on yli kaksinkertainen, jos ravitsemustaso on heikko ja liikuntakyky on hidastunut.

Sirkku Jyrkkiö

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen - neuropsykologinen näkökulma

Neuropsykologinen tutkimus on hyödyksi varhaisen muistisairauden tunnistamisessa ja ­erotusdiagnostiikassa.

Hanna Jokinen, Tuomo Hänninen, Raija Ylikoski, Mira Karrasch, Veijo Pulliainen, Laura Hokkanen, Erja Poutiainen, Timo Erkinjuntti, Marja Hietanen

Oikeuspsykiatrinen arviointi ja hoito Suomessa

Suomessa oikeuspsykiatrinen mielentilatutkimus tehdään aina sairaalassa moniammatillisena tiimityönä, jota johtaa oikeuspsykiatrian tai psykiatrian erikoislääkäri.

Markku Eronen, Allan Seppänen, Irma Kotilainen

Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn

Koulutapaturmista on hyvin vähän tietoa eikä niitä seurata järjestelmällisesti. Koulukiusaamisesta ja kouluväkivallasta keskustellaan yhä enemmän julkisuudessa. Perusopetuslain mukaan koululaisella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön, mikä edellyttää myös tapaturmien ehkäisyä.

Miia Pauna, Kirsi-Marja Karjalainen, Ilona Nurmi-Lüthje, Kim Strömmer, Peter Lüthje

Moniammatillinen tiimityö on keskeistä perusterveydenhuollossa

Terveydenhuollon ammattilaisten tueksi tehdään tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Perusterveydenhuollon kliinisiä toimintatapoja on kuitenkin vaikea muuttaa. Siksi tarvitaan paikalliset olosuhteet huomioon ottavia toimenpiteitä muutoksen aikaansaamiseksi. Muutosten helpottamiseksi on kehitetty menetelmiä, joista yksi on fasilitointi.

Raija Sipilä

Virtsan takaisinvirtaus on yleistä myös terveillä lapsilla

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää virtsan takaisinvirtauksen esiintyvyyttä lapsilla ja arvioida merkittävien virtsateiden rakennepoikkeavuuksien yleisyyttä ja ultraäänitutkimuksen riittävyyttä virtsatieinfektion sairastaneilla lapsilla.

Annukka Hannula

Uudet ennusteelliset merkkiaineet munasarjasyövässä

Solunsalpaajalääkkeet tehoavat munasarjasyöpään usein aluksi hyvin. Suurimmalla osalla potilaista tauti kuitenkin uusii ja muuttuu lopulta vastustuskykyiseksi käytössä oleville syöpälääkkeille. Yksilölliset erot solunsalpaajien tehossa ovat huomattavia jopa saman kasvaintyypin sisällä.

Liisa Laatio

Akuutin lääkeaine-myrkytyspotilaan ennuste on hyvä sairaalahoidossa

Myrkytyspotilaat ovat yleinen potilasryhmä päivystyksissä ja sairaaloissa. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää akuutin lääkeainemyrkytyspotilaan ennustetta ja ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Erityisesti selvitettiin riskitekijöitä hoitojakson pitkittymiseen, uusintahoitojaksoihin ja myrkytyspotilaiden pitkäaikaisennustetta.

Janne Liisanantti

Osteoporoosilääkkeestä ei hyötyä diabeetikon jalkaongelmassa

Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat, kuten haavaumat, infektiot, kuoliot, Charcot’n jalka ja amputaatiot, ovat merkittävimpiä diabetespotilaiden sairaalahoitoa aiheuttavia syitä. Charcot’n jalka on invalidisoiva diabeteksen aiheuttama jalkaterän tai nilkan nivel- ja luusairaus. Tauti johtaa usein nopeasti etenevään jalkaterän tai nilkan luun tuhoutumiseen ja pysyviin virheasentoihin, joihin liittyy suurentunut amputaation riski.

Toni-Karri Pakarinen

Mahalaukun eroosiot ovat usein vaarattomia

Mahaeroosiot ovat gastroskopiassa todettuja mahalaukun pinnallisia limakalvovaurioita.

Kari Toljamo

Sepelvaltimotaudin diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tutkimukset

Sepelvaltimotautia epäiltäessä tutkimukset suunnitellaan taudin ennakkotodennäköisyyden perusteella.

Kari Kervinen, Matti Niemelä, Juhani Valkama

Myrkytyskuolemien määrä on kääntynyt laskuun

Vuonna 2010 Suomessa todettiin poikkeuksellisen vähän myrkytyskuolemia, kaikkiaan 1 048. Yhtä häkämyrkytystä lukuun ottamatta vuosina 2008-2010 ei todettu lasten tapaturmaisia myrkytyskuolemia.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Terhi Launiainen, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden tupakointi vuosina 1958-2008

Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden tupakointi on vähentynyt radikaalisti 50 vuoden aikana. Yliopistojen opiskelijakulttuurin voi katsoa olevan jo lähes savutonta.

Kristina Kunttu

Lääkärien kokema työnsä arvostus Onko eroa Suomessa ja ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen välillä?

Lääkärin ammatti on Suomessa ollut perinteisesti erittäin arvostettu. Ammattikunnassa on kasvava ryhmä maahanmuuttajalääkäreitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien työssään kokemaa arvostusta sekä verrata Suomessa ja ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen lääkärien arvostuskokemuksia.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Santero Kujala, Hannu Halila, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Postmenopausaalisten naisten hormonihoito ja kohtusyövän riski

Postmenopausaalisen naisten hormonihoitojen tiedetään vaikuttavan kohdun limakalvon syöpäriskiin ja mahdollisesti myös kohtusarkoomien ja kohdunkaulan rauhas- ja levyepiteelisyövän esiintymiseen. Estrogeenin ja progestiinien yhdistelmähoidon annosreitit ja progestiinin jaksottaisuus vaikuttavat syöpäriskiin kuin myös elintavat, jotka vaihtelevat maittain. Siksi hormonihoitojen ja kohtusyöpien riskiä tutkittiin kansallisessa aineistossa.

Susanna Jaakkola

Kemoterapian aiheuttama neuropatia: ehkäisy ja hoito

Osa syövän hoitoon käytettävistä solunsalpaajista aiheuttaa neuropatian, joka ilmenee raajojen puutumisena ja pistelynä, tunto-häiriöinä, lihasvoiman heikkoutena, kömpelyytenä, tasapainovaikeuksina tai haparointina.

Anna-Liisa Kautio

Valtimotauti kehittyy metabolista oireyhtymää ja erektiohäiriötä sairastavalle

Valtimotaudin kehittymisen riski on erityisen suuri niillä metabolista oireyhtymää sairastavilla miehillä, joilla on myös erektiohäiriö. Tässä riskiryhmässä tulisi harkita tehokkaita valtimotaudin ehkäisykeinoja.

Hanna Pohjantähti-Maaroos