CysC on lupaava merkkiaine munuaistoiminnan arviointiin

Munuaistoiminta on noussut vahvaksi ennustetekijäksi sydän- ja verisuonisairauksissa. Munuaisten vajaatoiminta on tavallinen sydämen vajaatoimintapotilailla, ja on siksi erityisen mielenkiinnon kohteena kuolleisuuden ennustajana akuutissa sydämen vajaatoiminnassa. Kystatiini C (CysC) on glomerulusfiltraation mittari, jonka ominaisuudet tekevät siitä mielenkiintoisen vaihtoehdon nykyisin käytössä olevalle kreatiniinille munuaistoiminnan merkkiaineena.

Johan Lassus

Små prematurer är en riskgrupp för sömnstörd andning

Studier visar att små prematurer i barndomen presterar svagare resultat i kognitiva tester jämfört med barn som fötts vid beräknad tid. De har också en ökad risk för neuropsykiatriska störningar såsom ADHD. Man vet inte om problemen kvartstår i vuxen ålder. Målet med doktorsavhandlingen är att öka kunskapen om små prematurers hälsa i vuxen ålder, med fokus på kognitiva funktioner, ADHD-symptom, och sömn.

Sonja Strang-Karlsson

Sukupuoli otettava huomioon sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskissä

Perintötekijöillä on merkittävä vaikutus sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä. Tietty kromosomissa 9 sijaitseva geenialue on useissa tutkimuksissa yhdistetty sepelvaltimotaudin riskiin. Sen rooli valtimotaudin varhaisvaiheissa on kuitenkin epäselvä. Interleukiini-6 on tulehdusprosessin tärkeä välittäjäaine. Tulehdusprosessin ajatellaan nykyisin olevan niin metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen kuin myös itse valtimotautiprosessin taustalla.

Kalle Sipilä

Ravistellun lapsen oireyhtymään liittyvät silmälöydökset

- Verkkokalvon verenvuodot ovat tyypillisiä seurauksia pienen lapsen ravistelusta.

Tanja Nevalainen, Kai Kaarniranta, Tuomo Puustjärvi, Matti Kontkanen

Atsasitidiini suuririskisen myelodysplastisen oireyhtymän hoidossa

HALO-suositus: SLL112011-927.pdf

Eeva Juvonen, Timo Siitonen, Harri Sintonen, Jaana Isojärvi, Sinikka Sihvo

Heikkenevät alaraajavoimat - taustalla neurologinen syy?

- Alaaraajojen etenevän lihasheikkouden taustalla voi olla monenlaisia etiologisia tekijöitä.

Johanna Palmio

Vuorovaikutustaidot osana lääkärin ammatillista kehittymistä

- Vuorovaikutusopinnot ovat vakiintuneet osaksi lääkärien peruskoulutusta. Erikoistumis- ja täydennyskoulutukseen niitä ei kuitenkaan sisälly riittävästi.

Eeva Pyörälä, Päivi Hietanen

Synnytyksen käynnistäminen ei ole riskitöntä

Norjassa tehty laaja tutkimus varoittaa siitä, että synnytyksen spontaanin käynnistymisen kaltaiseen fysiologiseen tapahtumaan kajoaminen sisältää riskejä. Synnytyksen käynnistyksen ja lapsen CP-oireyhtymän välistä yhteyttä selvittäneet tutkijat korostavat lääketieteellisen indikaation merkitystä, kun käynnistämisestä päätetään.

Pertti Kirkinen

Tähystysleikkauksessa puudutetta vatsanonteloon

Mini-invasiivisen leikkauksen aiheuttama somaattinen kipu vatsanpeitteissä on vähäinen, mutta kipu vatsanontelossa saattaa vaatia kunnollisen kivun hoidon lääkkein. Vaikka troakaariportin seutu puudutetaan paikallisesti, jää potilaalle usein hartioihin säteilevä vatsan alueen kipu, joka voi aiheuttaa pahoinvointia ja epämiellyttävää tunnetta.

Anne Juuti

Ei rivastigmiinia deliriumiin

Rivastigmiini ei auta deliriumin oireisiin tehohoitopotilailla, selviää Hollannissa tehdystä satunnaistetusta lumekontrolloidusta tutkimuksesta. Sekavuustila on tyypillisesti vanhusten oireyhtymä, mutta se on yleinen myös vaikeasti sairailla tehohoitopotilailla.

Kaisu Pitkälä

Perimä sanelee ystäväsi

Geneettinen assosiaatiotutkimus saa pontta kahden väestötutkimuksen aineistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa todettiin, että perimä vaikuttaa ystävien valintaan.

Tero Taiminen

Alustavaa näyttöä tiotropiumista astmassa

Tiotropiumille on tällä hetkellä indikaatio ainoastaan keuhkoahtaumataudin hoitoon. Tupakoiville astmaatikoille tiotropiumia on jo aiemman näytön perusteella käytetty menestyksekkäästi.

Heikki Ekroos

Sylkikiven hoito

- Sylkikiviä esiintyy yleisimmin leuanalussylkirauhasessa, mutta myös muissa sylkirauhasissa.

Riitta Saarinen

Nilkan nivelsidevammat

- Nilkan akuutin nivelsidevamman voi hoitaa konservatiivisesti. Hoito toteutetaan parhaiten ns. funktionaalista tukilastaa käyttäen.

Tuomas Lassila, Mikko Kirjavainen, Ilkka Kiviranta

Kohtuvaltimoiden embolisaatio - vaihtoehto oireisten myoomien hoitoon

HALO-suositus: SLL102011-833.pdf

Maritta Hippeläinen, Ritva Hurskainen, Eeva Mäkinen, Jaana Isojärvi, Sinikka Sihvo

Sairaalan johtoryhmät kaipaavat kehittämistä

Johtoryhmätyöskentelyllä on merkittävä rooli terveydenhuollon organisaatioiden sirpaloituneen kokonaisuuden koordinaatio- ja johtamisvälineenä. Johtoryhmien kehittämistä voidaan pitää erityisen tärkeänä erikoissairaanhoidossa, jossa johtamistasoja on perusterveydenhuoltoa enemmän ja jossa osaaminen jakautuu useisiin professioihin ja erikoisaloihin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää johtoryhmätyöskentelyn merkitystä johtamisen eri tasoilla erikoissairaanhoidossa.

Elina Viitanen, Juha V. Virtanen, Lauri Kokkinen, Tarja Valkonen, Leena Mikkola, Hannu Puolijoki

Integriinisignaloinnin uudet jäsenet: TCPTP ja MDGI

Etäpesäkkeiden muodostuminen aiheuttaa valtaosan syöpään sairastuneiden menehtymisistä. Integriinit ovat solukalvon läpäiseviä tarttumisreseptoreja, joiden avulla solu muodostaa kontakteja muiden solujen ja ympäristönsä kanssa. Tarttumisaktiivisuudellaan integriinit säätelevät mm. solujen liikkumista, invaasiota ja jakautumista. Monissa syövissä integriinien aktiivisuus on lisääntynyt. Rakenteeltaan integriinit ovat heterodimeerejä koostuen alfa- ja beeta-alayksiköistä, joiden muodostama inaktiivinen reseptori on solukalvolla kumarassa, suljetussa muodossa, jolloin sen ajatellaan olevan kykenemätön sitoutumaan solunulkoisiin ligandeihin. Aktiivisessa reseptorissa alayksiköt puolestaan ojentuvat ja muodostavat avoimen, sitoutumisherkän rakenteen, joka kykenee sitomaan solunulkoisia ligandeja. Integriinireseptorin aktivoituminen voi tapahtua solukalvon yli molempiin suuntiin joko solunsisäisen molekyylin sitoutuessa integriinin sytoplasmanpuoleiseen osaan tai solunulkoisen ligandin tarrautuessa integriiniin. beeta-alayksikön sytoplasmaosaan tiedetään sitoutuvan lukuisia säätelymolekyylejä, mutta alfa-alayksikköön sitouvat molekyylit ovat pääosin tuntemattomia.

Jonna Nevo (Lk)

Geenihoidon mahdollisuuksia valtimonkovettumistaudissa

Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat potilaat ovat yhä vanhempia ja heillä on useita liitännäissairauksia, jotka rajoittavat perinteisten hoitomuotojen käyttöä. Verisuonten uudismuodostus geenihoidon avulla voisi tarjota näille potilaille uudenlaisen hoitomahdollisuuden. Geenihoidossa hoidettavan kudoksen soluihin viedään kuljettimen avulla hoitogeeni, joka saa solujen oman koneiston tuottamaan terapeuttista proteiinia paikallisesti suurina pitoisuuksina. Viruskuljettimet ovat tällä hetkellä osoittautuneet tehokkaimmiksi sydän- ja verisuonisairauksien geenihoidossa. Viruskuljettimen avulla verenkierron puutteesta kärsivään kudokseen voidaan viedä verisuonten uudismuodostusta ja olemassa olevien suonien kasvua parantavia kasvutekijöitä sekä näitä kasvutekijöitä ohjaavia transkriptiotekijöitä.

Henna Karvinen (Lk)

Munasarjojen granuloosasolujen säätely

Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin transkriptiotekijä GATA4:n roolia sekä munasarjojen granuloosasolujen normaalissa toiminnassa että granuloosasolukasvainten synnyssä. Tutkimuksessa osoitettiin kahta geneettisesti muokattua hiirikantaa hyväksikäyttäen GATA4:n olevan tarpeellinen niin granuloosasolujen kuin koko munasarjankin normaalille toiminnalle. GATA4:n poistaminen granuloosasoluista viivästytti hiirten puberteettia, heikensi hedelmällisyyttä sekä vähensi estrogeenin tuotantoa. Molekyylitasolla GATA4:n puuttuminen vähensi keskeisten steroidihormoneja tuottavien entsyymien ilmentymistä munasarjoissa.

Antti Kyrönlahti

COX-2 mahasyövän ennustetekijänä

Fysiologisten vaikutustensa lisäksi syklo-oksigenaasi 2 -entsyymin (COX-2) on todettu aiheuttavan maha-suolikanavan kasvaimia koe-eläimissä. COX-2 estää ohjelmoitunutta solukuolemaa eli apoptoosia, stimuloi uudisverisuonten muodostumista ja lisää sellaisten entsyymien tuotantoa, jotka lisäävät etäpesäkkeiden syntyä. Näin ollen COX-2 on tärkeä mahasyövän syntyyn vaikuttava tekijä. Sen on todettu toimivan ennustetekijänä useissa muissa syövissä, kuten rinta-, paksusuoli-, ruokatorvi- ja haimasyövässä. COX-2-entsyymiä voidaan salvata asetyylisalisyylihapolla ja muilla tulehduskipulääkkeillä. Laajat epidemiologiset tutkimukset ovat vastikään paljastaneet, että yli 75 mg ASA:a vuorokaudessa käyttävillä potilailla on merkittävästi pienempi riski sairastua ja kuolla maha-suolikanavan syöpään kuin verrokeilla.

Johanna Mrena