Malleja istukkaveren kantasolusisällön ennustamiseen

Istukkaveren kantasolujen siirto on vakiintunut hoito mm. luuytimen sairauksissa. Istukkaverta kerätään vapaaehtoisten äitien terveiltä, täysiaikaisilta vastasyntyneiltä, ja sitä säilytetään pakastettuna myöhempää käyttöä varten istukkaveripankeissa ympäri maailmaa. Hyvien siirtotulosten varmistamiseksi on tärkeää, että istukkaveriyksikössä on riittävästi verta muodostavia kantasoluja. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten istukkaveriyksiköiden kantasolusisältöä voitaisiin aiempaa paremmin ennustaa ja varmistaa kantasolujen säilyminen istukkaveren käsittelyn ja säilytyksen aikana.

Sari Juutistenaho

Vähän kajoavat leikkaukset tehoavat naisten virtsankarkailuun

Naisen ponnistusvirtsankarkailun hoidossa päästään pysyvään paranemiseen usein vasta leikkauksella. Uudet vähän kajoavat virtsankarkailuleikkaukset pyrkivät tukemaan virtsaputken keskiosaa. Näillä leikkauksilla yli 90 % potilaista paranee, kuten perinteisellä Burchin mukaisella rakonkaulan kohotusleikkauksellakin. Vähän kajoavien leikkausten haitat ovat pienempiä kuin rakonkaulan yliliikkuvuutta korjaavilla leikkauksilla.

Kirsi Rinne

Kasvisten ja marjojen merkitys syövän ehkäisyssä ja hoidossa

- Monissa epidemiologisissa tutkimuksissa on osoitettu, että kasvisten, hedelmien ja marjojen runsas käyttö liittyy pienempään syöpäriskiin.

Anne-Maria Pajari

Ruisleivän vaikutukset glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan

- Ruiskuidulla on hyviä ravitsemuksellisia ominaisuuksia ja fysiologisesti edullisia vaikutuksia glukoosi- ja kolesteroliaineenvaihduntaan.

Hannu Mykkänen, Kaisa Poutanen

Vajaaravitsemuksen riskin seulonta

- Vajaaravitsemus on merkittävä kliininen ja taloudellinen ongelma. Se huonontaa potilaan elämänlaatua, vaikeuttaa toipumista ja lisää sekä kustannuksia että terveydenhuoltohenkilöstön työmäärää.

Outi Nuutinen, Ulla Siljamäki-Ojansuu, Terttu Peltola

Vaikutusmahdollisuudet ja organisaation oikeudenmukaisuus lääkärintyössä

Työpaikan oikeudenmukaisuus ja vaikutusmahdollisuudet työssä ovat tärkeitä työympäristöön liittyviä resursseja, joiden on osoitettu olevan yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin ja terveyteen. Yhteys on havaittu aiemmin myös lääkäreillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, ovatko määräaikaisissa ja pysyvissä työsuhteissa työskentelevät lääkärit eri asemassa näiden psykososiaalisten resurssien suhteen.

Tarja Heponiemi, Timo Sinervo, Jukka Vänskä, Hannu Halila, Marko Elovainio

Liukeneva stentti virtsanjohdinvaurioiden korjauksissa

Virtsanjohdinvauriot ovat harvinainen vakava vammatyyppi. Niitä liittyy yleensä vartalon lävistäviin ampuma- tai puukotusvammoihin. Vatsaontelon tähystyskirurgian komplikaatioina esiintyvät virtsanjohdinvauriot ovat myös yleistyneet viime vuosina tähystysleikkausten määrän lisääntymisen myötä.

Juha Lumiaho

PET-TT-yhdistelmä parantaa sepelvaltimotaudin diagnostiikkaa

Turun PET-keskuksessa ja TYKS:n sisätautiklinikassa tehdyssä väitöstutkimuksessa selvitettiin TT- ja PET-tekniikoiden hyötyä sepelvaltimotaudin toteamisessa ja vaikeusasteen määrittämisessä. Circulation-lehdessä hiljattain julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että yhdistämällä TT-kuvaus sydämen verenvirtausta mittaavaan PET-tutkimukseen saadaan tarkkaa tietoa sekä sepelvaltimoiden rakenteesta että mahdollisten ahtaumien aiheuttamista seurauksista. Menetelmän huomattava etu on sen miellyttävyys potilaalle, sillä valtimopistoa ei tarvita. Perinteiset tutkimusmenetelmät, kuten rasituskoe, eivät aina luotettavasti kerro sepelvaltimotaudin vaikeusastetta.

Sami Kajander

Pikkukeskosen vaurioherkät aivot

Raskaudenaikainen hapenpuute lisää sikiön verenvirtausta aivoissa, jotta aivojen hapensaanti saataisiin turvattua. Väitöstutkimus osoitti, että sikiön verenkierron uudelleenjakautuminen ei riitä turvaamaan normaalia pikkukeskosen aivojen kasvua. Sikiöaikainen poikkeava verenvirtauksen lisääntyminen aivoihin samanaikaisesti heikentyneen napavaltimovirtauksen kanssa johti siihen, että aivojen kokonaistilavuus jäi pienemmäksi verrattuna niihin pikkukeskosiin, joilla kyseiset virtaukset pysyivät normaaleina.

Jonna Maunu

Mammografiaseuloista odotettua pienempi hyöty

Maailman terveysjärjestö WHO esitti vuonna 2002, että seulontamammografia vähentää 50-69-vuotiaiden naisten rintasyöpäkuolleisuutta 25 %. Tutkimus levisi laajaan käyttöön länsimaissa. Menetelmän tehoa selvitettiin nyt julkaistussa norjalaistutkimuksessa, jonka tehneet tutkijat kritisoivat, että seulonnan todellinen vaikutus on odotettua pienempi.

Pertti Kirkinen

Uutta toivoa Peyronien tautiin?

Pentoksifylliini osoittautui lupaavaksi hoidoksi Peyronien tautiin iranilaisessa 114 potilaan lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa. Hitaasti vapautuvaa pentoksifylliiniä (400 mg x 2) annosteltiin puolen vuoden ajan.

Ossi Lindell

Pandemiainfluenssasta lapsille neurologisia komplikaatioita

Raportti H1N1-influenssan aiheuttamista neurologisista komplikaatioista on kiinnostava, varsinkin kun parhaillaan etsitään lasten narkolepsian ja H1N1-influenssarokotteen välistä mahdollista yhteyttä.

Heikki Arvilommi

ASA:aa vain harkiten varfariinin kanssa

Asetyylisalisyylihappoa (ASA) määrätään usein varfariinin rinnalle sepelvaltimotautia sairastaville eteisvärinäpotilaille, vaikka yhdistelmä ei vähennä sydän- tai aivotapahtumia pelkkään varfariiniin verrattuna.

Juhani Airaksinen

Fondaparinuksia pinnalliseen laskimotukokseen

Pinnallinen laskimotukos on hoidollisesti hankala asia. Nyt tehdyssä tutkimuksessa esitellään jälleen yksi tehokas hoitovaihtoehto. Nykyisistä hoitokäytännöistä kertoo se, että tutkimus on saatettu tehdä lumelääkkeeseen verraten.

Marko Vesanen

Miten kliininen neurofysiologia auttaa hermovauriokivun diagnostiikassa?

- Hermovauriokipu on luultua yleisempää: jopa 6-8 % väestöstä kärsii siitä.

Satu K. Jääskeläinen

Keneltä ja milloin kannattaa ottaa kohdun aspiraatiobiopsia

- Aspiraatiobiopsia on helppo ja halpa tapa saada tietoa kohdun limakalvon tilasta, ja näytteenoton kynnys kannattaa pitää matalana.

Eila Suvanto

Astman sairaalahoito ja päivystyskäynnit laadun indikaattoreina

Vuonna 2008 on aloitettu kansallinen allergiaohjelma, jonka tavoitteena on terveydenhuollon voimavarojen kohdentaminen vaikeiden allergioiden hoitoon ja niiden pahenemisen estämiseen sekä allergisten sairauksien aiheuttamien kustannusten vähentäminen. Kansainvälisessä arviossa on kiinnitetty huomiota astmapotilaiden sairaalahoitojaksojen suureen määrään Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka käyttökelpoisia astman päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja kuvaavat luvut ovat astman hoidon laatuindikaattoreina.

Paula Kauppi, Miika Linna, Päivi Hämäläinen, Tari Haahtela

Spirometriatutkimusten laatu on Suomessa jo hyvä
Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Spirometria on keuhkojen tuuletustoimintaa selvittävä, terveydenhuollossa laajasti käytetty tutkimus, jolla on keskeinen merkitys astman ja keuhkoahtaumataudin diagnosoinnissa ja seurannassa. Spirometriatutkimukset tehdään nykyään yleensä perusterveydenhuollossa. Suomessa on tehty aikaisemmin kaksi valtakunnallista selvitystä spirometriatutkimusten laadusta.

Anne Pietinalho, Päivi Piirilä, Tuija Poussa, Tuula Lindholm, Aino Siukola, Anssi Sovijärvi

Kansallinen allergiaohjelma vaatii koulutusta ja työkaluja

Suomessa on arvioitu uudelleen allergioiden ehkäisyä ja hoitoa ja aloitettu kansallinen allergiaohjelma 2008-18, jonka koulutus on käynnissä sairaanhoitopiireissä. Ohjelman alkuvaiheessa selvitettiin hoitokäytäntöjä ja hoidon saatavuutta. Ohjelman keskeisiä tavoitteita on lisätä allergisten ihmisten immunologista sietokykyä sekä estää sairauden pahenemisvaiheita.

Paula Kauppi, Jari Kämäräinen, Tari Haahtela

Kiusaamiskäyttäytymisen yhteys mielenterveyshäiriöihin

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ensi kertaa kiusaamisen yhteyttä luotettavasti määritettyihin mielenterveyshäiriöihin sekä fyysiseen terveyteen, päihteiden käyttöön, itsemurhayrityksiin ja rikoksiin. Tutkimusaineistoon kuului yli 500 alaikäistä nuorta, jotka olivat hoidossa suljetulla psykiatrisella akuuttihoito-osastolla Oulun yliopistollisessa sairaalassa viiden vuoden tutkimusjakson aikana vuosina 2001-2006. Osastojakson aikana määritettiin nuorten mielenterveyshäiriöt ja haastattelujen avulla kerättiin tiedot myös muista tutkimuksen kohteena olevista muuttujista. Tiedot tutkittavien tekemistä rikoksista saatiin Oikeusrekisterikeskuksen rikosrekisteristä, kun tutkittavat olivat 15-24-vuotiaita.

Anu-Helmi Luukkonen