Solunsiirrot ja geenihoidot tulossa sydäntautien hoitoon

Pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta on hyvin vaikeahoitoinen tauti. Vanhuusväestön suhteellinen lisääntyminen lisää taudin merkittävyyttä ja sydänlihaksen solusiirtoja on ehdotettu uudeksi vaihtoehtoiseksi hoitomuodoksi. Huolimatta parantuneesta lääkehoidosta ja kehittyneistä pallolaajennus- ja leikkausmenetelmistä, loppuvaiheen sepelvaltimotauti on lääketieteellinen haaste. On arvioitu, että geenihoito olisi seuraava merkittävä hoitomenetelmä vaikeassa sepelvaltimotaudissa.

Tommi Pätilä

FINAMI-tutkimus:
Vanhusten sepelvaltimotauti kuormittaa merkittävästi terveydenhoitojärjestelmää

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 75-99-vuotiaiden sydäninfarktin erityispiirteitä sekä sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktin ilmaantuvuuden ja kohtaustappavuuden muutoksia vuosina 1995-2002.

Heli Koukkunen, Seppo Lehto, Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Pirjo Immonen-Räihä, Päivi Kärjä-Koskenkari, Juha Mustonen, Juhani Airaksinen, Aapo Lehtonen, Aki Havulinna, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä, Finami-Tutkimusryhmä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/2009 Kommentteja

Solukalvon kuljetusproteiinit sikiön suojana

Solukalvon kuljetusproteiineja on useissa elimissä ja veri-kudosesteissä, joissa ne säätelevät erilaisten aineiden pääsyä kudoksiin. P-glykoproteiinin on todettu estävän lääkeaineiden ja ympäristömyrkkyjen pääsyn soluun. Sitä on todettu olevan mm. veri-aivoesteessä, suolistossa, munuaisissa ja istukassa. Istukassa P-glykoproteiini estää tiettyjen lääkeaineiden pääsyn sikiön puolelle istukan läpi. Toisaalta eräät aineet voivat estää P-glykoproteiinin toimintaa ja samalla lisätä jonkin muun lääkeaineen pääsyä istukan läpi.

Melissa Rahi

Kasvutekijät keuhkojen kehityksessä

Keuhkojen kypsymättömyys altistaa raskausviikolla 24-28 syntyneen keskosen keuhkovauriolle, bronkopulmonaaliselle dysplasialle (BPD). BPD johtaa keuhkojen kehityksen merkittävään hidastumiseen. Monet kasvutekijät vaikuttavat keuhkojen verisuonituksen kehitykseen ja BPD:ssa kasvua säätelevien tekijöiden ja niiden vastavaikuttajien välillä vallitsee epätasapaino. Tärkein tunnettu verisuonten kasvuun vaikuttava tekijä on verisuonikasvutekijä A (VEGF-A). Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin siihen liittyvien istukkakasvutekijän (PlGF), endostatiinin ja VEGF-C:n yhteyttä keuhkojen kehitykseen ja BPD:hen.

Joakim Janér

Vakavat pneumokokki-infektiot Suomessa

Pneumokokki (Streptococcus pneumoniae) on merkittävin keuhkokuumeen, aivokalvotulehduksen ja vakavan yleisinfektion aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Pneumokokkipolysakkaridirokotetta suositellaan kaikille vanhuksille sekä alle 65-vuotiaille aikuisille, joilla on perussairautensa vuoksi erityisen suuri sairastumisriski. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kattavasti vakavien pneumokokki-infektioiden epidemiologia Suomessa ennen lapsille suunnatun pneumokokkikonjugaattirokotteen käyttöönottoa.

Peter Klemets

JNCL:n oirekirjo ja hoitomahdollisuudet

Juveniili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi (JNCL) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva etenevä keskushermostosairaus, joka johtaa ennenaikaiseen kuolemaan 15-30 vuoden iässä. Taudin oireita ovat sokeutuminen, epilepsia, parkinsonismi, älykkyystason laskeminen, unihäiriöt ja monimuotoiset psyykkiset ongelmat. Toistaiseksi tautiin ei ole parantavaa hoitoa mutta taudin oireita voidaan lievittää.

Maria Louise Talling

Uusia näkökulmia restenoosin estoon

Verisuoniahtauman pallolaajennuksen jälkeen jopa 30-50 % laajennetuista suonista ahtautuu uudelleen 3-6 kuukauden kuluessa erilaistumattomien sileälihassolujen kerääntyessä verisuonen sisäpinnalle. Tuore tutkimustieto osoittaa näiden solujen olevan ainakin osittain peräisin verenkierron kantasoluista. Tämä on tuonut uusia haasteita restenoosin tutkimukselle, koska sileälihassolujen käyttäytymistä on perinteisesti tutkittu valtimon keskikerroksesta peräisin olevissa sileälihassoluviljelmissä.

Nina-Maria Tigerstedt

Maallikon suorittama defibrillaatio osana hoitoketjua

Sydämenpysähdyksen aiheuttavassa kammiovärinässä ainoa sydämen käynnistävä hoito on defibrillaattorilla annettava sähköisku. Jotta toipuminen olisi todennäköistä, defibrillaatio tulisi tehdä 5 minuutin kuluessa sydämen pysähtymisestä. Jos defibrillaatio viivästyy, puhallus-paineluselvytys lisää onnistumismahdollisuuksia, mutta pelkkä puhallus-paineluselvytys käynnistää sydämen vain harvoin.

Heini Harve

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030