Kihti yleistyy - näkökohtia diagnostiikasta ja hoidosta
- Kihdin esiintyvyys on kaksinkertaistunut viime vuosikymmenien aikana. Suurimmat syyt tähän ovat elintapojen muutokset ja keski-iän kohoaminen.
- Alaraajan äkillinen ja toistuva niveltulehdus on useimmiten kihti. Varmaan diagnoosiin pääsee nivelnestenäytteen kidemäärityksellä.
- Jatkuva hyperurikemia ja toistuvat kihtikohtaukset voivat vuosien kuluttua johtaa krooniseen kihtiin, jonka ilmentymät ovat pitkäaikainen niveltulehdus, toofit eli uraattikertymät ja virtsatiekivet.
- Akuutin kihdin hoito on tulehduskipulääkitys ja paikallinen tai systeeminen kortikosteroidihoito. Kroonistuvassa kihdissä ensisijainen lääke on allopurinoli ja toissijainen probenesidi.
- Kihdin käytännön diagnostiikassa esiintyy horjuvuutta ja hoidon pitkäaikaistulokset ovat usein epätyydyttäviä.
- Kihtipotilaiden sydän- ja verisuonitautien ja niiden riskitekijöiden hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Kihdin esiintyvyys väestössä on epidemiologisten tutkimusten mukaan 1-2 % (1,2,3). Tauti on viime vuosikymmenien aikana selvästi lisääntynyt. Suurimmat syyt tähän kehitykseen ovat metabolisen oireyhtymän ja munuaisten vajaatoiminnan yleistyminen, keski-iän kohoaminen ja lisääntynyt alkoholin…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
