Suonikohjut ja verisuonisairaudet

Väitöskirjatutkimus selvitti suonikohjutaudin ilmaantuvuutta keski-ikäisessä väestössä ja arvioi sukupuolen, iän, ylipainon sekä koulutuksen merkitystä suonikohjutaudin riskitekijöinä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin suonikohjutaudin yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin (alaraajojen tai muu valtimotauti, verenpainetauti ja sydämen vajaatoiminta). Tampereen suonikohjututkimuksessa on kerätty tiedot kolmesta tamperelaisesta ikäryhmästä. Kyseessä on seurantatutkimus, jossa tutkimusväestön muodostivat kaikki tutkimuksen alkaessa 40-, 50- ja 60-vuotiaat tamperelaiset miehet ja naiset, yhteensä 6 874 henkilöä. Tutkimustiedot kerättiin kirjekyselyn avulla vuonna 1989 ja viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen vuonna 1994.

Liisa Mäkivaara

Rinnankorjaus TRAM-kielekkeellä

Rinnankorjausleikkaus tehdään syövän takia tehdyn rinnanpoiston jälkeen Suomessa vuosittain 400-600 naiselle. Luonnollisin lopputulos saadaan käyttämällä potilaan omaa kudosta uuden rinnan rakentamiseen. TRAM-vatsakieleke (transverse rectus abdominis musculocutaneous) otetaan potilaan alavatsalta, ja se koostuu osasta jompaakumpaa suoraa vatsalihasta ja sen päällä olevasta iho-rasvakaistaleesta. TRAM-kieleke voidaan tehdä joko varrellisena tai vapaana kielekkeenä. Varrellinen kieleke pujotetaan ylävatsan ihon alta rintakehälle, verenkierron jatkuessa vatsalihaksen yläsuontenkautta. Vapaa kieleke irrotetaan vatsalta, nostetaan rintakehälle ja vatsalihaksen alasuonet yhdistetään kainalon alueen suoniin. Varrelliseen kielekkeeseen liittyy 5-60 %:lla potilaista ihon verenkiertohäiriöitä, kun taas teknisesti vaativammassa vapaassa kielekkeessä niitä esiintyy vähemmän, 0-15 %:lla.

Hanna Tuominen

Magneettikuvaus ateroskleroosin arvioinnissa

Koska ateroskleroosi ilmenee usein vasta vakavina komplikaatioina, kuten sydän- ja aivoinfarkteina, on sen varhainen toteaminen tärkeää. Verikokeiden ja ulkoisten mittausten avulla voidaan epäsuorasti arvioida henkilön komplikaatioriski, mutta valtimoiden kuntoa ei nykymenetelmin pystytä arvioimaan. Erityisesti riskiryhmiä varten on tarpeen löytää keino ateroskleroosin etenemisen arvioimiseksi, jotta hoitoa voitaisiin ajoissa tehostaa. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin, löytyykö nykyisillä magneettikuvausmenetelmillä aivojen rakenteessa tai verisuonten rakenteessa ja toiminnassa eroja suuren ateroskleroosiriskin potilaiden ja terveiden verrokkien välillä.

Sami Soljanlahti

Basaliooman fotodynaaminen hoito pettymys

Fotodynaamista terapiaa on pidetty basaliooman lupaavana hoitomuotona, koska hoito jättää tavallista leikkausta vähäisemmän arven. Nyt julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että basaliooma uusii hoidon jälkeen arveltua useammin. Fotodynaamista terapiaa onkin harkittava jokaisen basaliooman kohdalla entistä huolellisemmin, ja huomioon on otettava potilaan kokonaistilanne ja seurantamahdollisuudet.

Sirkku Peltonen

Diabeetikolle aina vain matala verenpaine

Kerran aikaansaatu diabetespotilaan hyvä verenpainetaso ei tuo komplikaatioiden vähenemisen etua, jos paineet repsahtavat entiselleen. UKPDS-tutkimuksessa saatu tulos viittaa siihen, että tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden verenpaine on pidettävä matalalla tasolla pitkään, ehkä jatkuvasti. Painetta ei saa päästää nousemaan, jos halutaan pitää verisuonitapahtumat loitolla.

Robert Paul

Geeni altistaa insuliiniresistenssille ja syövälle

Lihavuus ja insuliiniresistenssi lisäävät riskiä sairastua suolistosyöpään. Osasyyllinen sairastumiseen on rasvakudoksen erittämän adiponektiini-proteiinin toiminnan häiriö.

Sirkku Jyrkkiö

Luustolääke voi aiheuttaa silmäoireita

Bisfosfonaattien käyttöön voi liittyä silmäoireita: konjunktiviittia, iriittiä, episkleriittiä ja skleriittiä. Niiden käyttöä ei voi suositella potilaille, joilla on tiedossa aiemmin sairastettu orbitan tulehduksellinen sairaus.

Sirkku Jyrkkiö

Liuotushoidosta hyötyä 4,5 tuntiin saakka

Aivoinfarktin liuotushoidon aikaikkuna laajenee. Nyt julkaistu ECASS III-tutkimus osoittaa, että alteplaasin tulisi olla osa akuutin iskeemisen aivoinfarktin rutiinihoitoa vielä 3-4,5 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta. Aikaikkunan pidennys voidaan toteuttaa kuolleisuuden kasvamatta. Tästä on saatu viitteitä jo aiemmissa liuotustutkimuksissa.

Jaana Suhonen

Nuha ennustaa astman puhkeamista

Nuhan ja astman yhteys saa vahvistusta tuoreesta länsieurooppalaisesta tutkimuksesta, jossa seurattiin 6 461 aikuista lähes 9 vuotta. Seurattavat jaettiin neljään ryhmään: henkilöillä ei atopiaa eikä nuhaa; atopiaa, mutta ei nuhaa; ei-atooppista nuhaa; allergista nuhaa. Lähtötilanteessa kenelläkään ei ollut astmaa. Koko aineistossa seuranta toi esiin astman 2,2 %:lla, mutta erot ryhmien välillä olivat selviä: 1,1, 1,9, 3,1 ja 4,0 % (p < 0,0001). Kun sekoittavia tekijöitä vakioitiin, toi atopia sinällään suhteelliseksi riskiksi 1,63, ei-atooppinen nuha 2,71 ja allerginen nuha 3,53.

Hannu Puolijoki

Lapsen vaikea sairaus

- Lasten hoidon rajaamispäätöksistä ei neuvotella asianomaisen itsensä, vaan hänen vanhempiensa kanssa.

Helena Pihko

Kun syöpä ei enää parane

- Suomessa syövän hoito on kansainvälisesti vertaillen korkeatasoista, yli puolet syöpään sairastuneista paranee.

Sirkku Jyrkkiö

Munuaistautipotilaan dialyysi vai konservatiivisen hoidon optimointi?

- Dialyysihoitoa tulee tarjota potilaalle aina, kun se on lääketieteellisesti perusteltua ja potilas todennäköisesti hyötyy siitä.

Heikki Saha

Milloin kajoavaa hoitoa sepelvaltimotautiin?

- Sepelvaltimotaudin kajoavasta hoidosta päättäminen on kardiologin tärkeimpiä tehtäviä.

Raimo Kettunen

Kokemukset terveydenhuollon menetelmien nopeasta arvioinnista myönteisiä Pirkanmaalla

- Pirkanmaalla on kehitetty uudenlainen toimintamalli terveydenhuollon menetelmien nopeisiin arviointeihin sairaanhoitopiirin omista tarpeista lähtien.

Heli Majamaa, Minna Kaila, Jaakko Herrala

Nuorten käytös-häiriöt ennakoivat päänsärkykipuja

Psyykkiset oireet näyttävät olevan yleisiä päänsärystä kärsivillä nuorilla. Käytöshäiriöistä erityisesti aggressiivisuus ja keskittymiskyvyttömyys sekä masennusoireet liittyvät nuorten toistuvaan päänsärkyyn.

Ruut Virtanen

Verisuonen pinnan entsyymit ja keuhkovaurio

Akuuttiin keuhkovaurioon liittyy keuhkojen verisuonten vuotaminen. Tämän tilan voivat aiheuttaa esimerkiksi vakava infektio tai lääketieteellinen vaurio. Tehohoidon kehittymisestä huolimatta noin 40 % akuuttia keuhkovauriota sairastavista potilaista menehtyy.

Jan Kiss

Sydänfilmi ST-nousuinfarktin hoidon valinnassa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, voidaanko EKG:tä hyödyntää nykyistä tehokkaammin ST-nousuin ilmenevän sydäninfarktin ensisijaisen hoidon valinnassa. Tutkimuksessa verrattiin keskenään liuotushoidon ja välittömän pallolaajennushoidon tuloksia. Lisäksi vertailtiin manuaalimenetelmän ja tietokonemenetelmän välistä osuvuutta EKG:n tulkinnassa ja kehitettiin tietokoneohjelma tunnistamaan vasemman eteen laskevan sepelvaltimon tukkeutumisen aiheuttama sydäninfarkti.

Markku Eskola

Vanhusten krooninen alaraajaiskemia

Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ja kuvata alaraajojen pitkäaikaiseen valtimoverenkiertohäiriöön liittyviä ilmiöitä, joihin on toistaiseksi kiinnitetty vähän huomiota. Erityisesti haluttiin selvittää kroonisen alaraajaiskemian osuutta tasapainon hallinnan heikkenemisessä vanhuksilla. Lisäksi tutkittiin kroonisen alaraajaiskemian yleisyyttä ja piirteitä 90 vuotta täyttäneillä henkilöillä sekä selvitettiin kohonneen nilkka-olkavarsipaineindeksin (ABI) merkitystä kroonisen alaraajaiskemian diagnostiikassa.

Velipekka Suominen

Probiootit ja prebiootit allergian ehkäisyssä

Allergioiden nopea lisääntyminen korkean elintason maissa liittynee elinympäristömme vähentyneeseen mikrobialtistukseen. Vähäinen mikrobialtistus puolestaan viivästyttää vastasyntyneen puolustusjärjestelmän kypsymistä altistaen hänet allergioiden puhkeamiselle. Prebiootit ovat ravinnon imeytymättömiä kuituja, jotka lisäävät elimistölle hyödyllisiä bakteereja suolistossa. Probiootit ovat ravinnon eläviä bakteereja, jotka jouduttavat suolessa sijaitsevan puolustusjärjestelmämme kypsymistä. Probioottien ja prebioottien on ajateltu siten ehkäisevän allergioita, mutta aiempien tutkimusten tulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Anna Kaarina Kukkonen

Kuumekouristuksia 6 pikkulapsella sadasta

Kuumekouristuksia esiintyy 6 prosentilla suomalaislapsista. Asiaa selvitettiin suomalaiskollegoiden tekemässä prospektiivisessa väestöpohjaisessa tutkimuksessa, jossa seurattiin 1 033:a lasta syntymästä 4 vuoden ikään oirepäiväkirjoin. Kuumekohtausten esiintyvyydestä on aiemmin tehty vain vähän prospektiivisia tutkimuksia.

Marjo Renko