Munuaistautipotilaan dialyysi vai konservatiivisen hoidon optimointi?
- Dialyysihoitoa tulee tarjota potilaalle aina, kun se on lääketieteellisesti perusteltua ja potilas todennäköisesti hyötyy siitä.
- Hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa, ja munuaistaudin ilmaantuvuus lisääntyy nimenomaan yli 75-vuotiaiden ryhmässä.
- Osa vanhuspotilaista pärjää dialyysihoidossa hyvin. Osalla hoitoon liittyy monia ongelmia varsinkin jos potilaalla on monia liitännäissairauksia tai toimintakyky on huomattavasti heikentynyt.
- Hoitopäätöstä olisi hyvä pohtia yksilöllisesti moniammatillisessa ryhmässä. Päätökseen vaikuttaa potilaan ja tämän halutessa myös omaisten mielipide
- Jos potilaalla on monia liitännäissairauksia ja huono toimintakyky, dialyysihoidolla saavutettava hyöty voi olla vähäinen, jolloin konservatiivisen hoidon optimointi on hyvä vaihtoehto.
Dialyysipotilaiden määrä kasvaa kaikkialla, ja erityisesti länsimaissa vanhusten osuus dialyysihoidoissa lisääntyy. Vuonna 1996 Yhdysvalloissa uusista dialyysipotilaista oli yli 80-vuotiaita 7 000 ja vuonna 2003 jo 13 500 eli vuotuinen kasvu oli noin 10 % (1). Tilanne Suomessa on hyvin…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
