Ultraäänihoito liukenevia luunkiinnittimiä käytettäessä

Tässä tutkimuksessa selvitettiin matalaintensiteettisen ultraäänihoidon soveltuvuutta liukenevien luunkiinnittimien kanssa käytettäväksi. 20 minuuttia kestävän päivittäisen matalaintensiteettisen ultraäänihoidon on eräissä tutkimuksissa esitetty nopeuttavan luunmurtuman paranemista. Tutkimuspotilaille asetetut sauvat ja ruuvit oli valmistettu elimistössä liukenevasta polylaktidista.

Lauri Handolin

Lasten sairaalainfektiot

Lasten sairaalainfektioiden aiheuttajat ja infektiotyypit poikkeavat aikuisten infektioista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sairaalainfektioiden esiintyvyyttä suomalaisessa lastensairaalassa. Väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä: veriviljelypositiivisten infektioiden seurantatutkimuksesta, kahdesta vastasyntyneiden teho-osastolla tehdystä epidemiaselvityksestä sekä sydänleikkauksessa olleiden lasten sairaalainfektiotutkimuksesta.

Emmi Sarvikivi

Biohajoava kiinnitin tukee paranevan luun

Väitöstutkimus osoitti uudet biohajoavat luunkiinnitinmateriaalit tehtäviinsä soveltuviksi ja potilaille turvallisiksi. Kokeelliset reisiluuvauriot luutuivat sekä polyglykolidi- että polylaktidisauvoja käytettäessä. Nilkkamurtumiin ja vaivaisenluuleikkauksiin molemmat tutkitut polylaktidimateriaalista valmistetut ruuvi-implantit soveltuivat hyvin.

Antti Joukainen

Laminiinien ekspressio terveessä ja vammautuneessa keskushermostossa

Nisäkkäillä keskushermoston uudistuminen on rajallista. Keskushermostovamman jälkeen aktivoituu monien paranemista edistävien tekijöiden lisäksi myös estäviä tekijöitä. Monella molekyylillä, kuten laminiinilla, on keskushermoston paranemista tehostava vaikutus. Laminiinit ovat myös kehon tyvikalvojen oleellisia rakennuskomponentteja. Keskushermoston laminiinit ovat tärkeitä sikiökehityksen aikana, esimerkiksi hermosäikeiden ohjauksessa. Myöhemmin ne osallistuvat veri-aivoesteen ylläpitoon sekä vammojen jälkeiseen kudosreaktioon.

Ron Liebkind

Kuormituskokeessa tehdyt sykemittaukset auttavat arvioimaan sydän- ja verisuonitautien riskiä

Kuopiossa ja sen lähikunnissa asuvien keski-ikäisten miesten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on tutkittu useiden vuosien ajan. Tähän laajaan itäsuomalaiseen aineistoon perustuva väitöstutkimus vahvistaa kliinisessä kuormituskokeessa tehtävien sykemittausten merkitystä sydän- ja verisuonisairauksien riskin arvioinnissa.

Kai Savonen

Suomalaisen aikuisen astma vuonna 2000

Tässä väitöstutkimuksessa haluttiin selvittää suomalaisen aikuisen astmapotilaan kokonaiskuva, oireilua, hoitoa ja tästä aiheutuvia kustannuksia vuonna 2000. Aineistona käytettiin Kelan astmalääkkeiden erityiskorvaukseen oikeutettujen rekisteristä poimittua valtakunnallista kyselytutkimusotosta rekisteritietoja siihen yhdistäen.

Pekka Ikäheimo

Rimonabantti ei vaikuta sepelvaltimotaudin etenemiseen

Ainakaan lyhytaikaisella rimonabanttihoidolla ei ole merkittävää vaikutusta lievän sepelvaltimotaudin etenemiseen. Tulossa on kuitenkin nyt tehtyä suurempia tutkimuksia, joissa tarkastellaan rimonabantin vaikutusta kliinisiin päätetapahtumiin.

Juhani Airaksinen

ACE:n estäjä vai AT-reseptorin salpaaja - vai molemmat?

Massiivinen ONTARGET-tutkimus osoittaa, että telmisartaani ja ramipriili ovat yhtä hyviä lääkkeitä ja että telmisartaani aiheuttaa vähemmän haittavaikutuksia. Tulos ehkei yllätä saati hätkähdytä. Sen sijaan monelle on yllätys ja kliinikoille pettymyskin, että vaikka yhdistelmähoito laskeekin verenpainetta hyvin, se ei vähennä sydänkuolleisuutta eikä sairastuvuutta yhtään sen paremmin kuin lääkkeet erikseen.

Robert Paul

Lääkehoito ehkäisee myös lasten masennusta

Aikuisten masennuksen hoitomalli toimii myös lasten ja nuorten masennuksen hoidossa. Tutkijoiden mukaan 6-9 kuukauden lääkehoito akuuttivaiheen jälkeen saattaisi olla tarpeen myös lapsilla ja nuorilla. Jatkohoitoon liitettu kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia saattaisi parantaa hoitotuloksia, jos lapsi tai nuori oireilee akuuttihoidon jälkeen.

Raimo K. R. Salokangas

Oksaliplatina ja fluorourasiili suolistosyövän maksametastaasien hoitoon

Oksaliplatinan ja fluorourasiilin sisällyttäminen maksametastaaseja saaneen suolistosyöpäpotilaan hoitoon näyttää pidentävän aikaa taudin etenemiseen hieman.

Sirkku Jyrkkiö

Omega-3-rasvahapoista ei apua Crohnin tautiin

n Omega-3-rasvahapot eivät vähennä Crohnin taudin uusiutumia.

Tiina Laatikainen

Unenaikainen melu nostaa verenpainetta

Yöllinen toistuva ympäristömelu vaikuttaa merkittävästi verenpaineeseen. Nyt julkaistussa HYEANA-tutkimuksessa havaittiin, että yöllinen lentoliikenne tai muu melualtistus aiheutti keskimäärin yli 6-7 mmHg nousun seuraavan 15 minuutin aikana mitattuun verenpaineeseen. Tutkimuksessa tehtiin 140 henkilölle verenpaineen ja sykkeen pitkäaikaisrekisteröinnit ja suhteutettiin löydökset yölliseen meluun. Kaikki tutkittavat asuivat lähellä neljää suurta eurooppalaista lentokenttää.

Juhani Airaksinen

Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan

Tietoja hoitoon liittyvien infektioiden eli sairaalainfektioiden aiheuttamasta tautitaakasta tarvitaan torjuntatoimien suunnittelussa ja voimavarojen suuntaamisessa.

Mari Kanerva, Jukka Ollgren, Mikko J. Virtanen, Outi Lyytikäinen, N. Agthe, T. Möttönen, M. Kauppinen, K. Laurila, P. Suomalainen, R. Vuorela, I. Ryhtä, R. Vastamäki, M. Helén, K. Hietaniemi, T. Varis, P. Carlson, L. Eliin, J. Nieminen, K. Skogberg, R. Salminen, M.-L. Yrjönsalo, A-M. Kimmo, K. Sandberg, T. Tuppurainen, K. Mattila, A. Aalto, V.-J. Anttila, C. Estlander, M. Hämäläinen, M. Jalkanen, M. Kanerva, T. Kuutamo, T. Lappalainen, P. Mattila, D. Pipping, M. Ratia, K. Sammalkorpi, L. Simons, P. Tommila, I. Tötterman, P. Lehtinen, S. Torvinen, M. Eklund, M. Fellman, J. Mikkola, L. Haapaniemi, A. Junka, A. Jakobsson, J. Leppäaho-Lakka, S. Pätsi, M. Rummukainen, T. Tiitinen, M. Liikka, K. Hannola, T. Marttinen, J. Palosara, R. Pietikäinen, S. Hämäläinen, I. Koivula, A.-M. Rissanen, E. Ruotsalainen, H. Teräsvirta, M. Broas, J. Isojärvi, H. Jägerroos, E. Jänkälä, P. Niemi, S. Pöyry, L. Räisänen, U. Kaukoniemi, T. Nurkkala-Pitko, S. Dahl, P. Ijäs, P. Kärkkäinen, S. Vuorinen, H. Heikkilä, T. Kaija, I. Teirilä, H. Sihvola, P. Turunen, J. Haapala, M. Härkönen, A. Reiman, J. Salonen, H. Sarkkinen, H. Taskila, L. Virranniemi, M. Leukka, S. Huttunen, E. Rintala, R. Uusitalo-Seppälä, T. Pulli, A. Sistonen, A. Panttila J. Saikku, M. Tapanainen, R. Levola, J. Lumio, J. Sinkkonen, R. Peltonen, M. Routamaa, K. Terho, N. Elomaa, B. Eriksén-Neuman

Kuinka sairaalassa suojaudutaan tappajabakteerilta?
Hypoteesit ja niiden testaus

Tulin sairaalan ensiapuosastolle kolmatta päivää jatkuvan ripulin ja tuskallisten vatsakipujen takia. Ensiavussa minulle sanottiin, että minut otetaan sairaalaan sisään, koska tulehdusarvoni on 150 ja minulla on ilmeisesti jokin bakteeritulehdus suolistossa. Minut laitetaan eristyshuoneeseen.

Virpi Erämaja

Milloin nivelkivun taustalla on reumasairaus?

Nivelkipujen tavallisimmat syyt ovat nivelrikko, tapaturmien jälkitilat ja monet rasitusperäiset, degeneratiiviset ja vaikeasti määriteltävät pehmytkudosvaivat.

Heikki Julkunen

Synnytyksen jälkeinen masennus ja estrogeenihoito

Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen äitiyshuollossa ja nopea hoitaminen on tärkeää sekä äidin että lapsen hyvinvoinnille.

Pirjo Kettunen, Eeva Koistinen

Klinefelterin oireyhtymään liittyvä hypogonadismi

Klinefelterin oireyhtymä (KS) on tavallisin, mutta huomattavasti alidiagnostisoitu sukukromosomipoikkeavuus (1:600 mieheen).

Anne Wikström, Leo Dunkel

Asfyksiatapausten vähentäminen synnytysklinikan kehittämiskohteena

Vuosina 1987-2002 synnytysasfyksiasta johtuvien potilasvahinkokorvausten määrä ylitti TAYS:ssa merkitsevästi valtakunnallisen keskiarvon. Kuvaamme, miten tämä tieto hyödynnettiin klinikan toimintaa kehitettäessä.

Pertti Kirkinen, Jukka Uotila, Outi Palomäki, Eija Tomás

Pitkäänkin sairastaneet skitsofreniapotilaat hyötyvät ryhmäkuntoutuksesta

Ryhmissä toteutettava avohoitokuntoutus ja psykoedukaatio parantavat skitsofreniapotilaiden koettua toimintakykyä ja elämänlaatua. Ne soveltuvat erityisesti pitkään sairastaneille potilaille, joiden toipuminen on jäänyt vajaaksi.

Jorma Posio, Irene Keskihannu, Juha Veijola, Hannu Koponen

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja testien viitearvot iäkkäillä

Pätevätkö yleensä nuorten ja terveiden näytteistä määritetyt laboratoriotutkimusten viitevälit myös vanhemmissa ikäryhmissä? Jos iäkkään ihmisen tulos poikkeaa viitearvoista, pitääkö ryhtyä toimenpiteisiin? Mitä siitä seuraisi? Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kilpirauhasfunktiota iäkkäillä ihmisillä ja sukupuolihormoneja iäkkäillä miehillä.

Seija Eskelinen