Mikrobit, pieniä lihottajia elämän sisäputkessa

Suoli on monella tapaa keskeinen ja kiinnostava elin hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Ei ihme, että Science-lehti omistaa erikoisnumeronsa tälle elämän sisäputkelle, kuten se suolta otsikossaan kutsuu. Numerossa on useita kiinnostavia katsaustyyppisiä artikkeleita joista yhdessä pohditaan suolen omistajan ja sen mikrobiston yhteiseloa.

Heikki Arvilommi

Meta-analyysi erytropoietiinin käytöstä syöpäpotilailla

Monet syöpäpotilaat kärsivät anemiasta. Oireista anemiaa on ollut tapana hoitaa punasolusiirroin. Erytropoietiini nostaa hemoglobiinia ja helpottaa anemiaan liittyvää väsymystä. Muutamassa tutkimuksessa heräsi epäily erytropoietiinin turvallisuudesta. Hoitoa saaneilla potilailla on ollut enemmän tromboembolisia komplikaatioita, ja on jopa ollut viitettä siitä, että hoito huonontaisi potilaiden elinaikaa.

Sirkku Jyrkkiö

Heinänuha yleistyy nopeasti

Allergioiden lisääntymiselle länsimaissa on viime vuosikymmeninä etsitty kuumeisesti selityksiä. Tarjolla on mm. hygieniahypoteesi, mutta sekin on lopullisesti todistamatta. Onhan tietysti myös epäilyksiä siitä, onko lisääntyminen todella aitoa vai kenties diagnostisten muutosten aiheuttamaa. Suomessa 15 vuotta sitten julkaistun, kutsuntaikäisten miesten 1960-luvulle ulottuneen seurannan mukaan tautien esiintyvyys oli huimassa kasvussa. Nyt julkaistussa vakuuttavassa jatkoraportissa katsottiin, onko kasvu jatkunut sittemmin. - On, vähintään samaa vauhtia, lukuunottamatta ekseemaa. Astma on lisääntynyt 12-kertaiseksi vuodesta 1960 vuoteen 2003: 3,5 % nuorista miehistä potee sitä. Allerginen nuha on yleistynyt monikymmenkertaiseksi ja vauhti vain kiihtyi viimeisellä seurantajaksolla. Melkein joka kymmenes mies oireilee nyt. Atooppisen ekseeman esiintyvyys on tasaantunut lähelle yhtä prosenttia vuoden 1980 jälkeen.

Heikki Arvilommi

Sydän- ja verisuoniongelmien alkuperä osittain sikiökautinen?

Barkerin hypoteesi, sydän- ja verisuonisairauksien riskin liittyminen yksilön alhaiseen syntymäpainoon, perustui epidemiologisiin havaintoihin. Ilmiön patofysiologista taustaa selvittää havainto aortan intima median paksuuntumisesta niillä vastasyntyneillä, jotka olivat raskauden kestoon nähden selvästi alipainoisia, eli joiden kasvu oli hidastunut. Kun mitattiin normaalipainoisten, täysiaikaisten vastasyntyneiden aortan seinämää ultraäänitutkimuksella ja verrattiin löydöstä vastaavan ikäisiin, mutta syntymäpainoltaan alle 10 persentiilin lapsiin, havaittiin jälkimmäisessä ryhmässä intima median merkitsevä paksuuntuminen. Mitä vaikeampi kasvun hidastuminen oli, sitä selvempi ero oli. Intima median paksuuntumisen tiedetään olevan yksi ensimmäisistä plakkimuodostumien ja ateroskleroosin morfologisista merkeistä. Aiemmissa tutkimuksissa on jo saatu viitettä alipainoisten vastasyntyneiden endoteelin dysfunktiotaipumuksesta, joka havainto yhdessä nyt todetun kanssa vahvistaa sikiökautisten häiriöiden merkitystä aikuisiällä esiintyvien sydän- ja verisuoniongelmien synnyssä.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kuukautisten alkamisiällä vaikutusta astman vaikeuteen?

Hormonaalisilla tekijöillä on epäilty yhteyttä astman vaikeusasteeseen naisilla; toisaalta nimenomaan heillä on havaittu ylipainon ja astman suhteen yhteyttä. Ranskassa selvitettiin 336 henkilön (keski-ikä 37 vuotta) kohdalla tätä ongelmakenttää; kyseessä oli tapaus-verrokkitutkimus ja toisaalta astmaa sairastavien perhetaustojen selvittely. Painoindeksin (BMI) suureneminen lisäsi naisilla astman vaikeutta, mutta ei miehillä. Mielenkiintoista on, että yhteys BMI:n ja astman vaikeusasteen välillä oli voimakkain niillä naisilla, joilla olivat kuukautiset alkaneet muita aiemmin. Eli ovatko hormonaaliset tekijät mukana kuvassa naisilla myös astman osalta?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalinen tuki ehkäisee masennusta - mutta vain naisilla

Naisilla esiintyy masennusta enemmän kuin miehillä. Toisaalta sosiaalinen tuki, jota naisilla yleensä on enemmän kuin miehillä, liittyy alentuneeseen masennuksen riskiin. Näitä sinänsä ristiriitaisia havaintoja tutkittiin laajassa, eri sukupuolta olevien kaksosten aineistossa. Kävikin ilmi, että kaksosnaisilla, joilla sosiaalista tukea yleisesti oli enemmän kuin heidän miessisaruksillaan, masennus ilmaantui kuluneen vuoden aikana sitä useammin, mitä vähemmän heillä oli sosiaalista tukea. Mieskaksosilla tämä yhteys oli samansuuntainen mutta varsin heikko. Lähempi sosiaalisen tuen tarkastelu osoitti, että naissisaruksilla oli sosiaalista tukea kaikista muista läheisistä ihmisistä paitsi puolisosta, joka taas tarjosi miessisaruksille tukea enemmän kuin naissisaruksille. Näyttääkin siltä, että naiset paitsi saavat sosiaalista tukea myöskin tarjoavat sitä enemmän kuin miehet.

Pre-eklampsia - yhäkö teorioiden sairaus?

Pre-eklampsian perimmäiset syyt ovat yhä selvittämättä.

Maritta Pöyhönen-Alho, Vedran Stefanovic

Rintarauhasen tulehdussairaudet

Imettävistä naisista 3-6 %:lle kehittyy märkäinen rintatulehdus eli mastiitti. Puerperaaliset (laktationaaliset) mastiitit hoidetaan avoterveydenhuollossa antibiooteilla. Vaikeimmat tapaukset ohjautuvat päivystyspoliklinikoille.

Anu Soots, Marjut Leiden, Karl von Smitten

Oikaisu: Sydänsairaudet ja moottoriajoneuvon kuljettaminen - lääkärin ilmoitusvelvollisuus tieliikennelain 73.a §:n mukaan

Lääkärilehden numerossa 16/2005 julkaistussa artikkelissa Sydänsairaudet ja moottoriajoneuvon kuljettaminen oli virhe sivulla 1834. Taulukon 1 alaviitteessä todetaan, että kuolemanvaara on 10/100 potilasta, kun sydäninfarktista on kulunut 3 kk. Oikea suhdeluku on 1/100.

Matti Halinen

Älykkäät vaateratkaisut tulevaisuuden terveydenhuollon tukena

Tekniikka mahdollistaa elektronisten komponenttien lisäämisen osaksi vaatetta.

Niina Lintu, Matti A.K. Mattila, Jaana Holopainen, Osmo Hänninen

Dissosiaatio psykiatrisena ilmiönä

Dissosiatiiviset prosessit ovat mielen ja aivojen tapa käsitellä traumaattista tietoa.

Tapio Lipsanen

Gynekologisten irtosolunäytteiden määrät ja raportointitavat Suomessa

Papa-koetta on käytetty menestyksekkäästi kohdunkaulan syövän ehkäisyssä, mutta sitä käytetään myös hoidon seurannassa ja diagnostisena välineenä. Organisoidun joukkoseulonnan teho on paras, muilla seulontamenetelmillä ei ole samanlaista vaikutusta. Joukkotarkastusrekisteri seuraa organisoidussa joukkoseulonnassa otettujen näytteiden määrää, mutta muiden Papa-kokeiden määrästä ei ole ollut tietoa. Tämä vaikeuttaa seulontastrategioiden suunnittelua.

Kati Monto, Pekka Nieminen

Tutkitaanko vanhuksia liikaa vai liian vähän?

Hallinnon näkökulmasta tarpeettomat tutkimukset ja hoidot ovat koko sairaanhoitojärjestelmää jäytävä ongelma.

Reijo Tilvis

Pakko ja nuori mielenterveyspotilas

Lainsäätäjä on rinnastanut nuorten pakkohoidon psykiatriseen tehohoitoon äärimmäisenä toimenpiteenä, jonka tarkoitus on suojata potilaan terveyttä, turvallisuutta ja useissa tapauksissa henkeä.

Kari Pylkkänen

GATA-tekijät ja AMH munasarjojen kehityksessä ja granuloosasolukasvaimissa

1.4.2005 Helsingin y?liopisto

Mikko Anttonen

Istukkaveren kantasolusiirteet

1.4.2005 Helsingin yliopisto

Pekka Aroviita

Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot riski opettajien terveydelle

8.4.2005 Kuopion yliopisto

Riitta-Liisa Patovirta

Elinvaurion ennustaminen akuutissa haimatulehduksessa

8.4.2005 Helsingin yliopisto

Panu Mentula

Adenovirusvälitteinen kasvutekijägeeninsiirto verisuonen seinämään

8.4.2005 Kuopion yliopisto

Shalini Bhardwaj

Lyhyesti: Vähentävätkö särkylääkkeet keuhkosyöpäriskiä?

Yhdysvalloissa kuolee vuosittain miljoona ihmistä keuhkosyöpään; näistä n. 90 % on ollut tupakoijia. Nonsteroidaalisilla anti-inflammatorisilla särkylääkkeillä (NSAID) on todettu mahdollista kemopreventiivistä vaikutusta sekä paksusuoli- että rintasyöpään sairastumisen suhteen. Eläin- ja humaanitutkimuksissa on herännyt epäily siitä, että NSAID-lääkkeiden käyttö voisi vähentää myös keuhkosyövän kehittymisen riskiä, mutta tutkimuksia on haitannut tilastollisen voiman puute.

Hannu Puolijoki