Lehti 18-19: Terveydenhuolto 18-19/2005 vsk 60 s. 2093

Gynekologisten irtosolunäytteiden määrät ja raportointitavat Suomessa

Lähtökohdat

Papa-koetta on käytetty menestyksekkäästi kohdunkaulan syövän ehkäisyssä, mutta sitä käytetään myös hoidon seurannassa ja diagnostisena välineenä. Organisoidun joukkoseulonnan teho on paras, muilla seulontamenetelmillä ei ole samanlaista vaikutusta. Joukkotarkastusrekisteri seuraa organisoidussa joukkoseulonnassa otettujen näytteiden määrää, mutta muiden Papa-kokeiden määrästä ei ole ollut tietoa. Tämä vaikeuttaa seulontastrategioiden suunnittelua.

Menetelmät

Gynekologisten irtosolunäytteiden määriä sekä raportointikäytäntöjä eri menetelmillä kartoitettiin kyselytutkimuksella.

Tulokset

Kyselyyn saatiin vastaus 81 laboratoriosta. Näistä 43:ssa tutkitaan gynekologisia irtosolunäytteitä vuosittain yhteensä noin 460 000 kpl. Kaikkiaan näytteitä tutkitaan Suomessa vuosittain yli puoli miljoonaa kappaletta, joista joukkotarkastusnäytteitä on noin 172 000. Raportointimalleista käytetyin on edelleen Papanicolaoun numeroluokitus, mutta eteläisessä Suomessa on yleisin The Bethesda System 2001 (TBS), johon joukkotarkastuksissa siirrytään Stakesin ilmoituksen mukaan ensi vuonna. TBS 2001:lla vastataan nykyään 44,3 % kaikista Papa-näytteistä.

Kati MontoPekka Nieminen

Kohdunkaulan syövän organisoitu joukkoseulonta gynekologisella irtosolunäytteellä, Papa-kokeella, aloitettiin Suomessa vuonna 1963. Se levisi muutamassa vuodessa maan laajuiseksi, ja 1990-luvun alkuun mennessä kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus siihen olivat vähentyneet 80 % (1,2).

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat