Itsestään huolehtimattoman ihmisen anatomia

25 vuotta sitten medisiinan kartalle putkahti termi Diogeneen oireyhtymä. Tällä tarkoitetaan ihmistä, joka vähät välittää itsestään ja asumisympäristöstään sillä seurauksella, että hänen asuntonsa saattaa täyttyä kaikenlaisella tavaralla ja siihen liittyvällä siivottomuudella. Henkilö on epäsiisti eikä välitä pukeutumisestaan saati ulkonäöstään. Tämän jälkeen oireyhtymästä on keskusteltu, mutta selvää epidemiologista tietoa on sangen vähän, osin senkin takia, että oireyhtymälle ei ole tarkkaa määritelmää.

Robert Paul

Sytogenetiikka ja molekyylipatologia syöpätautien diagnostiikassa - esimerkkeinä lymfoomat ja sarkoomat

Syto- ja molekyyligenetiikka perinteisen patologian tukena täsmentää histopatologista luokitusta joissakin tilanteissa. Erityisesti hematologisissa maligniteeteissa ja sarkoomissa on sytogeneettisiä ja molekulaarisia muutoksia, joilla on itsenäistä kliinistä merkitystä. Geenien toimintaa laaja-alaisesti mittaava mikrolevyanalytiikka avaa uusia näköaloja histologisesti yhtäläisten syöpätyyppien jaotteluun ennusteen tai hoitovasteen suhteen erilaisiin geeniekspressioryhmiin.

Sakari Knuutila

Klopidogreeli on tullut - onko asetyylisalisyylihapon aika ohi?

Uusi trombosyyttien aggregoitumista estävä lääke klopidogreeli hakee paikkaansa aterotromboottisten komplikaatioiden ehkäisyssä. Se on aavistuksen tehokkaampi kuin asetyylisalisyylihappo, mutta sen adenosiinidifosfaattireseptoria salpaava vaikutus tarjoaa etuja nimenomaan yhteiskäytössä ASA:n ja mahdollisesti myös ruokavaliointerventioiden ja statiinien kanssa.

Matti Mänttäri

Eturauhassyövän hoitovaihtoehdot

Eturauhassyövän hoitomahdollisuudet ovat parantuneet ja lisääntyneet. Huolellinen taudin kliininen luokitus on hoidon valinnan kulmakivi. Taudin laajuus toteamishetkellä sekä taudin hormoniriippuvuus ratkaisevat valinnan. Hoitopäätöksen ja sen toteutumisen jälkeen potilaalle tulee suunnitella jatkoseuranta koko loppuiäksi.

Olavi Lukkarinen

Pöksyt märkänä - mikä neuvoksi?

Virtsankarkailu yskiessä, nostaessa tai hyppiessä ei ole hengenvaarallista. Se on kuitenkin aikuiselle ihmiselle hämmentävää, ja ajan mittaan se voi kehittyä potilaan elämää rajoittavaksi ja elämän laatua heikentäväksi sairaudeksi. Jo yli 50 vuotta sitten kuvattiin, kuinka lantionpohjan lihasharjoittelulla voidaan parantaa virtsankarkailua, ja tätä hoitoa suositellaan yhä. Viheliäiseen vaivaan on muitakin vähäriskisiä hoitomuotoja.

Pauliina Aukee, Jorma Penttinen

Arkkitehti Mikael Paatela: Nyt pitäisi suunnitella tulevaisuuden sairaala - kukaan vain ei tiedä, millainen sen pitäisi olla

Lääkärit tietävät jotain lääketieteen tulevaisuudesta; hoitajat pohtivat ja luovat uutta hoitokulttuuria. Tulevaisuus sijoittuu sairaalarakennuksiin, joita rakennetaan ja saneerataan nyt. Millainen rakennuksen pitäisi olla, siitä vain ei ole kenelläkään täydellistä kuvaa.

Ulla Järvi

Talouden piristysruiske vai muotivillitys? Lääketeollisuuden fuusioaalto jatkuu

Lääketeollisuuden viimeisimmästä suurfuusiosta ilmoitettiin helmikuussa 2000 ja seuraavaa pidetään vain ajan kysymyksenä. Teollisuus perustelee fuusioita tutkimus- ja kehitystoiminnan tehostamisella sekä säästöillä. Kriitikot ounastelevat yhdistymisaallon syyksi myös lääkeideoiden ehtymistä ja fuusiomuotia.

Liisa Koivula

Vuorovaikutustaitoja lääkäreille

Lääkäreiden vuorovaikutustaitoja kehittämällä voidaan parantaa potilastyytyväisyyttä, hoitoon sitoutumista, hoitomyönteisyyttä sekä lääketieteellisen hoidon tuloksia. Suomessa on tällä vuosikymmenellä lisätty vuorovaikutustaitojen opetusta lääkäreiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Erityisinä kohderyhminä ovat olleet terveyskeskuslääkärit ja onkologit. Duodecim järjesti erityisesti sairaalalääkäreille suunnattua vuorovaikutuskoulutusta vuosina 1997-1998. Koulutettavat kokivat oppineensa uudella tavalla potilaan kuuntelemista ja ymmärtämistä.

Pauli Karvonen, Pekka Larivaara, Päivi Hietanen, Marja Hyöty, Olavi Lindfors, Tuuli Nikkarinen, Markku Viren

Yleisestä vahingonkorvausoikeudesta terveydenhoidossa

Potilaalla voi olla oikeus vahingonkorvaukseen hänelle aiheutuneesta vahingosta useiden normien perusteella. Terveydenhoitopalveluja saavien erityiseksi turvaksi on säädetty potilasvahinkolaki ja perustettu lääkevakuutusjärjestelmä. Myös erilaiset sosiaalilainsäädäntöön perustuvat korvaukset turvaavat potilaan asemaa. Niiden lisäksi potilas voi saada suojaa yleisen vahingonkorvausoikeuden avulla.

Pauli Ståhlberg

Aivohalvauksen riskitekijät ja ehkäisy E-vitamiinilla ja beetakaroteenilla

5.1.2000, Helsingin yliopisto

Jaana M. Leppälä

Astman ja heinänuhan perheittäisestä kasautumisesta ja riskitekijöistä nuorilla suomalaisilla kaksosilla

14.1.2000, Helsingin yliopisto

Maija Räsänen

Cohenin oireyhtymä

14.1.2000, Helsingin yliopisto

Satu Kivitie-Kallio

Aivojen tapahtumasidonnaiset herätevasteet lasten tarkkaavuushäiriössä

14.1.2000, Kuopion yliopisto

Riitta Kilpeläinen

Matala luuntiheys ennenaikaisena syntyneillä vauvoilla

14.1.2000, Tampereen yliopisto

Maria Backström

Keskosena syntyneiden lasten keuhkojen toiminta kouluiässä

21.1.2000, Helsingin yliopisto

Anna Pelkonen

Lyhyesti: Virtsanäytteen otto imeväiseltä

Luotettavan virtsanäytteen saaminen vaippaikäiseltä on usein vaikeaa. Parhaana menetelmänä pidetään näytteen ottamista rakkopunktiolla, mutta sekä lasten vanhemmat että lääkärit mielellään välttävät tätä keinoa. Hyvä uutinen on, että ns. lentopissa, jolloin näyte otetaan puhtaaseen astiaan lapsen spontaanisti virtsatessa toimii myös varsin hyvin. Englantilaisessa 58 imeväisen aineistossa lentonäyte paljasti 89 % rakkopunktiolla todetuista bakteerivirtsaisuuksista ja vääriä positiivisia tuloksia oli vain 5 %. Tämä siitä huolimatta, että ulkosynnyttimet oli pesty vain juuri ulostaneilta ja suurin osa näytteistä oli vanhempien ottamia.

Per Ashorn

Lyhyesti: Mäkikuisma ei ole harmiton sivustakatsoja

Mäkikuisman väitetään parantavan depressiota. Niin luontaisvalmiste kuin se onkin, mäkikuisma ei suinkaan ole vailla farmakologisia vaikutuksia. Se voi näet vaikuttaa hyljintälääkepitoisuutta vaarallisesti vähentävästi. Mäkikuisma indusoi CYP450-isoentsyymiä 3A, jota mm. siklosporiini käyttää metaboloituakseen. Kahdelle potilaalle tuli akuutti sydänsiirrännäisen hyljintä, kun he olivat ottaneet mäkikuismaa - toinen lääkärin määräyksestä! Mäkikuismakuurin aikana siklosporiinipitoisuus pieneni yli 50 % ja taso palautui heti, kun luontaislääkitys lopetettiin. Cavete collegae!

Robert Paul

Lyhyesti: Siedätyshoidossa suun kautta ei tehoa pölypunkkiallergiaan

Siedätyshoito pistosten sijasta suun kautta vaikuttaisi mukavalta. Italialaiset kokeilivatkin tätä huonepölypunkkiallergiaa sairastaville 75 nuhapotilaalle kahden vuoden ajan; sarjasta tosin putosi tehottomuuden takia pois 8/37 aktiiviryhmästä ja 15/38 lumeryhmästä. Ryhmien välillä ei todettu eroja oireistossa tai lääkkeiden käytössä. Sen sijaan seerumin IgE-vasta-ainepitoisuus pölypunkkia kohtaan suureni aktiivihoidossa, mutta ei verrrokeilla; suojaavaksi katsotuissa IgG4-pitoisuuksissa ei havaittu eroa. Vakavia sivuvaikutuksia ei raportoitu. Tutkijat eivät siis havainneet vastetta, mutta epäilivät saneeraustoimien osittain sekoittaneen tulosten luotettavuutta. Näin ollen joudumme edelleen tyytymään perinteisen saneerauksen ohella lääkkeisiin ja pistoksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Koulukiusaaminen liittyy oppilaan pituuteen

Wessexissa on seurattu tiettyä lapsikohorttia jo toistakymmentä vuotta. Aineistosta selvitettiin, miten pituus liittyy koulukiusaamiseen vertaamalla 92:ta noin 14-vuotiasta lyhyttä oppilasta 117 normaalipituiseen verrokkiin. Lyhyet oppilaat olivat keskimäärin 1,9 SD alle keskipituuden. Lyhyet pojat kokivat tulleensa kiusatuiksi sekä ala- että yläasteella. Kiusatut olivat myös enemmän yksikseen, vaikka kaverien lukumäärä oli sama pituudesta riippumatta. Tutkimus viittaa siihen, että pituuskasvulla on psykososiaalinen merkitys.

Robert Paul

Uusi astman hoitomuoto - laihdutus

Pääkaupunkiseudun kollegat julkaisivat mielenkiintoisen tutkimuksen painon pudotuksen merkityksestä astman hoidossa. Tutkimuksessa oli mukana 38 ylipainoista (BMI 30-42 kg/m2) astmaatikkoa, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toiselle annettiin painonpudotusneuvontaa, johon kuului 12 ohjelmoitua laihduttamiseen tähtäävää ryhmäistuntoa (ohjelman kesto 14 viikkoa) ja 8 viikon mittainen vähäenergiainen ruokavalio (Nutrilett, 1 760 kJ/pv). Verrokkiryhmällä oli samat istunnot, mutta keskustelunaiheet valittiin ryhmän kesken vapaamuotoisesti.

Hannu Puolijoki