Palaako potilas työhön ensimmäisen sydäninfarktin jälkeen?

Eläketilastoissa iskeemisen sydänsairauden osuus työkyvyttömyyden perusteena on pienentynyt olennaisesti parinkymmenen viime vuoden aikana. Sen sijaan ei ole ollut selvää käsitystä, kuinka moni ensimmäisen sydäninfarktin sairastaneista henkilöistä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle sairastumistaan seuraavina vuosina.

Helena Hämäläinen - Lauri Virta - Juhani Mäki - Ilmo Keskimäki, Markku Mähönen - Vladislav Moltchanov - Veikko Salomaa

Psyykenlääkkeiden käyttö ja turvallisuus raskauden ja imetyksen aikana

Äidin hoitamaton psyykkinen sairaus voi olla suurempi riski sikiölle tai imeväiselle kuin lääkitys. Psyykenlääkkeistä valtaosa on turvallisia myös raskauden ja imetyksen aikana.

Heli Malm

Työperäinen nuha

Työperäisen nuhan synnyssä tai pahenemisessa on osuutta työympäristön herkistävillä ja ärsyttävillä altisteilla, ammattinuha taas on työperäinen nuha, jossa työpaikan altiste, yleensä allergeeni, todetaan pääasialliseksi nuhan aiheuttajaksi.

Elina Toskala-Hannikainen - Markku Vanhanen

Vakava vuoristotauti - kolmen suomalaisen vuorikiipeilijän tapaukset

Vuoristotautia esiintyy yleensä yli 2 500 metrin korkeudessa, mikäli nousu on niin nopea, ettei elimistö ehdi sopeutua siihen.

Heikki Karinen - Heikki Tikkanen

Kivunhoidon opetus lääketieteen peruskoulutuksessa

Kivunhoidon opetuksessa maassamme ei toistaiseksi ole yhtenäisiä oppimistavoitteita ja suunnitelmia, vaan eri yliopistot toteuttavat omien käytäntöjensä mukaisia perusopetusohjelmia.

Leila Niemi-Murola - Reino Pöyhiä - Eija Kalso

Kliinisille lääketutkimuksille uudet harmonisoidut ohjeet

Uuden Good Clinical Practice -direktiivin odotettiin harmonisoivan kliinisten tutkimusten suorittamisen koko EU:n alueella.

Esa Soppi - Veijo Ikonen

Lyhyesti: Järkytys voi särkeä terveenkin sydämen

Äkillinen voimakas järkytys voi aiheuttaa terveellekin ihmiselle äkillisen rintakivun ja jopa kardiogeeniseen sokkiin johtavan sydämen vajaatoiminnan. Tämä mm. Takotsubo-kardiomyopatiaksi ristitty ilmiö on hyvä muistaa ST-nousuinfarktin erotusdiagnostiikassa etenkin keski-ikäisillä ja iäkkäillä naisilla. Sille on tyypillistä vasemman kammion kärkiosan dyskineettinen pullistuminen, joka korjaantuu täysin muutamassa viikossa. Alkuvaiheessa voidaan nähdä EKG:ssa ST-nousuja ja myös sydänlihasmerkkiainepitoisuudet kohoavat hieman. QT-aika pidentyy lähes aina, mutta sepelvaltimoissa ei näy ahtaumia eikä tukoksia. Ilmiön syy on epävarma. Koska vahvasti koholla olevat katekoliainepitoisuudet liittyvät tilaan, on mekanismiksi arveltu niiden aiheuttamaa suoraa sydäntoksisuutta tai mikrovaskulaarista spasmia. Tätä rajusta alkuvaiheestaan huolimatta varsin hyvänlaatuista, palautuvaa kardiomyopatiaa näyttää ilmenevän suomalaisessakin väestössä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Sildenafiili estää hapenpuutetta korkealla

Korkea ilmanala voi aiheuttaa henkeä uhkaavaa keuhkoverenpaineen nousua. Nyt ranskalaiset selvittivät 12 henkilöllä lääkkeen vaikutusta merenpinnalta korkeaan ilmanalaan siirtymisen yhteydessä (6 sai sildenafiilia 3 x 40 mg/pv ja 6 lumelääkettä). Pulmonaaripaine arvioitiin ultraäänitutkimuksella. Havaittiin, että sildenafiiliryhmässä (alkuun nousua keskimäärin +29 % merenpinnan tasoon nähden) tapahtui laskua paineessa -6 % alle merenpinnan tason arvojen, kun lumeryhmässä laskua oli vain tasolle +21 % lähtöarvosta. Myös muut tutkitut parametrit olivat sopusoinnussa tämän havainnon kanssa. Vaikutus perustuu vasodilataatioon, ja sildenafili saattaakin syrjäyttää jatkossa kalsiumestäjät tämän probleeman hoidossa?

Hannu Puolijoki

Ksimelagatraani - aika hyvä antikoagulantti

JAMA:n helmikuun 9. päivän numero käsitteli laajasti ksimelagatraania. Se on ainoa suun kautta otettava antikoagulantti, ja sai myyntiluvan EU:ssa viime syksynä. Ksimelagatraanista odotetaan varfariinia parempaa tablettiantikoagulanttia, ja vaikka tutkimukset osoittavat sen tehon vähintään yhtä hyväksi kuin varfariinin, jättävät ksimelagatraanin turvallisuus ja terveystaloudellisuus avoimia kysymyksiä.

Robert Paul

Passiivisen tupakoinnin vaarat hahmottuvat entistä tarkemmin

Jopa passiivinen tupakointi voi tappaa, varoitellaan kahdessa tuoreessa tutkimuksessa. Laajassa EPIC-tutkimuksessa seurattiin 10 Euroopan maassa yhteensä 123 479 henkilöä (ikä 35-74 v), jotka eivät olleet joko koskaan tupakoineet tai olivat sen lopettaneet vähintään 10 vuotta aiemmin. Hengityselinsyöpään sairastuneet tai hengityselinperäiseen syyhyn kuolleet muodostivat varsinaisen tutkimusryhmän, jolle sitten valittiin verrokit. Keuhkosyöpiä tuli esiin seitsemän vuoden seurannassa 97, nielun ja kurkunpään syöpiä 20 ja 14 kuoli krooniseen obstruktiiviseen keuhkosairauteen (vain?). Osoittautui, että ympäristöaltistuminen tupakansavulle lisäsi keuhkosyövän ja yllä mainittujen hengityselinsairauksien riskiä. Koko aineistossa riski oli hengityselinsairauksien osalta 1,30, tapaus-verrokkitutkimuksessa 1,70; pelkästään keuhkosyövän suhteen vastaavat luvut olivat 1,34 ja 1,76. Riskien merkitsevyys ei kuitenkaan ollut tilastollisesti aivan aukotonta. Aiemmin tupakoineet olivat suuremmassa riskissä, ehkä geenimutaatioiden takia? Altistumisen merkitys työssä tuli merkitsevästi esiin ja onkin Euroopan oloissa tärkeä havainto.

Hannu Puolijoki

GIK lopullisesti kuopattu sydäninfarktin hoidossa?

Sydäninfarktin metabolinen modulaatio glukoosi-insuliini-kalium (GIK) -infuusiolla on ollut vaihtelevasti esillä jo lähes 40 vuoden ajan, vaikka kulta-ajat ovat jo takanapäin. GIK:lla on varsin selkeä teoreettinen tausta, lisäksi hoito on halpa ja varsin helposti toteutettavissa. Valitettavasti GIK:n kliininen hyöty on jäänyt epävarmaksi. Asian laajamittainen tutkiminen ei ole jaksanut länsimaisia kollegoja kiinnostaa, koska tämäntyyppiseen tutkimukseen ei heru tukea lääketehtailta, eikä siitä saa tieteellisiä meriittejäkään.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Korkea ja matala verenpaine lisää perinataalikuolleisuutta

Korkea verenpaine on alhaisen syntymäpainon ja perinataalikuolleisuuden tunnettu riskitekijä, mutta matalan verenpaineen vaikutuksesta sikiöön on niukasti näyttöä. Brittiläisessä perinataalikuolleisuutta selvittäneessä tutkimuksessa oli mukana 200 000 ensisynnyttäjää, joiden diastolinen verenpaine oli ollut normaali ennen 20:nnettä raskausviikkoa, ja jotka synnyttivät 24:nnen ja 43:nnen raskausviikon välillä. 34:nnen raskausviikon jälkeen syntyneiden lasten perinataalikuolleisuus oli pienin ja syntymäpaino suurin, jos äidin korkein mitattu diastolinen verenpaine raskauden aikana oli 70 ja 90 mmHg:n välillä. Äidin raskaudenaikainen yli 90:n tai alle 70:n mmHg:n verenpaine oli taas yhteydessä lapsen suurempaa kuolleisuuteen ja pienempään syntymäpainoon. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että verenpaineen nousu raskauden aikana ei lisännyt riskiä, jos verenpaine jäi alle 90 mmHg:iin.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Onko migreeni aivoinfarktin riski?

Migreenin ja aivoinfarktin syy-yhteys on epäselvä. Tuoreessa systemaattisessa katsauksessa asiaa on selvitetty 14 tutkimuksesta tehdyllä meta-analyysillä. Aivoinfarktin riski oli lievästi kohonnut erityisesti niillä migreenipotilailla, joilla oli aurallinen migreeni. Riski oli kahdeksankertainen ehkäisypillereitä käyttävillä verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet oraalista ehkäisyä. Vaikka tähän meta-analyysiin liittyy monia ongelmia, kuten tutkimusten heterogeenisuus, muiden riskitekijöiden puutteellinen käsittely ja diagnostinen epävarmuus osassa tutkimuksia, se vahvistaa ajatusta migreenistä yhtenä aivoinfarktin riskitekijänä. On ehkä syytä suhtautua kriittisesti iäkkäämmän, aurallisesta migreenistä kärsivän potilaan ehkäisypillerien käyttöön, jos hänellä on muitakin aivoinfarktin riskitekijöitä.

(Tp)

Opioidikorvaushoito tehoaa Korvaushoito Hyksin päihdepsykiatrian yksikössä 2000-2002

Opioidiriippuvaisille suunnatun korvaus- ja ylläpitohoidon tuloksia ei ole Suomessa aiemmin systemaattisesti tutkittu.

Helena Vorma - Petteri Sokero - Saija Turtiainen - Heikki Katila

Ruokatorven hyvänlaatuiset striktuurat - syyt, diagnostiikka ja hoito

Huolimatta protonipumpunsalpaajalääkityksistä tärkeimpänä syynä hyvänlaatuisiin ruokatorvistriktuuroihin on pysynyt gastroesofageaalinen refluksitauti.

Jari V. Räsänen - Eero I. Sihvo - Jarmo A. Salo

Januskasvoinen ASA - tulevaisuudenkin lääke

Vuonna 1897 syntetisoitiin uusi kuume- ja kipulääke asetyylisalisyylihappo, ja ensimmäiset kliiniset kokeet raportoitiin jo kahden vuoden kuluttua. Vaikutusmekanismi selvitettiin kuitenkin vasta 1971.

Heikki Vapaatalo

Aerobisten bakteerien aiheuttama emätintulehdus

Aerobisten bakteerien runsaan kasvun aiheuttamaa vaginiittia on tutkittu vähän, eikä sen riskitekijöitä tai spesifistä etiologiaa tunneta.

Eila Knuuti - Jorma Paavonen

Porin yliopistollinen opetusterveyskeskus

Eri puolilla maailmaa on todettu, että suurten keskusten ulkopuolelle on vaikea saada lääkäreitä. Näin on etenkin perusterveydenhuollossa. Tästä seuraa riski terveyspalvelujen alueelliseen eriarvoisuuteen.

Pekka T. Jaatinen - Raimo Isoaho - Ulla Saxen, Juha Pulkkinen - Sirkka-Liisa Kivelä

Moniammatillinen koulutus Porin yliopistollisessa opetusterveyskeskuksessa

Porin opetusterveyskeskuksessa toteutettavaa opetusmallia suunniteltaessa on tehty päätös, että osa koulutuksesta tullaan toteuttamaan moniammatillisesti.

Pekka T. Jaatinen - Raimo Isoaho - Sirkka-Liisa Kivelä - Pertti Aarnio Ilmari Rostila - Aino Ritala-Koskinen - Juha Pulkkinen - Kirsi Sirola, Satu Uutaniemi - Anne Sundell

Tähystystekniikat ovat tuoneet korvalääkärille uusia mahdollisuuksia syöpäpotilaiden tutkimukseen ja hoitoon

10.12.2004 Turun yliopisto

Kimmo Hujala