Lyhyesti: Mutanttitoksiinia pernaruton hoitoon

Pernarutto on yksi todennäköisimmistä biologisista aseista. Beetalaktaamit ja fluorokinolonit tehoavat siihen, jos niitä annetaan aivan infektion alkuvaiheessa. Bacillus anthracis tuottaa kuitenkin hyvin nopeasti tappavan määrän toksiinia. Toksiini on monesta osasta koostunut molekyyli, jonka osat liittyvät yhteen vasta solukalvolla. Bostonilainen tutkijaryhmä on kehittänyt yhdestä toksiinin osasta toimimattoman mutantin. Mutantti sitoutuu hanakasti myrkkykompleksiin ja estää kompleksin siirtymisen solukalvon läpi. Mutanttimolekyyli suojasi sekä soluja että koe-eläimiä pernaruttotoksiinin vaikutuksilta. Ihme kyllä, Pentagon ei ole mukana tutkimuksen rahoittajien joukossa.

Matti Viljanen

BNP auttaa vajaatoiminnan diagnostiikassa

Sydämen lievän vajaatoiminnan diagnosointi on vaikeaa, ja siinä tarvitaan huolellisen oireselvityksen ja kliinisen tutkimuksen lisäksi koko joukko diagnostisia testejä. Jo pitkään on tiedetty, että vajaatoimintainen sydän erittää natriureettisia peptidejä, joiden määritystä voidaan käyttää hyväksi tilan diagnostiikassa.

Juhani Airaksinen

Migreeniin liittyvä kiertohuimaus

Migreenin ja kiertohuimauksen samanaikaista esiintymistä on pidetty pikemminkin sattumana kuin osoituksena erityisestä migrenööttisestä huimauksesta. Kansainvälisessä migreeniluokituksessakin kiertohuimaus mainitaan vain basilaarisen migreenin auraoireena. Laajempi migrenööttisen huimauksen käsite on kuitenkin alkanut muotoutua useiden potilassarjojen perusteella.

Kari Majamaa

Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen vaikutus iäkkäiden potilaiden terveydentilaan ja sydänoireisiin

Iäkkäiden potilaiden sydänleikkaukset ovat 1980-luvun jälkipuoliskolta lähtien jatkuvasti lisääntyneet. Tämän myötä on herännyt kysymys hoidon vaikuttavuudesta. Sydänleikkauksella tulisi olla vaikutusta odotettavissa olevaan elinikään ja iäkkäiden potilaiden kohdalla ennen kaikkea jäljellä olevien elinvuosien laatuun. Tässä artikkelissa raportoimme ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia yli 70-vuotiaina leikattujen sepelvaltimopotilaiden terveydentilaan ja sydänoireisiin. Tuloksemme vastaavat ulkomaisia tutkimustuloksia ja antavat selvästi tukea sepelvaltimoleikkausten kohdentamiselle yhä iäkkäämpään väestöön.

Matti Malinen, Kimmo Kyösola, Rauno Luosto, Ari Harjula, Reijo Tilvis

Päihdepotilaat päivystyspoliklinikalla - ongelmasta toimintamallin kehittämiseen

Päihdepotilaiden määrän lisääntyminen johti Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiapu- ja tarkkailuosaston sekä päihdepoliklinikan yhteiseen kehittämisprojektiin. Aluksi selvitettiin päihdekäyntien määrää, potilaiden suhtautumista päihdekäytön kysymiseen ja vallitsevaa käytäntöä päihdepotilaiden huomioon ottamisessa. Toiminnan helpottamiseksi kehitettiin tällä hetkellä koekäytössä oleva vuokaaviomalli. Sen tarkoitus on edesauttaa päihdeongelman tunnistamista ja potilaiden ohjantaa sekä edistää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa.

Kaija Seppä, Mauri Aalto, Petteri Pekuri, Susanna Antila, Tuija Lahtinen, Riitta Alaja

Kun sarveiskalvon taittovirhekirurgia ei onnistu Mitä potilastapaukset voivat opettaa?

Taittovirhekirurgisten toimenpiteiden mainonta lupaa usein, että silmälaseista päästään eroon. Näin synnytetään epärealistisia odotuksia, jotka saattavat jopa olla turvallisuuden kanssa ristiriitaisia. Paras lopputulos ei ole jokin tietty taitteisuusarvo, vaan leikkaus on räätälöitävä kullekin potilaalle yksilöllisesti. Hyvin usein taittovirhekirurgian ongelmien alkusyy on itse hoitopäätöksessä: potilasta ei ole tutkittu eikä leikkausta harkittu riittävän huolellisesti. Vaikka valtaosa toimenpiteistä onnistuu hyvin, ongelmien seurantaa ja valvontaa olisi kehitettävä.

Timo Tervo

Psykoottisen häiriön ennakko-oireet

Skitsofrenian ja muiden psykoosien mahdollisimman varhainen toteaminen hyödyttää sekä sairastunutta yksilöä että yhteiskuntaa. Psykoosien varhaistoteamisessa on kysymys toisaalta hoitamattoman psykoosin keston lyhentämisestä ja toisaalta psykoosialttiuden tunnistamisesta. Psykoosin ennakko-oireiden kartoittamiseen on kehitetty instrumentteja, joiden osuvuus myöhemmän psykoosin ennustamisessa on kohtalainen. Ennakko-oireisen potilaan hoidossa ensisijaista on tiivis seuranta, jotta myöhemmin mahdollisesti ilmaantuvaa psykoosia päästään hoitamaan välittömästi. Parhaillaan on kehitteillä ennakko-oireilevien tutkimus- ja hoitomalleja terveydenhuollon käyttöön.

Tanja Suomela, Markus Heinimaa, Raimo K. R. Salokangas

Sovintoesitykselle oli helppo sanoa ei

Valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen sovintoesityksellä lääkärilakon lopettamiseksi ei ollut lääkäreille paljon annettavaa. Liiton valtuuskunta oli varautunut ruotimaan sitä parikin päivää, mutta sovintoesityksen lento katkesi jo liiton hallituksen pöydälle.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto syvästi pettynyt sovintoesityksen sisältöön ja tasoon

Valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen viime viikon torstaina antama sovintoesitys hylättiin yksimielisesti samana päivänä Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa. Tarjouksessa ei ollut ratkaistu lääkärien päivystykseen ja muihin työolosuhteisiin liittyviä ongelmia eikä se kannusta lääkäreitä työskentelemään kuntien palveluksessa.

Valtuuskunta kiitteli hallitusta jämäkästä päätöksestä

Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui 11. toukokuuta sääntömääräiseen kevätkokoukseensa. Valtuuskunta oli odottanut, että se päättää liiton suhtautumisesta valtakunnansovittelijan sovintoesitykseen. Tätä ei kuitenkaan tarvittu, vaan liiton hallitus oli jo edellisenä päivänä hylännyt yksimielisesti esityksen.

Mika Vehkasaari

Viimeinen tykykirja pistää työkykymäärittelyn uusiksi Työelämän raju murros ajoi perinteisen tyky-toiminnan ohi

Työntekijä on jätetty yksin. Suomalainen työterveyshuoltojärjestelmä kuuluu maailman parhaisiin. Silti suomalaiset jäävät muita varhemmin eläkkeelle ja uupumisongelma näyttää vain pahenevan.

Ulla Järvi

Tietoturvan haasteet kasvamassa

Terveydenhuolto ei voi ottaa riskiä tietoturvan pettämisestä nyt, kun tietojärjestelmien murros on meneillään. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus odottaa aiempien käyntiensä tietojen säilymistä ja oikeus saattaa aiempien tutkimustensa tulokset lääkärien ja hoitajien tietoon tutkimuspaikasta riippumatta. Hänen on voitava luottaa salassapitoon myös tietojen siirrossa.

Raimo Kuikka

Käynnit yksityisillä gynekologeilla: lisätutkimuksia kaipaava alue

Lähes kaikki gynekologit pitävät yksityisvastaanottoa ja neljännes heistä on päätoimisesti yksityislääkärinä. Potilaiden käynnit gynekologin vastaanotolla muodostavat vajaan viidenneksen kaikista käynneistä yksityislääkärillä. Säännöllinen gynekologin vastaanotolla käyminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla, eteläsuomalaisilla ja paremman koetun terveyden omaavilla. Naiset maksavat itse huomattavan osan käynneistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista. Kirjoittajien mielestä olisi tärkeää jatkossa selvittää, onko nykyinen käytäntö optimaalista naisten ja yhteiskunnan resurssien käyttöä.

Elina Hemminki, Kati Tanninen

Viiltohaavan varhaisparaneminen: Kokeellisia ja kliinisiä tutkimuksia

23.3.2001 Turun yliopisto

Olli Pajulo

Ihmisen parechovirus 1:n molekyylipatogeneesi, antigeeniset ominaisuudet ja epidemiologia

23.3.2001 Turun yliopisto

Päivi Joki-Korpela

Luun paranemisen nopeuttaminen adenovirusvälitteisen BMP-2 geeninsiirron avulla

24.3.2001 Turun yliopisto

Hannele Uusitalo

Spinaalipuudutus pienellä bupivakaiini-annoksella

Toispuoleinen spinaalipuudutus saadaan aikaan käyttämällä pientä annosta puudutetta ja pitämällä potilaita kylkiasennossa puuduttamisen jälkeen. Puudutus soveltuu päiväkirurgiakäyttöön kestonsa ja vähäisten haittavaikutusten vuoksi. Väitöksessä tutkittiin lyhytkestoista spinaalipuudutusta bupivakaiini-nimistä puudutetta käyttäen. Tavoitteena oli saada aikaan toispuoleinen spinaalipuudutus, jonka etuna perinteiseen spinaalipuudutukseen nähden on haittavaikutusten vähäisyys sekä potilaiden tyytyväisyys. Tutkimuksessa lähdettiin kehittämään päiväkirurgisille potilaille soveltuvaa toispuoleista spinaalipuudutusta.

Kristiina Kuusniemi

Äkillinen sekavuustila (delirium) ei-dementoituneilla iäkkäillä

30.3.2001 Kuopion yliopisto

Terhi Rahkonen

Follikulaariset lymfoomasolut B-lymfosyyttien erilaistumisen ja kypsymisen mallina

30.3.2001 Helsingin yliopisto

Mine Eray

Löytyykö ratkaisu infarktin hoitoon luuytimestä?

Kaksi eri tutkijaryhmää New Yorkista on saanut erittäin lupaavia tuloksia luuydinsolujen käytöstä infarktiin liittyvien sydänlihasvaurioiden korjauksessa. Toisessa tutkimuksessa käytettiin hiiriä, joille aiheutettiin infarkti koronaariligaatiolla. Muutaman tunnin kuluttua infarktialueen lähistölle sydänlihakseen ruiskutettiin syngeenisen hiirikannan luuytimestä otettuja erilaistumattomia veren kantasoluja. Soluihin oli siirretty fluoresoivaa proteiinia koodaava geeni, joten siirrettyjä soluja ja niiden jälkeläisiä voitiin seurata. Siirretyt solut asettuivat vaurioalueelle ja täyttivät sen tilavuudesta keskimäärin 68 % yhdeksän päivän aikana. Merkkimolekyylien avulla voitiin osoittaa, että solut olivat ympäristön vaikutuksesta muuttaneet erilaistumissuuntaansa ja vaurioalueen kudos koostui lisääntyvistä lihas- ja endoteelisoluista. Solut ilmensivät myös konneksiinia 43, joka on keskeinen molekyyli solujen välisten anatomisten ja sähköisten yhteyksien synnyssä. Merkkinä solujen muuttumisesta toimivaksi sydänlihakseksi soluja saaneiden eläinten sydämen pumppaustoiminta parani merkittävästi.

Matti Viljanen