Lääkärilehti

Kun sosiaalinen kontrolli hellittää, ottavat geenit ohjat käsiinsä

Tuoreiden tutkimusten mukaan säännölliseen tupakointiin vaikuttaa perimä 60 %, perheympäristö noin 20 % ja yksilökohtaiset tekijät toiset 20 %. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina. Tämä tuli kauniisti esiin, kun tutkittiin eri ajankohtina syntyneiden ruotsalaisten kaksosten tupakointia.

Raimo Kr Salokangas

Lehti 6: Lääketieteen maailmasta 6/2001 Kommentteja

Auttaako suoneen annettu metyyliprednisoloni akuutissa astmassa?

Päivystyspoliklinikoilla on vuosien ajan annettu rutiinimaisesti isojakin steroidiannoksia suoneen akuutissa astmakohtauksessa, koska tämän on uskottu helpottavan hengenahdistusta, vaikka farmakologisesti asia ei ehkä aivan näin olisikaan. Nyt belgialaiset selvittivät asiaa vertaamalla 125 mg:n metyyliprednisoloniannoksen ja keittosuolan tehoa 25 astmapotilaaseen kaksoissokeasti ja vaihtovuoroisesti (kaksi peräkkäistä päivää). Hengenahdistuksen toisena lääkkeenä oli kaikilla 5 x 500 myyg terbutaliinia inhalaatiokammiosta hengitettynä 60 minuutin kuluttua suoneen annetusta hoidosta; astman perushoitoa jatkettiin entiseen tapaan.

Hannu Puolijoki

Lehti 6: Lääketieteen maailmasta 6/2001 Kommentteja

Hiusanalyysistä ei ole diagnoosin perustaksi

Hiusten erilaisten mineraalien pitoisuuden määritys on yksi suppean, mutta toisinaan kovastikin näkyvän ja kuuluvan terapeuttijoukon käyttämä menetelmä. Yhdysvalloissa näitä analyysejä tehdään vuodessa lähes 10 miljardin dollarin edestä, ja meilläkin toimintaan liittyy merkittäviä taloudellisia panostuksia - etenkin tutkittavien kukkarosta. Toiminta jatkuu huolimatta siitä, että hiusanalyysin epäluotettavuus on osoitettu jo yli 15 vuotta sitten.

Seppo Yt Junnila

Lehti 6: Lääketieteen maailmasta 6/2001 Kommentteja

Aivoinfarktin kuntoutukseen uutta sähköstimulaatiohoitoa

Aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa on perinteisten menetelmien ohella saatu lupaavia tuloksia erilaisilla sähköhoidoilla. Uusimpana on tuntohermoja aktivoiva sähköstimulaatio, jolla pyritään lisäämään pareettiselta alueelta aivokuorelle tulevaa ärsytystä. Kuopiossa tutkittiin stimulaatiohoitoa aivohalvauspotilaiden kolmen viikon kuntoutusjakson aikana. Stimulaatiohoitoa annettiin päivittäin erityisen stimulaatiokäsineen tai -sukan avulla. Varsinkin taudin kroonisessa vaiheessa olevat potilaat hyötyivät menetelmästä; noin 27 %:lle ilmaantui uutta tahdonalaista motorista toimintaa hoidettuun raajaan.

Ina M. Tarkka, Kauko Pitkänen

Lehti 6: Alkuperäistutkimus 6/2001 Kommentteja

Matkailijan vakavat infektiot

Infektiotaudit ovat matkailijoilla tavallisia, mutta onneksi harvoin henkeä uhkaavia. Tärkein vakavista matkailijan infektiotaudeista on malaria, jonka mahdollisuus tulee aina ottaa huomioon tropiikkiin suuntautuneen matkan jälkeisen kuumeen selvittelyssä. Malariaepäilyn herättyä on veren sivelyvalmisteen tutkiminen tehtävä päivystysluonteisesti, ja tarvittaessa on hoito aloitettava saman tien. Infektiopotilaalta kuuluu kysyä matka-anamneesi ja herkästi konsultoida alueen infektiolääkäreitä. Oikein ajoitetulla rokotusohjelmalla ja malarian estolääkityksellä voidaan pienentää matkailijan riskiä saada vakava infektiosairaus.

Jussi Sutinen, Heli Siikamäki

Lehti 6: Katsausartikkeli 6/2001 Kommentteja

Kokoyön rekisteröinnit unen neurofysiologisessa tutkimuksessa

Unihäiriöistä kärsiville potilaille suoritetaan maassamme runsaasti kokoyön rekisteröintejä. Unirekisteröinnit jaetaan karkeasti kahteen tyyppiin, laajoihin ja suppeisiin polygrafioihin. Eniten tutkimuksia tehdään hengityshäiriöiden poissulkemiseksi. Suppeat polygrafiat soveltuvat tähän tarkoitukseen useimmiten hyvin. Muiden kuin hengityshäiriöistä johtuvien unihäiriöiden selvittelyssä on laaja polygrafia useimmiten välttämätön. Tutkimusten tuloksena saatavan univaiheluokituksen perusteella pystytään tekemään päätelmiä unen rakenteesta ja laadusta, mikä auttaa erotusdiagnostisissa ongelmissa.

Sari-Leena Himanen, Esa Rauhala, Joel Hasan

Lehti 6: Katsausartikkeli 6/2001 Kommentteja

Deprivaatio ja lapsen kehitys

Deprivaatiolla tarkoitetaan riittämätöntä fyysistä hoitoa tai sosiaalisten ja emotionaalisten virikkeiden ja vuorovaikutuksen vähäisyyttä. Lapsen kokemukset ja niiden puute jättävät jälkensä sekä lapsen biologisiin että psyykkisiin rakenteisiin, etenkin ajanjaksoina, jolloin kasvu ja kehitys etenevät nopeasti. Patologisten kokemusten aiheuttama tuho voi olla pitkäaikaista ja vaikeasti korjattavaa. Kiintymyssuhdehäiriö on tavallinen deprivaatiota kokeneilla lapsilla. Kouluikäisillä deprivaation seuraukset vaihtelevat mm. sen mukaan, mitä muita kokemuksia lapsella on ollut.

Elina Laitinen, Pirjo-Liisa Kurki, Hanna Ebeling

Lehti 6: Katsausartikkeli 6/2001 Kommentteja

Lasten psyykkiset häiriöt, oppiminen ja koulunkäynti

Lasten psyykkisiin häiriöihin liittyy usein erilaisia oppimis- ja koulunkäyntiongelmia. Merkittävä psyykkinen häiriö vaikeuttaa jokapäiväisestä elämästä suoriutumista, ja usein psyykkisesti häiriintyneestä lapsesta tulee ainakin tilapäisesti alisuoriutuja omaan perustasoonsa nähden. Lasten psyykkiset häiriöt voivat ilmetä häiriölle tyypillisinä oppimisongelmina tai laaja-alaisempana kyvyttömyytenä selvitä oppimistilanteissa. Psyykkisiin häiriöihin liittyvien oppimisongelmien syntymekanismit ovat nykytietämyksen mukaan erilaisia; osassa vaikeus selvemmin liittyy aivotoiminnan muutoksiin ja osassa sosiaalisten tekijöiden ja tilanteiden vaikutus on suurempi.

Kirsti Kumpulainen, Mirja Säiniö

Lehti 6: Katsausartikkeli 6/2001 Kommentteja

Keskiluokan tyytymättömyys alkaa purkautua

Lääkärien lakonuhkaa voi pitää alkusoittona keskiluokan kasvavalle tyytymättömyydelle. Mielialat alkavat muistuttaa vuotta 1984, jolloin akavalaiset liikehtivät voimakkaasti, ja lääkärit menivät ensi kertaa lakkoon.

Ulla Järvi

Lehti 6: Terveydenhuolto 6/2001 Kommentteja

Suomen suurin työkykyä kehittävä valmennusohjelma S-ryhmässä Työterveyshuollolla merkittävä rooli

Psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen ja ammatillisen työkyvyn parantaminen asetettiin tavoitteiksi S-ryhmän Työvire 2000 -ohjelmassa, joka aloitettiin maaliskuussa 1999 ja joka jatkuu edelleen. Tällä hetkellä valmennuksessa on mukana jo noin 19 000 työntekijää, joista ohjelma pyrkii tekemään entistä motivoituneempia ja tyytyväisempiä. Työviretoiminnan yhteydessä ei käytetä sanaa projekti, joka sisältää alun ja lopun: työvireen on tarkoitus jäädä tulevaisuudessa osaksi työntekijöiden jokapäiväistä elämää. Työterveyshuolto on antanut oman tärkeän panoksensa ohjelman kehitystyöhön ja käytännön toteutukseen alusta alkaen.

Ulla Toikkanen

Lehti 6: Terveydenhuolto 6/2001 Kommentteja

Yhteistyö sairaanhoitopiirien välillä Suomessa

Erikoissairaanhoitolaki ja terveydenhuollon kehittämisprojektin selvitysmiesraportit esittävät mm. asiakkaan aseman parantamista, terveyspalvelujen toimivuuden kehittämistä ja tehostamista sekä yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista työnjakoa sairaanhoitopiirien välillä. Selvitimme kyselyllä yhteistyön toimivuutta yliopistollisten sairaanhoitopiirien erityisvastuualueilla ja sairaanhoitopiirien välillä. Ei-yliopistolliset sairaanhoitopiirit pitivät opetuksen ja laajojen kehittämishankkeiden kohdalla yhteistyötä kehittymättömämpänä kuin yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit kannattivat vaativimpien tutkimusten ja hoitojen keskittämistä muita sairaanhoitopiirejä enemmän.

Matti Uusitupa, Raimo Tuomainen

Lehti 6: Terveydenhuolto 6/2001 Kommentteja

Ensihoidon yhteisopetus lääketieteen ja ammattikorkeakoulun ensihoitaja-opiskelijoille Helsingin yliopistossa

Ensihoito on ryhmätyötä, ja katkeamaton hoitoketju tapahtumapaikalta lopulliseen hoitopaikkaan auttaa hätätilapotilasta kaikkein parhaiten. Tällöin vaaditaan toisten ammattiryhmien tietotaitotason sekä toimintatapojen tuntemusta. Suomessa ei ole aikaisemmin ensihoidossa integroitu yhteen ammattikorkeakoulu ja yliopisto-opiskelua. Nyt toteutettu lääketieteen ja ensihoidon opiskelijoiden ensihoidon kurssi antoi rohkaisevia kokemuksia yhteisopetuksesta.

Olli Väisänen, Pekka Tarkkila, Leena Mildh, Per Rosenberg

Lehti 6: Terveydenhuolto 6/2001 Kommentteja