Muuttaako bisnes-henkisyys imagoa ja markkinointia?

- Olen hiukan skeptinen sen suhteen, mitä tällainen raaka bisnes vaikuttaa yksityisen terveydenhuollon imagoon. Liikeyrityksiähän lääkäriasemat ovat olleet tähänkin asti, mutta näin selvä liiketaloudellisuus kuin tähän fuusioon liittyy, koetaan Suomessa vielä ehkä vieraana, arvioi kemiläisen Länsi-Pohjan Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja, LKT Aarne Pasanen Mehiläisen ja Tohtoritalon fuusiohanketta. Pasanen on myös Lääkärikeskusten Yhdistyksen hallituksessa.

Terveyden­huolto 40/2000 Kommentteja

Raision sosiaali- ja terveysjohtaja Marjatta Satokari: Ihmisten johtaminen on suuri haaste

Raision ensi vuoden alussa eläkkeelle lähtevä sosiaali- ja terveysjohtaja Marjatta Satokari astui yhteisen sosiaali- ja terveystoimen johtoon pyydettäessä laman syvimpinä vuosina. Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin, kun sosiaalijohtaja jäi eläkkeelle. Satokarin jälkeen virat jälleen eriytyvät: uusi sosiaalijohtaja on jo valittu, terveyspuolen ylilääkärin virka tulee hakuun alkuvuodesta.

Tuula Vainikainen
Terveyden­huolto 40/2000 Kommentteja

Nuorisopsykiatrian kehittäminen Helsingin kaupungissa 1974-1999

Motto: Jokainen potilas on ainutkertainen opettaja. Henkilökunnan rakastava, eläytyvä suhtautuminen voi tuoda tämän ainutkertaisuuden ja yksilöllisyyden esille. Potilaan elämäntarina avautuu koko hoidon ajan. Rakastava suhtautuminen voi syntyä vain jos hoitava henkilö rakastaa ja arvostaa itseään. Ylilääkärin tehtävänä on löytää tuo ainutkertaisuus työtovereissaan. Erilaiset elämänhistoriat ja koulutukset saattavat työyhteisön jäseneksi. Kun työntekijä voi tuntea olevansa sellaisenaan hyväksytty voi uteliaisuus ja kasvu yhteiseen tavoitteeseen ja muuttumiseen alkaa.

Pirkko Turpeinen
Terveyden­huolto 40/2000 Kommentteja

Sairaanhoitajien tupakointi 1990-luvulla Kyselytutkimus 1991 ja 1998

Hoitotyöntekijöiden tupakointi on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana ja se on muuttunut avoimemmaksi. Potilaiden sekä terveydenhuollon opiskelijoiden läsnäollessa tupakoidaan enemmän kuin aikaisemmin. Myös savuttoman työympäristön kannattaminen on vähentynyt, mikä on selvästi ristiriidassa yhteiskuntamme tupakkavastaisen ilmapiirin kanssa. Toisaalta tupakoinnin lopettamiseen liittyvä potilasohjaus oli muuttunut aktiivisemmaksi, mutta lasten ja vanhempien ohjaus on vähentynyt ja pitkäaikaissairaiden ohjaus on lisääntynyt. Artikkelissa kuvataan vuosina 1991 ja 1998 hoitotyöntekijöille suunnatun kyselytutkimuksen tuloksia.

Marjaana Pelkonen, Päivi Kankkunen
Terveyden­huolto 40/2000 Kommentteja

Asklepioksen tyttäristä nykypäivään

Länsimaisen lääketieteen kehdossa antiikin ajan Kreikassa oli luotu hyvä pohja sukupuolten tasa-arvolle lääkäreiden ammattiryhmässä. Lääkärinvala vannottiin kahden miespuolisen ja kahden naispuolisen arvofiguurin nimiin. Kuitenkin naisten tie tasa-arvoon lääketieteenkin sektorilla oli pimeä ja kivinen kestäen yli kaksi vuosituhatta. Merkittävät edistysaskeleet tapahtuivat vasta 1800-luvun lopulla. Suotuisa kehitys kytkeytyi silloin yliopistolaitoksen piirissä syntyneeseen naisliikkeeseen. Suomi näyttää olevan jopa edelläkävijämaa.

Kauko Kouvalainen
Terveyden­huolto 40/2000 Kommentteja

Lyhyesti: Kaksosten vähäinen astmariski

Skotlannissa verrattiin kaksosten ja yksösten sairaalakäyntejä hengitysteiden tautien takia ensimmäisten kymmenen ikävuoden aikana. Kaksosia oli 5 000 ja yksösiä neljännesmiljoona, joten aineistoa riitti. Kaksoset joutuivat astman takia hoitoon puolta harvemmin kuin yksöset. Tämä päti sekä tyttö- että poikakaksosiin. Akuutti keuhkoputken tulehdus oli sen sijaan kaksosilla yleisempi kuin verrokeilla.

Heikki Arvilommi
Lääke­tieteen maailma­sta 39/2000 Kommentteja

Tupakoinnin taloudellinen merkitys on valtava

Saksassa on arvioitu tupakoinnin taloudellista merkitystä vuoden 1996 tietojen pohjalta. Tuona aikana noin 33 % miehistä ja 20 % naisista tupakoi. Tarkastelun kohteena olivat kulut, jotka kertyivät kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden (keuhkoahtaumatauti, COPD), keuhkosyövän, suun ja kurkunpään syövän, sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen sekä arterioskeloosin hoidosta ja muista kustannuksista. Tutkimus perustui monipuoliseen tietolähteistöön: mm. Medline, Saksan sairaustietorekisterit, Internet, vakuutustiedot jne. Laskettiin sekä suorat terveydenhuoltojärjestelmän kulut (hoidon, lääkkeiden jne. aiheuttamat) että epäsuorat, mm. ennenaikaisesta kuolleisuudesta ja eläkkeelle siirtymisestä johtuvat kulut. Tulevien kulujen diskonttaukseen käytettiin 4 %:n tasoa.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 39/2000 Kommentteja

Malaria vaanii Euroopankin lentokentillä

Ainakin 75 eurooppalaista on parin viime vuosikymmenen aikana sairastunut malariaan käymättä lainkaan maissa, joissa tautia esiintyy. Suurin osa sairastuneista on ollut lentokenttävirkailijoita. Tämän lentokenttämalariaksi kutsutun taudin riski on suurin kenttien ulkotiloissa työskentelevällä henkilökunnalla. Myös lentokentän lähistöllä kiertelevän bussin on epäilty kuljettaneen tartuntaa levittäviä hyttysiä. Kesällä 1999 taudin kuitenkin sai runsaan parin kilometrin päässä lentokentältä sijaitsevalla kanafarmilla työskennellyt nainen. Koska hänellä ei ollut mitään kontaktia kenttään, voitiin päätellä, että ainakin muutaman kilometrin malariahyttynen pystyy lentämään vielä rankan lentomatkan jälkeenkin.

Matti Viljanen
Lääke­tieteen maailma­sta 39/2000 Kommentteja

Laskuputken profylaktinen käyttö vatsaontelon leikkauksissa

Laskuputken asettaminen on koeteltu keino syvien märkä- ja nestekertymien hoidossa. Tämän terapeuttisen käytön lisäksi sitä käytetään runsaasti myös ehkäisevästi, yrityksenä estää komplikaatioiden kehittyminen. Tähän katsaukseen on käyty läpi käsi- ja Medline-haulla kerätty kirjallisuus, joka käsittelee profylaktista laskuputken käyttöä vatsaontelon leikkauksissa. Ehkäisevän käytön hyödystä näissä leikkauksissa ei ole näyttöä.

Juhani Kellosalo
Katsaus­artikkeli 39/2000 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030