Sytokiinia tuottavalla bakteerilla lupaavia tuloksia hiiren suolistotulehduksessa

Tulehdukselliset suolistosairaudet haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti ovat merkittäviä ongelmia terveydenhuollossa, sillä niistä kärsii 0,1-0,2 % väestöstä. Crohnin tautia sairastavien potilaiden suolen limakalvossa tulehdusta ylläpitävät tuumorinekroositekijä-alfa, interferoni-gamma ja interleukiini-12 (IL-12) ovat yliedustettuina. TNFalfa on näistä erityisen keskeinen, ja siihen kohdistuvilla monoklonaalisilla vasta-aineilla onkin saatu aikaan merkittävää suolen tulehduksen lievittymistä. IL-10 on tärkein tulehdusta vaimentava tekijä, jolla myös on saatu eläinkokeissa tulehdukselliset reaktiot heikentymään. Vasta-aineet ja sytokiinit eivät kuitenkaan kestä mahan happamuutta ja sapen entsyymejä, ja siksi niitä joudutaan antamaan suoneen.

Matti Viljanen

Seerumin leptiinipitoisuus ja uniapnean verisuonikomplikaatiot

Liikapainon ja uniapnean yhteys on kiistaton. Useilla lihavilla on todettu suuria seerumin leptiinipitoisuuksia, ja tämän on ajateltu johtuvan liikalihavuuden aiheuttamasta leptiiniresistenssistä. Kyse on 167 aminohapon proteiinista, jota pääosin tuottaa valkoinen rasvakudos; näiden määrillä onkin selvä yhteys. Leptiini estää hypotalaamisen neuropeptidi Y:n synteesiä, ja tämä taas stimuloi ruoan käyttöä. Siis jos leptiini ei vaikuta, niin lihotaan?

Hannu Puolijoki

Työterveyshuoltoyksiköissä valmiuksia selvittää myös työkyvyttömyyttä

Työkykyä ylläpitävästä toiminnasta kehittyi 1990-luvun kuluessa yksi työterveyshuollon keskeinen lakisääteinen tehtävä. Siihen sisältyy työntekijöiden työssä selviytymisen seurantaa. Tämän työkyvyn arvioinnin ohessa suurella osalla sairaanhoitopalveluja tuottavista työterveyshuoltoyksiköistä on halua ja mahdollisuuksia tarvittaessa selvittää työssä käyvien työkyvyttömyyttä eläkevakuutusta varten. Siihen on yllättävän paljon valmiutta myös yksiköillä, joiden työterveyshuoltosopimukset sisältävät ainoastaan ehkäisevää toimintaa.

Lauri Virta, Jorma Järvisalo, Arto Laine

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 37/2000 Kommentteja

Bentsodiatsepiini- ja alkoholitoleranssi - kliinisiä näkökohtia

Säännöllisen bentsodiatsepiinihoidon on katsottu voivan johtaa terapeuttisen vaikutuksen heikkenemiseen sekä annoksen suurentamisen tarpeeseen. Kliinisin kokein tätä on tutkittu yllättävän vähän, mutta tuolloin on terapeuttisen tehon havaittu säilyvän sangen hyvin pitkienkin hoitojen aikana. Hoidon haittavaikutuksia selvemmin vähentävän toleranssi-ilmiön taustalta löytyy erilaisia muutoksia aivojen G

Marja Mattila-Evenden

Munuaispotilaan verenpaineen hoito

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoidossa pyritään ehkäisemään sydän- ja verisuonitautikomplikaatioita sekä hidastamaan munuaisten vajaatoiminnan etenemistä. Munuaissairautta voidaan sinänsä pitää elinvauriona, joten antihypertensiivinen lääkehoito on syytä aloittaa herkästi ja pyrkiä matalaan normotensioon. Merkittävän proteinurian yhteydessä lääkehoidon kulmakivenä pidetään ACE:n estäjiä ja usein tarvitaan yhdistelmähoitoa, johon kuuluvat ACE:n estäjän lisäksi ensisijaisesti diureetti ja kalsiumkanavan salpaaja. Kaikki verenpainetta alentavat lääkkeet ovat käyttökelpoisia, ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavien hoidossa tarvitaan joskus jopa 4-5 lääkeainetta normotension saavuttamiseksi.

Kaj Metsärinne

Influenssassa uudelle vuosituhannelle Talven 1999-2000 epidemia ja virukset

Viime talven influenssaepidemian voimakkuutta vähensi kahtena edellisenä talvena kehittynyt immuniteetti. Se ja hyvä rokotusvaste syksyllä 1999 eivät kuitenkaan riittäneet vähentämään talvista ylikuolleisuutta. Influenssaepidemioiden virologisen valvonnan rinnalle tarvitaan kliinisiä mittareita. Talven 2000-2001 influenssavirusten kirjon odotetaan olevan edellisvuotisia laajempi. Se on otettu huomioon syksyn 2000 rokotteen koostumuksessa.

Reijo Pyhälä, Risto Tervahauta, Heikki Korpela, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Timo Rostila, Matti Saari, Matti Sarjakoski

Jatkuva alimiehitys ja huonot palkat ajavat TYKS:n anestesialääkäreitä umpikujaan

Tässä on taustalla pitkä juonto, kuvataan Turussa TYKS:n anestesialääkärien irtisanoutumisiin johtanutta ahdinkoa. Työmäärä on kasvanut kasvamistaan koko 90-luvun ajan ja tahti kiristynyt, mutta uusia anestesialääkärin virkoja ei ole tullut. TYKS:n yhteensä 37 anestesiologista irtisanoutui viime ja tällä viikolla kaikkiaan 26. Lisäksi talosta on lähtenyt tai lähdössä neljä muuta anestesiologia.

Suvi Sariola

Lääkärikin tarvitsee kuntoutusta

- Lääkärien työn kuormittavuus on jatkuvasti kasvanut ja työuupumus on yhä yleisempi ongelma kollegakunnassa, mutta kynnys hakea apua on liian korkea, toteaa Seppo A. Salo, ammatilliseen kuntoutukseen juuri itse osallistunut lääkäri. Hän ja viisi muuta Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa järjestetyn työkykyä ylläpitävän ja parantavan TYK-valmennuksen läpikäynyttä lääkäriä ottivat yhteyttä Lääkärilehteen, koska he halusivat herättää keskustelua työssä jaksamisesta ja kuntoutuksen tarpeesta. Kaikilla on lähipiirissään kollegoja, joiden työkunto olisi kipeästi huollon tarpeessa.

Marit Henriksson

Työkyvyn kehittäminen on työn kehittämistä

Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa Oulussa on kehitelty ammatillisen kuntoutuksen uutta ideologiaa, jonka ydin on työn ja työyhteisön kehittämisessä, ei vain kuntoutujan oman suorituskyvyn vahvistamisessa. Uutta lähestymistapaa on valmisteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön kanssa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Jorma Mäkitalo, joka normaalisti työskentelee Merikoskella tutkijan tehtävissä, on toiminut ensimmäisen laitoksessa lääkäreille järjestetyn TYK-kurssin vetäjänä.

Marit Henriksson

Muutosjohtamisen haasteet yliopistosairaalassa

Yliopistosairaala on sekä asiantuntija- että palveluorganisaatio: sairaalan tehtävänä on tuottaa terveyttä, kun taas yliopisto kartuttaa terveyden tuottamiseen tarvittavaa tietopääomaa. Kahden suuren organisaation roolien yhteensovittaminen ja tuloksellinen toiminta edustaa poikkeuksellisen haastavaa johtamistehtävää, joka asettaa suuria vaatimuksia lääkärikunnan johtamisvalmiuksien kehittämiselle. Tehokkaan rekrytoinnin avulla tulisi tunnistaa ne henkilöt, joilla on valmiuksia kehittyä johtajiksi. Johtamistyön tulisi kilpailla parhaista kyvyistä ammatillisen uran rinnalla.

Anja Tuulonen, Jouko Isolauri, Heikki Paavilainen

Imatran psykiatrisen hoito-organisaation muutos Asiakkaan näkemyksiä

Imatralla yhdistettiin vuonna 1998 kaupungin ja sairaanhoitopiirin tuottamat mielenterveys- ja päihdepalvelut lähes kokonaisuudessaan vuodeosastohoitoja myöten Imatran kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveystyön vastuualueeksi. Muutosprosessin suunnittelun ja toteutuksen aikana ilmeni monenlaista mielipidettä asiakkaiden heitteille jätöstä alkaen. Asiakaskyselyllä kartoitettiin asiakkaiden kokemuksia muutoksesta. Asiakkaat eivät kokeneet hoidon huonontuneen.

Raili Korhonen, Kari Korhonen, Pekka Utriainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030