Psykiatristen palveluiden kysyntään ja psykiatrisen osastohoidon käyttöön liittyvät tekijät

Viime vuosina psykiatrisen hoitojärjestelmän kehitystä on leimannut Suomessa ja muissa länsimaissa mielisairaalapaikkojen vähentäminen, avohoidon roolin korostaminen sekä avo- ja osastohoidon aikaisempaa parempi yhteensovittaminen. Tavoitteena on ollut vähentää psykiatrista laitoshoitoa sekä parantaa hoidon saatavuutta, laatua, jatkuvuutta ja koordinaatiota. Kuitenkin tähän mennessä on koottu varsin vähän tietoa siitä, miten näissä tavoitteissa on todella onnistuttu, mitä etuja ja mitä haittoja muutokset ovat tuoneet, miten psykiatrista avohoitoa pitäisi edelleen kehittää ja missä määrin edelleen tarvitaan psykiatrista osastohoitoa. Epidemiologisten tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että vain osa psykiatrisen hoidon tarpeessa olevista on asianmukaisessa hoidossa.

Outi Saarento

Ultraäänitutkimus pehmytkudos- diagnostiikassa

Ultraäänitutkimus (UÄ) on vakiinnuttanut asemansa viskeraalielinten sairauspesäkkeiden diagnostiikassa ja ohjattujen toimenpiteiden (biopsiat ja kanavoinnit) ohjausmenetelmänä. Sen etuihin kuuluu dynaamisuus, vaarattomuus, nopeus, toistettavuus ja suhteellinen edullisuus. UÄ-laitteita on jo sairaanhoidon kaikilla tasoilla avo-terveydenhuollon toimipisteistä alue-, keskus- ja yliopistosairaaloihin. Ultraäänitutkimuksen tekijän tulee olla kriittinen ja kokenut. UÄ-diagnostiikassa artefaktit ja kudosten rakenteiden erilaiset akustiset ominaisuudet saattavat haitata diagnostiikkaa. Pehmytkudosdiagnostiikassa tutkijan kokemus korostuu erityisesti tutkittaessa lihaksia, jänteitä ja niveliä. Tutkittua tietoa esim. reuman ja muiden nivelsairauksien, kuten spondylartropatioiden, pehmytkudosmanifestaatioista UÄ:n kannalta on vähän tai ei lainkaan. Uusien käyttöalueiden kehittäminen ja aiempien käyttöindikaatioiden evaluaatio on suositeltavaa.

Ari Lehtinen

Mielenterveyslain säätämisen heijastuminen alaikäisten pakkoauttamiskäytäntöihin

Tutkimuksen johdanto käsittelee pakkoauttamista filosofisena, lainsäädännöllisenä ja hoidollisena ongelmana. Itsemääräämisoikeus ja oikeus hoitoon ovat eettisiä arvoja, jotka on kirjattu myös ihmisoikeussopimuksiin. Pakkoauttamista tarkastellaan vapausoikeuksien ja hyvinvointioikeuksien konfliktina. Nuoren pakkoauttamisesta päätettäessä on otettava huo- mioon, että kyky itsemääräämiseen kehittyy vähitellen lapsuuden ja nuoruuden aikana. On mahdoton määrittää yksiselitteisesti ikää, jolloin lapsi voisi päättää omista asioistaan. Oikeus hoitoon voi merkitä myös oikeutta parempaan itsemääräämiskykyyn tulevaisuudessa.

Matti Kaivosoja

Hengitysäänet obstruktiivisissa keuhkosairauksissa

Normaalien hengitysäänien oletetaan syntyvän keuhkoputkissa pyörteisen ilmavirran seurauksena sisään- ja uloshengityksen aikana. Sydän- ja keuhkosairauksissa esiintyvät lisä-äänet, kuten vinkuvat ja rahisevat äänet, voidaan yleensä helposti erottaa tavanomaisessa keuhkojen auskultaatiossa. Ihmiskorvan rajoitusten ja stetoskoopin akustisten ominaisuuksien vuoksi normaaleissa hengitysäänissä tapahtuvia muutoksia on sen sijaan vaikeampi havaita. Tällaisten poikkeavuuksien toteamiseen ja kvantitatiiviseen arviointiin on sovellettava tietokoneavusteista hengitysäänen rekisteröintiä ja analyysiä.

L. Pekka Malmberg

Uutta toivoa Mycobacterium avium -infektioiden estoon ja hoitoon

Mycobacterium avium -kompleksin (MAC) bakteerit aiheuttavat erittäin hankalasti hoidettavia infektioita AIDS-potilaissa ja muissa immuunivajavuustiloja potevissa. Tavanomaisien tuberkuloosilääkkeiden teho näitä bakteereita kohtaan on heikko. Toistaiseksi lupaavimmat tulokset on saatu rifampisiinin sukulaisella rifabutiinilla.

Matti Viljanen

Testosteronin lihasvaikutukset

Urheilijat ovat jo pitkään käyttäneet anabolisia steroideja suorituksensa parantamiseksi, vaikka tutkimusnäyttöä näiden aineiden lihasmassaa ja -suoritusta lisäävästä vaikutuksesta ei ole tähän mennessä ollut. Hypogonadismissa testosteroni toki toimii anabolisesti, mutta hyvin kontrolloituja tutkimuksia terveistä henkilöistä ei ole tehty ennen kuin nyt.

Robert Paul

Verenpaineenmittauksesta enemmän irti

Oletko huomannut verenpainetta mitatessasi, että joskus sykeääni häipyy hetkeksi kesken mansettipaineen vähentämisen? Tämä on tunnettu asia ja sitä sanotaan auskultatoriseksi aukoksi (auscultatory gap). Ilmiölle on eri aikoina esitetty erilaisia syitä, ja jo jonkin aikaa on arveltu, että äänen häviäminen hetkeksi kesken mittaamisen johtuu valtimon kimmoisuuden heikkenemisestä eli käytännössä arterioskleroosista.

Robert Paul

Palovamman pinta-alan arviointi

Kautta aikain lienee opetettu, että palovammojen arvioinnissa pätee nyrkkisääntö, että potilaan kämmen vastaa 1 %:a ihon pinta-alasta. Vaan tarkoitetaanko tässä kämmenellä kämmentä sormineen vai sormitta?

Robert Paul

Kyproksen virusmeningiittiepidemia

Heinäkuussa raportoitiin suomalaisessakin lehdistössä Kyproksella liikkuvasta meningiittiepidemiasta. Epidemian aiheutti coxsackie B5 -virus. Siihen ei ole viruslääkettä tai rokotetta.

Pentti Huovinen

Sinkillä eroon flunssasta

Ihmisellä sinkin puute aiheuttaa B-lymfosyyttien toiminnan vajausta, heikentää T-lymfosyyttien tuotantoa ja haittaa interleukiini 2:n tuotantoa. Toisaalta tiedetään, että sinkki estää virusten replikaatiota ja vaikeuttaa niiden pääsyä isäntäsoluun.

Robert Paul

Crohnin tautia sairastavien lasten ravitsemus

Lapsuusiässä Crohnin tauti vaikuttaa ravitsemukseen ja hidastaa kasvua. TAYS:ssa tehdyssä tutkimuksessa Crohnin tautia sairastavat lapset saivat taudin inaktiivisessa vaiheessa energiaa ja ravintoaineita yhtä paljon kuin verrokit. Kuitenkin Crohnin tautia sairastavat lapset olivat muuttaneet ruokailuaan sairastumisen jälkeen, ja etenkin taudin aktiivisen vaiheen aikana he olivat vähentäneet tai muuttaneet syömistään. Crohnin tautia sairastavien lasten pituuskasvu oli hidastunut jo ennen taudinmääritystä. Myös tutkimushetkellä lapset olivat suhteellisesti lyhyempiä kuin verrokit.

Kirsi Laiho, Outi Nuutinen, Merja Malin, Erika Isolauri

Sydänperäisen syyn takia hoitoon hakeutumisen ja alkuvaiheen hoidon viiveet Pohjois-Karjalan keskussairaalassa

Ensihoito oli viime huhtikuussa näkyvästi esillä Pohjois-Karjalassa, kun sydänpotilaiden auttamiseen ja hoitoonpääsyn nopeuttamiseen liittyviä asioita tiedotettiin aktiivisesti Suomen Sydäntautiliiton ensihoitoprojektiin liittyvässä tiedotuskampanjassa. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa selvitettiin kampanjan vaikutuksia tutkimalla sydänperäisen syyn takia hoitoon tulleiden potilaiden oireita, potilaasta ja kuljetuksesta johtuvia viiveitä sekä liuotushoitoa saavien potilaiden hoitoviiveitä maaliskuussa ja toukokuussa. Huhtikuun tiedotuskampanja ei lyhentänyt potilaiden odotusviivettä, kuljetuksesta johtuvaa viivettä eikä nopeuttanut liuotushoidon aloittamista. Myöskään hälytysnumeron tuntevien potilaiden osuus ei lisääntynyt. Sepelvaltimotautia sairastavat potilaat odottivat kotona jopa pidempään kuin ne potilaat, jotka eivät tienneet sairastavansa sepelvaltimotautia.

Juha Mustonen, Helena Jyrkönen, Jarkko Nurminen, Irma Ahokas, Vesa Korpelainen, Matti Romo

MS-taudin lääkehoidon uusi aikakausi

Multippeliskleroosin lääkehoidossa on vuosikaudet saatu tyytyä taudin oireita lieventäviin ja yksittäisiä pahenemisvaiheita helpottaviin hoitoihin. Vasta 1990-luvulla on monien pettymysten jälkeen saatu kliiniseen käyttöön potilaan immuunivastetta muuttavia hoitomuotoja, jotka vaikuttavat itse taudin kulkuun. Nämä immunomodulatoriset hoitomuodot, beetainterferoni ja kopolymeeri 1, pystyvät muuttamaan potilaan immuunivastetta selektiivisesti siten, että taudin pahenemisvaiheiden määrä vähenee ja aivojen magneettikuvauksissa todettavat muutokset ovat lievempiä. Suomessa hoidosta arvioidaan hyötyvän noin 10 % MS-potilaista.

Jukka Peltola

Liikunta aikuistyypin diabeteksen hoidossa

Liikuntaa on perinteisesti pidetty yhtenä diabeteksen hoidon kulmakivenä ja aikuistyypin diabeteksen hoitoon se tarjoaa keinon, jota olisi syytä hyödyntää tehokkaammin kuin nyt on tapana. Säännöllisesti toistetun aerobisen kestävyysliikunnan myönteinen vaikutus on jo moneen kertaan todettu, mutta yksinään se ei kuitenkaan nykykäsityksen mukaan riitä. Mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamiseksi tulisi kestävyysliikuntaan liittää voimaharjoittelu. Aikuistyypin diabeteksessa on kyse lihassairaudesta, jonka aiheuttamiin aineenvaihdunnallisiin muutoksiin voidaan kestävyys- ja voimaharjoittelulla vaikuttaa.

Johan Eriksson, Simo Taimela, Ilkka Vuori

Nuoruusiän mielialahäiriöiden tunnistaminen

Sekä eriasteiset masennusoireet että masennustilat yleistyvät lapsuudesta nuoruusikään edettäessä. Nuorten depression oirekuvaa ja ikäspesifisiä piirteitä koskevia tutkimuksia on toistaiseksi suhteellisen vähän. Useimmissa tutkimuksissa korostetaan, että vakavan masennuksen oirekuva on etenkin varttuneemmilla nuorilla monin tavoin samankaltainen kuin aikuisilla. Varhaisessa ja varsinaisessa nuoruusiässä oirekuva poikkeaa useammin aikuisten depressioista. Aikuisiin verrattuna yleisemmät epätyypilliset oireet ja monihäiriöisyys vaikeuttavat nuorten depression tunnistamista. Itsemurha-ajatukset ja -yritykset ovat yleisiä depressioista kärsivillä nuorilla, ja selvästi masentuneelta nuorelta tulee aina kysyä itsemurha-ajatuksista. Nuoren depressioita tulee arvioida kokonaisvaltaisesti ja tiedon kokoaminen nuoren itsensä lisäksi vanhemmilta, koulun aikuisilta ja ystäviltä on hyödyksi.

Mauri Marttunen

Suomen nuorisopsykiatrinen hoitojärjestelmä tänään

Nuorten psykiatrisen hoidon tarpeet ovat omaleimaisia ja erilaisia kuin lasten tai aikuisten tarpeet. Suomi on ollut eurooppalaisestikin katsottuna edistyksellinen luodessaan nimenomaan nuorille suunniteltuja psykiatrisia palveluja. Nuorisopsykiatrian poliklinikoita on perustettu 1980-luvun lopulta alkaen maan kaikkiin osiin. Vuonna 1995 niihin tehtiin lähes 100 000 käyntiä. Myös nuorisopsykiatriset sairaansijat ovat lisääntyneet. Vuoden 1995 lopussa niitä oli 209. Luotu hoitojärjestelmä tavoittaa tulevaisuuden kannalta tärkeän ja aiemmin asianmukaisia palveluja vaille jääneen väestönosan. Näyttää todennäköiseltä, että yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi on välttämätöntä edelleen lisätä ja monipuolistaa nuorisopsykiatrisia hoitopalveluja.

Eila Laukkanen, Markku Luotoniemi, Johannes Lehtonen

Kalsiuminsalpaajat lisäävät ruoansulatuskanavan vuodon riskiä

Kalsiumkanavan salpaajien suosio sepelvaltimotaudin ja kohonneen verenpaineen hoidossa on ymmärrettävä, koska niihin ei ole tähän mennessä liitetty mainittavia vakavia haittavaikutuksia. Kalsiuminsalpaajat estävät trombosyyttiaggregaatiota (kuten ASA), ja tämän on jopa katsottu olevan etu juuri sepelvaltimotaudissa. Mutta edusta voi tulla haitta, jos efekti ilmaantuu väärään aikaan väärään paikkaan.

Robert Paul

Antibiooteista hyötyä sinuiitin hoidossa

Vaikka mikrobilääkkeitä käytetään paljon sinuiitin hoidossa, luotettavaa tutkimustietoa niiden tehosta on yllättävän vähän olemassa. Norjalaiskollegat päättivät korjata tämän puutteen ja tekivät perusteellisen selvityksen penisilliinin ja amoksisilliinin tehosta akuutin sinuiitin hoidossa. 130 aikuista potilasta käsittävässä tutkimuksessa sinuiitin diagnoosi perustui tietokonetomografialöydökseen. Hemofiluksen varalta käytetyt lääkeannokset olivat melko suuria: V-penisilliinillä 1 320 mg x 3 ja amoksisilliinilla 500 mg x 3.

Matti Viljanen

Talidomidin uusi tuleminen

Pahamaineinen talidomidi on osoittautumassa hyvin monipuoliseksi lääkkeeksi. Meille suomalaisille on ehkä yllättävää, että talidomidia on vuosikymmenien ajan käytetty lepran oheishoitona. Se estää tehokkaasti lepraan liittyvän kyhmyruusun kehittymistä ja kohentaa potilaiden yleiskuntoa. Viime vuosina lääkettä on alettu käyttää myös tuberkuloosin tukihoitona sekä erilaisissa ihon ja limakalvojen haavaumataudeissa. Talidomidilla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia myös monissa muissa ihotaudeissa, ulseratiivisessa koliitissa, nivelreumassa ja postherpeettisessä neuralgiassa. Näissä tiloissa sen käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi sivuvaikutusten vuoksi.

Matti Viljanen

Metotreksaatti, sulfasalatsiini, klorokiini - yhdessä vai erikseen reuman hoidossa?

Nivelreuman hoitokäytännön kehittyessä yhä aktiivisemmaksi on mielenkiintoista tutustua nebraskalaiseen tutkimukseen, jossa haluttiin vastausta kysymykseen, parantaako reuman jonkin muun peruslääkkeen yhdistäminen hoitoon metotreksaatin tehoa. Perinteisestihän reumaa on hoidettu jollakin yhdestä peruslääkkeestä (kulta, klorokiini, metotreksaatti, sulfasalasiini), jos tulehduskipulääke ei riitä.

Robert Paul