Lasten astmalähete ja ensimmäinen vastaanottokäynti erikoissairaanhoidossa
Lähtökohdat
Astmaoireisia lapsia on paljon ja heidän hoitamisessaan tarvitaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin astmaoireisten lasten lähetekäytäntöjä sekä erikoissairaanhoidon käytäntöjä lasten astman diagnostiikassa ja alkuhoidossa.
Menetelmät
TAYS:n lastenklinikkaan touko- ja marraskuussa 1999 astmaan viittaavin oirein lähetettyjen 79 lapsen lähetteistä ja niitä vastaavista potilaskertomustiedoista tarkastettiin, miten astman diagnostiikan ja hoidon kannalta tärkeät asiat oli kirjattu.
Tulokset
Lähetteissä suurimmat puutteet olivat jo käytetyn lääkityksen kirjaaminen sekä tiedot tehdyistä astmatutkimuksista. Potilaskertomuksessa parannettavaa löytyi tupakka-anamneesin, yöoireiden ja myös lääkityksen kirjaamisessa. Enimmäkseen dokumentointi oli kuitenkin selkeää ja hyvin tehty.
Päätelmät
Lähetetietoihin kuuluvat tehtyjen tutkimusten tulokset. Hoidon kannalta tärkeää on allergiatietojen lisäksi selvittää tupakointi perheessä sekä yöoireet astman hoitotasapainosta kertovina tekijöinä. Järjestelmällinen kirjaaminen on tiedonsiirron ja toimivan hoitoketjun perusedellytyksiä.
Perusterveydenhuollosta lähetetään erikoissairaanhoitoon noin 5 % vastaanotolla käyneistä, lapsista ehkä suurempikin osa (1). Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikan uusista lähetteistä lähes puolet käsittelee allergisia sairauksia ja astmaa, ja vuonna 2002 noin 30 000 avohoitokäynnistä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
