Mikrobiologian ulkoinen laadunarviointi itse järjestettynä toimintana sairaanhoitopiireissä - mielipiteitä vastaan ja puolesta
Tehokas ulkoinen laadunarviointi kliinisen mikrobiologian laboratorioissa on välttämätöntä toiminnan uskottavuuden kannalta, vaikka se on merkittävä kustannustekijä. KTL selvitti suuriin laboratorioihin suunnatulla kyselyllä mahdollisuuksia ja halukkuutta järjestää asia tukilaboratorion ja tuettavien laboratorioiden välisenä yhteistyönä. Osa piti hanketta mahdollisena ja viittasi hyviin kokemuksiin, joita on saatu eräissä sairaanhoito-piireissä, joissa keskussairaalan laboratorio on järjestänyt terveyskeskuslaboratorioihin ulkoista laadunarviointia. Osa - selvä enemmistö - piti kuitenkin parempana turvautua ulkopuolisen riippumattoman toimittajan laadunarviointiin. Siitä koituvia kustannuksia ei pidetty todellisena esteenä. Ilmeisesti Suomen kaltaisessa maassa molemmat ratkaisumallit ovat toimivia, toisiaan tukevia ja molempia voidaan kehittää edelleen.
Suomessa noin 400 laboratoriota tekee kliinisen mikrobiologian tutkimuksia. Laboratorioista noin 300 on tuettavia laboratorioita eli sellaisia, jotka hankkivat tarvittavan mikrobiologisen erikoisosaamisen tukilaboratoriosta. Tukilaboratorioina toimivia laboratorioita on nelisenkymmentä. Niistä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



