SARS - suomalaisten tyytyväisyys viranomaisiin ja mielipiteet tarpeellisista kontrollitoimista
Lähtökohdat
SARS-epidemia testasi Suomessa muun muassa infektiouhkavalmiutta, terveysviranomaisten kansalaisille antamaa riskitiedotusta ja kansalaisten luottamusta viranomaisiin, vaikkei itse epidemia yltänytkään Suomeen asti.
Menetelmät
Tutkimme 19-26.6.2003 internetpaneelikyselyllä (n = 308) suomalaisten mielipiteitä viranomaisten toiminnasta SARS-epidemian aikana ja eräistä kontrollitoimista. Kysyimme myös SARS-tietämystä ja reagointia SARS-epidemiaan.
Tulokset
Vastaajista 73 % oli ainakin miltei tyytyväisiä viranomaisten toimintaan. Tyytyväisyyttä ennusti korkeakoulututkinto, naissukupuoli ja yli 46 vuoden ikä sekä yli 2 000 euron kuukausitulot. Vastaajista 81 % puolsi SARS-tartunnan saaneen tahdonvastaista eristämistä ja 13 % hyväksyi julkisella paikalla olleen tartunnan saaneen vangitsemisen. SARS huolestutti ainakin vähän alle 20 %:ia vastaajista, ja vain muutama oli tehnyt jotakin selvittääkseen, onko heillä tartunta.
Päätelmät
Tulokset tukevat näkemystä, että tartuntojen torjunnassa ja riskitiedottamisessa tulee ottaa huomioon eri väestöryhmien tarpeet ja odotukset.
SARS-epidemia tuli yleiseen tietoon alkukeväällä 2003. Kaikkiaan 29 maata raportoi WHO:lle yhteensä 8 096 SARS-tapauksesta ennen elokuuta 2003 (1). Suomikaan ei täysin säästynyt SARSIN vaikutuksilta: yksi suomalainen kuoli SARSIIN ulkomailla. Lisäksi Suomessa hoidettiin kaksi WHO:n mahdollisen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
