Sepelvaltimotautikuolleisuuden itä-länsiero kaventunut miehillä 30vuoden seuranta-aikana
Lähtökohdat
Sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa on jo 1940-luvulla todettu maassamme selkeät alueelliset erot; kuolleisuus Itä-Suomessa on edelleenkin suurempaa kuin maamme läntisissä osissa.
Menetelmät
Tutkimuksen aineistona on käytetty Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisteriä. Sepelvaltimotautikuolemiksi laskettiin tapaukset, joissa peruskuolinsyy oli 410-414 (ICD-8 ja ICD-9) tai I20-I25 (ICD-10). Aivohalvauksiin on laskettu ne tapaukset, joissa peruskuolinsyynä oli 430-438 (ICD-8 ja ICD-9) tai I60-I69 (ICD-10).
Tulokset
Vaikka työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus onkin vähentynyt 70-luvulta noin 75 %, on suhteellinen itä-länsiero kuolleisuudessa kuitenkin säilynyt pitkään. Nyt itä-länsiero näyttää kuitenkin kaventuvan. 1970-luvun alussa Itä-Suomen sepelvaltimotautikuolleisuus oli 36 % Länsi-Suomea korkeampi, 2000-luvun alussa suhteellinen kuolleisuusero oli 26 %. Naisilla itä-länsiero ei ole tasoittunut. Aivohalvauskuolleisuudessa itä-länsieron suhteellista kaventumista ei havaittu.
Päätelmät
Sepelvaltimotautikuolleisuuden itä-länsieron kaventuminen miehillä selittynee ainakin osittain alueellisten riskitekijäerojen tasoittumisella. Kuitenkin erojen taustalla olevat tekijät ovat edelleen osittain epäselviä.
Sepelvaltimotautikuolleisuus, joka Suomessa on ollut maailman huippuluokkaa (1), on vähentynyt 6-7 %:n vuosivauhdilla 1980- ja 1990-lukujen aikana. Pääosa tästä kehityksestä selittyy sairaalan ulkopuolella tapahtuneiden kuolemantapausten vähentymisellä (2,3). Myös aivohalvausten ilmaantuvuus on…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
