Sukupuolitautien anturiverkosto 1995-2006:
Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä

Klamydian esiintyvyyttä seurataan nykyään vain laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitusten avulla. Sukupuolitautien anturiverkosto kerää tartuntatautirekisteriä täydentävää tietoa klamydian ja muiden sukupuolitautien esiintyvyydestä sekä tartuntaan vaikuttaneista tekijöistä, kuten partnereista ja riskikäyttäytymisestä.

Eija Hiltunen-Back, Petri Ruutu, Hannu Kautiainen, Lars Ådahl, Raija Savolainen, Jorma Paavonen, Timo Reunala

Elämänlaatu sepelvaltimo-toimenpiteen jälkeen

Sepelvaltimotaudin kajoavien hoitomuotojen, ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen, primaarisia tavoitteita on elämänlaadun paraneminen. Potilaat ovat kiinnostuneita saavutettavissa olevasta elämänlaadusta ja he arvostavat tätä päätetapahtumaa jopa enemmän kuin heitä hoitavat kliinikot. Potilaslähtöisellä arvioinnilla voi olla merkitystä valittaessa hoitoa sekä arvioitaessa hoidon tuloksellisuutta.

Pertti Loponen

Geeniterapialla uusia verisuonia hapenpuutteesta kärsivään sydämeen

Väitöstutkimuksessa kehiteltiin uusia, geeniterapiaan perustuvia hoitomuotoja sydäninfarktin ja alaraajojen verenkiertovajauksen hoitoon. Sydämeen siirrettiin adenovirusten välityksellä VEGF-perheen kasvutekijöitä, jotka kasvattivat uusia verisuonia verenkierron puutteesta kärsivään sydänlihakseen. Verisuonten kasvu paransi veren virtausta sydämessä ja sydämen pumppaustoimintaa. Tutkimuksessa löydettiin kaksi tapaa parantaa verisuonigeeniterapian turvallisuutta: VEGF-B-kasvutekijän todettiin kasvattavan verisuonia ainoastaan sydänlihaksessa, mikä vähentää sivuvaikutusten mahdollisuutta, ja lisäksi todettiin imusuonten kasvun vähentävän verisuonten kasvun sivuvaikutuksena syntyvää kudosturvotusta.

Johanna Lähteenvuo

Välilevyrappeuman tutkimukseen uusia magneettikuvaustekniikoita

Pitkittyneissä alaselkävaivoissa säteetön magneettikuvaus on usein ensisijainen kuvantamismenetelmä, koska sillä nähdään luotettavasti muutokset niin luissa kuin pehmytkudoksissakin. Se näyttää välilevyn rappeumamuutokset, kuten vesipitoisuuden vähentymisen ja välilevyn madaltumisen ja pullistumat. Sen avulla voidaan myös kuvata verisuonittumattomassa välilevyssä diffuusion välityksellä tapahtuvaa aineenvaihduntaa.

Jaakko Niinimäki

Herkät troponiinitestit nopeuttavat infarktin diagnostiikkaa

Uudet herkät troponiinitestit tarkentavat sydäninfarktin diagnostiikkaa merkittävästi, todetaan kolmessa juuri julkaistussa laajassa tutkimuksessa. Diagnostiikka tarkentuu varsinkin niiden potilaiden osalta, jotka hakeutuvat hoitoon alle 3 tunnin kuluessa rintakipujen alusta, todetaan kaikissa tutkimuksissa yhtäpitävästi. Testien tarkkuus oli myös parempi kuin muiden sydänlihaskuoliota osoittavien testien, mm. myoglobiinin määrityksen.

Juhani Airaksinen

Likvorin biomarkkereista osviittaa Alzheimeriin

Likvorin biomarkkeritestit saattavat osoittautua kohtalaisen poissulkevaksi seulontatestiksi Alzheimerin tautiin jo sen varhaisessa vaiheessa. Varhaisdiagnoosin avulla päästäisiin tutkimaan taudin ennaltaehkäisyä ja hoitoa riittävän ajoissa, ennen kuin aivomuutokset ovat edenneet liikaa. Lievän kognitiivisen heikkenemisen (MCI) ja erityisesti sen amnestisen muodon tiedetään altistavan Alzheimerin taudille (AT), mutta MCI-potilaistakin vain noin 10-15 %:n tauti etenee vuosittain Alzheimerin taudiksi.

Kaisu Pitkälä

Mitä kaukomatkailijoiden kuumeen taustalta löytyi?

Kaukomatkailun lisääntyessä sairaaloiden päivystykseen lähetetään yhä useammin potilaita matkan jälkeisen infektio-oireilun vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalle vuonna 2005 lähetettyjen kuumeilevien kaukomatkailijoiden oireiden etiologiaa.

Annikaisa Kettunen, Katariina Kainulainen, Sakari Jokiranta, Heli Siikamäki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 36/2009 Kommentteja

Suomen- ja ruotsinkielisten erot elintavoissa ja koetussa terveydessä

Elintavoilla on keskeinen merkitys kansantautien synnyssä ja terveyden edistämisessä. Suomessa tiedetään, että ruotsinkielinen väestö on suomenkielistä terveempi ja pitkäikäisempi. Tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko kieliryhmät myös elintavoiltaan ja esiintyvätkö mahdolliset erot asuinalueesta riippumatta.

Satu Helakorpi, Sakari Suominen, Elina Laitalainen, Bengt Lindström, Antti Uutela, Pekka Puska

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030