Lyhyesti: Astman vaihtoehtohoidot suosittuja USA:ssa

Kaliforniassa jopa 42 % astmasta ja ylähengitysteiden oireista kärsivistä turvautuu vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin, joista osaan saattaa liittyä voimakkaidenkin sivuvaikutusten riski (efedra, kiinalaiset yrtit ja kofeiinituotteet). Tietoa asiasta saatiin strukturoidulla puhelinhaastattelulla 350:ltä näitä sairauksia potevalta. Chest-lehden pääkirjoituksen laatijakin on huolissaan asiasta. Syytä on varmasti lääkärien asenteissa ja Yhdysvalloissa noudatetussa astman hoidon logiikassa, mutta myös median luomassa kuvassa vaihtoehtotuotteiden vaikutuksista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Statiinit tulossa myös aorttaläpän ahtauman hoitoon?

Äskettäin on havaittu valtimotaudin vaaratekijöiden olevan yhteydessä nopeaan aorttaläpän ahtautumiseen. Aorttaläpän kalkkeutuminen on tärkeä ahtauman etenemisnopeuden ennustaja ja mittari. Saksassa tutkittiin LDL-kolesterolin vaikutusta 104 potilaan aorttaläppään. Kalkkeutuminen oli matalamman LDL-kolesteroliarvon (3,36 mmol/l) ryhmässä merkitsevästi (p < 0,001) hitaampaa keskimäärin 15 kuukauden seurannassa. Clevelandissa selviteltiin puolestaan 174 aorttaläppäahtaumapotilaan jälkianalyysissä statiinien vaikutusta taudin etenemiseen. Kolmas-osalla potilaista oli käytössä statiini, ja kalkkisen aorttaläpän ahtautuminen oli heillä merkitsevästi hitaampaa kuin potilailla ilman statiinihoitoa vähintään vuoden seurannassa. Satunnaistettua tutkimusta odotetaan varmistamaan tätä mielenkiintoista löydöstä.

Juhani Airaksinen

Lapsuus- ja nuoruusiän masennus on riski aikuisiän masennukselle

Kuuluisassa Maudsleyn sairaalassa vuosina 1970-83 hoidetuille, masennusdiagnoosin saaneille lapsipotilaille (keski-ikä 14 vuotta) tehtiin seurantatutkimus 20 vuotta hoidon jälkeen. Tällöin kävi ilmi, että kolme neljäsosaa heistä sairastui aikuisiässä depressioon. Sillä, oliko masentuneella lapsella ilmennyt myös käytöshäiriöitä, ei ollut vaikutusta aikuisiän depression yleisyyteen. Sen sijaan alkuvaiheen käytöshäiriöt ennakoivat aikuisiässä antisosiaalista persoonallisuushäiriötä, huumeriippuvuutta ja alkoholismia.

Raimo Kr Salokangas

Ranskassa korkein oikeus antoi päätöksen sikiötutkimuksista

Ranskan korkein oikeus on äskettäin määrännyt korvauksia kahdessa tapauksessa, joissa sikiön synnynnäisen sairauden diagnostiikan puutteellisuuden tai laiminlyönnin takia äidillä ei ollut mahdollisuutta harkita raskauden keskeytystä. Toisella lapsella oli 21-trisomia ja toisella vihurirokon aiheuttamat vammat. Synnytyslääkäri ei tiedottanut riittävästi lisääntyneestä trisomiariskistä ja raskaudenaikainen vihurirokko jäi hoitavalta obstetrikolta toteamatta, joten lääkärit velvoitettiin täysiin korvauksiin syntyneiden lasten sairauksien elinikäisistä haitoista.

Pertti Kirkinen

Nefrektomiasta hyötyä myös metastasoineessa munuaissyövässä

Paikallisen munuaissyövän hoito on tunnetusti nefrektomia, mutta nefrektomian hyödyllisyydestä etäpesäkkeitä lähettäneen munuaissyövän hoitona on esitetty eriäviä mielipiteitä. Primaarituumorin poisto saattaa tässäkin tilanteessa vähentää paikallisia syöpään liittyviä komplikaatioita, ja se saattaisi edistää mahdollisuuksia saada systeemihoidoilla aikaan hoitovaste, mutta toisaalta itse leikkaukseen voi liittyä haittavaikutuksia, jopa kuolleisuutta.

Heikki Joensuu

Serotoniinin takaisinoton estäjillä ei tehoeroja

Masennuslääkkeinä käytettävät serotoniinin takaisinoton selektiiviset estäjät ovat purjehtineet myötätuulessa ja hoidoissa palaa rahaa. Jokaisen SSRI-lääkkeen teho on parempi kuin lumeen ja trisyklisiin masennuslääkkeisiin verrattuna haitat ovat pienemmät. Eri molekyylien keskinäiset tehovertailut ovat kuitenkin olleet niukkoja ja pääosin laitospotilaiden lyhytkestoiseen seurantaan perustuvia. Hoitovuosista pääosa sen sijaan toteutuu avohoitona ja seurannasta vastaavat yleislääkärit.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: Kenen omaisuutta olet?

Anglosaksisessa maailmassa on herännyt keskustelu elinten ja solujen omistusoikeudesta. Englannissa sysäys on tullut skandaaleista, joissa elimiä ja kudoksia on omaisten tai potilaiden luvatta säilötty tutkimusta varten. Siellä selvityskomiteat ovat esittäneet, että jopa patologian näytelasit pitäisi omaisten niin toivoessa toimittaa haudattavaksi vainajan mukana. Yhdysvalloissa on aiemmin käyty oikeutta, kun herra Mooresta poistetun pernan soluista oli tehty kaupallisesti merkittävä solulinja. Tuomioistuimen mukaan herra Moorella ei ole oikeutta osuuteen tuotteesta. Kyse näyttää olevan omaisuuden määritelmästä. Jos solusi ovat omaisuuttasi, oletko oikeutettu korvauksiin, jos joku suurella työllä kehittää niistä tuotteen? Entä jos näytteesi katoavat patologian arkistosta tulipalossa?

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Putamen ja skitsofrenia

Dopamiini, jota esiintyy runsaasti aivojen tyvitumakkeissa putamenissa ja caudatuksessa, on liitetty skitsofrenian syntyyn. Samoin on havaittu, että skitsotyyppinen persoonallisuushäiriö altistaa skitsofrenialle, mutta läheskään kaikki eivät sairastu. Amerikkalaistutkijat havaitsivat, että terveillä henkilöillä putamen oli suurempi mutta skitsofreniapotilailla pienempi kuin skitsotyyppistä häiriötä sairastavilla, mutta caudatuksen koossa ei eroja ollut. Terveisiin verrattuna skitsotyyppisillä potilailla putamenin glukoosimetabolia oli vilkkaampaa ja skitsofreniapotilailla vaimeampaa; potilailla, jotka eivät olleet koskaan saaneet lääkettä, ero oli voimakkaampi. Tutkijat olettavat, että putamenin pieni koko mutta suuri metabolia-aktiivisuus voi suojata psykoottiselta häiriöltä. Tulevaisuus näyttää, onko oletuksessa perää vai onko kyse taas kerran sattumalöydöksestä.

Raimo Kr Salokangas

Epästabiilia angina pectorista sairastavien potilaiden hoidon toteutuminen Seurantatutkimus TAYS:n potilaista

TAYS:aan sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen lähetettyjen epästabiilia angina pectorista sairastavien potilaiden hoidon toteutumista ja vointia seurattiin puolen vuoden ajan. Viiveet sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ovat pitkät. Perinteinen lääkehoito toteutuu hyvin. Sen sijaan uudempien verihiutaleitten aggregoitumiseen vaikuttavien glykoproteiinin reseptorin salpaajien käytössä on tehostamisen varaa. Sitä paitsi statiinilääkitys oli käytössä viiden kuukauden kuluttua vain 46 %:lla kaikista ja ainoastaan

Saila Vikman, Matti Tarkka, Kari Niemelä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 3/2002 Kommentteja

Luuston kasvainten hoito

Luuston kasvainten kirurginen hoito ei ole koskaan päivystyskirurgiaa, ja patologis-anatominen diagnoosi on aina varmistettava ennen mitään hoitotoimenpiteitä. Primaaristen kasvainten kirurginen poisto on oleellista, mikäli halutaan päästä kuratiiviseen lopputulokseen. Kirurgisen hoidon laajuuteen vaikuttavat kasvaimen sijainti, levinneisyys ja patologis-anatominen diagnoosi. Joidenkin kasvainten hoidossa solunsalpaajat parantavat selvästi hoitotulosta. Luuston kasvainten hoito on keskitettävä yksiköihin, joissa voidaan saumattomasti käyttää avuksi onkologian ja kirurgian eri osa-alueiden tietämystä. - Tämä artikkeli päättää kolmiosaisen artikkelisarjan luuston kasvaimista.

Martti Hirn, Tuula Lehtinen

Ylipainehappihoito - periaatteet ja käytäntö

Ylipainehappihoito on edelleen vähän käytetty hoitomuoto, vaikka sen on todettu tehoavan mm. nekro-tisoivaan pehmytkudosinfektioon, akuuttiin kuulovammaan ja sukeltajantautiin. Happihoitoon tarkoitettuja hoitokammioita on maassamme vain muutamalla paikkakunnalla ja yhdessä yliopistosairaalassa. Ylipainehappihoidossa on noudatettava erityisiä varotoimia, mutta oikein suoritettuna se täydentää tehokkaasti tavanomaisia hoitomenetelmiä.

Seppo A. Sipinen

Verenpaineen hoitosuositus iskee jättimäiseen kansantautiin Kuinka saada viesti läpi resurssipulaa potevassa maassa?

Valtaosa suomalaisista ylittää verenpaineen ihannetason. Puolitoista miljoonaa suomalaista saa kertamittauksessa huolestuttavan lukeman. Syömme yhä liikaa suolaa ja liikumme liian vähän. Verenpaineen hoito takeltelee, eivätkä syödytkään lääkkeet aina tehoa. Verenpaineen uuden hoitosuosituksen tavoitteiden läpivieminen tuntuu mahdottomalta urakalta.

Ulla Järvi

Lääkärien ammatillisen koulutuksen rahoitus - työnantajan ja lääkärin oma panostus

Lääkäriliiton suositusten mukaan lääkärien tulisi voida osallistua vuosittain vähintään kaksi viikkoa työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen työnantajan kustannuksella. Lääkäreille tehdyn kyselyn perusteella tämä suositus ei läheskään toteudu. Lääkärit kustantavat omasta täydennyskoulutuksestaan noin puolet, vaikka työnantajan tulisi kantaa siitä ensisijainen vastuu.

Hannu Halila, Kari Mattila, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Harri Hyppölä Santero Kujala, Riitta Luhtala, Liisa Neittaanmäki, Mauri Isokoski

Medimage - uusi lääketieteen opetuskuvasto

Radiologian alalla on kehitetty kliiniseen käyttöön tarkoitettu opetuskuvasto, joka löytyy Internetistä. Kuvastossa on tapausselostuksia, jotka on luokiteltu ICD-10 tautiluokitusjärjestelmän mukaan. Tiedoston hakuominaisuuksiin sekä kuvien korkealaatuisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja tavoitteena on tehdä kuvastosta monialainen lääketieteen opetuskuvasto, jota voidaan jatkuvasti täydentää eri asiantuntijoiden tarjoamilla tapauskuvauksilla.

Michael Wangel, Markku Iivanainen, Arvi Leino, Martti Kormano

Sydämen apupumpulla kallista lisäaikaa sydämen vaikean vajaatoiminnan loppuvaiheeseen

Vaikea sydämen vajaatoiminta on huonoennusteinen tila. Sairauden loppuvaiheessa potilaat voivat ajautua optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta pitkäaikaiseen sairaalahoitoon. Sydämensiirtokaan ei ole aina mahdollinen, ja toisaalta sopivaa siirtosydäntä ei ole aina saatavissa riittävän nopeasti. Sydämen mekaaninen apupumppu on sydämen pumppaustoimintaa avustava laite, jossa veri johdetaan vasemman kammion kärjestä apupumppuun ja sieltä edelleen nousevaan aorttaan. Amerikkalaiset kardiologit ovat satunnaistaneet 129 loppuvaiheen vajaatoimintapotilasta, joille sydämensiirto ei ollut mahdollinen iän tai perussairauksien takia, joko tavanomaiseen lääkehoitoon tai apupumpun asennukseen.

Juhani Airaksinen

Navetan kautta terveeseen elämään

Atooppisten tautien lisääntymistä selitetään ns. hygieniahypoteesilla: nyky-ympäristöstä (mikrobistosta?) puuttuu jotakin, joka trimmaisi nuoren yksilön immuunijärjestelmän oikealle tolalle. Aiemmat Suomessakin tehdyt tutkimukset osoittavat, että kasvaminen maalaisympäristössä ehkäisee myöhempää allergiaa. Nyt saksalais-itävaltalais-sveitsiläinen työ tarkentaa vaikutuksen ajoitusta. Tulosten mukaan erityisesti ensimmäisen ikävuoden aikana tapahtunut oleilu navetassa tai tallissa ja tinkimaidon juonti vähensi astmaa, heinänuhaa ja atooppista herkistymistä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Hengenahdistuksen aiheuttaja voi olla lemmikki ilman välitöntä allergiaakaan

Potilailta voi löytyä myös muita yliherkkyyteen sopivia tauteja kuin allergisia. Tyypillinen esimerkki on lemmikkieläinten pidon lisääntyessä mm. linnunpölykeuhko. Kyse on herkistymisestä hengitetylle orgaaniselle materiaalille ja mutkikkaasta immunologisesta reaktiosta. Amerikkalaiset kuvaavat 12-vuotiaan vaikeasta hengenahdistuksesta kärsivän tytön oireiston: tyypillistä ovat huomattavasti huonontuneet ventilaatiofunktiotulokset, mutta tässä tapauksessa normaalit radiologiset löydökset. Laajalta tutkimusruletilta olisi osin vältytty, jos olisi huomattu tarkistaa kotieläintilanne, sillä tytöllä oli niitä matelijoista lintuihin. Tarkka dia-gnoosi on tietenkin tarpeen, ja hoidoksi altistuksen loppuminen ja usein steroidi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nuoruusiän oireilu ennakoi aikuisiän häiriöitä

Murros- ja nuoruusikää on totuttu pitämään normaalina kuohuntavaiheena, jonka aikana esiin nousevat ongelmat tasaantuvat aikuisuuteen siirryttäessä. Mutta näin ei useinkaan ole. Hollannissa kartoitettiin 11-19-vuotiaiden nuorten psyykkisiä oireita ja tutkimus toistettiin 10 vuoden kuluttua. Alussa häiriintyneiden ryhmään (90. persentiili) luokitelluista kuului seurannassa samaan ryhmään 22 %, kun vastaava osuus korkeintaan keskimääräisistä oireista kärsineillä (alle 50. persentiili) oli seurannassa 3 %. Kliinisten diagnoosien suhde oli noin 2/1. Nuoruusiän psyykkisillä ongelmilla on siis taipumusta jatkua, ja jos ongelmia on paljon, psykiatrisen häiriön riski on suuri.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030