Miksi verenpainelääkitys usein vaikuttaa tehottomalta kohonneen verenpaineen hoidossa?

Kohonneen verenpaineen hoitotulokset eivät ole olleet hyviä uusista verenpainelääkkeistä huolimatta. Lääkärikunnan keskuudessa verenpainetaudin aiheuttamat kohde-elinvauriot ja liitännäissairaudet tunnetaan jo melko hyvin. Varsinkin lääketeollisuus on järjestänyt kiitettävästi koulutustilaisuuksia verenpaineen hoidosta, jolloin kuitenkin on vaarana, että uutta kallista lääkettä saatetaan esitellä tutkimuksiin perustuvana tehokkaana lääkkeenä, joka on muita lääkkeitä parempi. Vertailevissa tutkimuksissa kaikki lääkeaineryhmät ovat kuitenkin periaatteessa yhtä tehokkaita, vaikka ryhmien sisällä ja potilaskohtaiset erot saattavat olla huomattavia.

Matti Nikkilä

Polven ja lonkan nivelrikon ehkäisy - haavettako vain?

Polven ja lonkan nivelrikon ehkäisymahdollisuuksia voidaan tarkastella entistä realistisemmin, kun tiedot nivelruston biologisista ominaisuuksista ja sen kuormitusvasteista täsmentyvät. Parhaiten tautia voidaan torjua huolehtimalla sopivasta nivelkuormituksesta yksilöllisesti vauvaiästä vanhuuteen asti. Kohtuullisen liikunnan omaksuminen elämäntavaksi ja lihavuuden välttäminen suojaavat hyvin nivelten terveyttä. Lasten ja nuorten liikuntaharrastukset ovat tärkeitä tukikudosten ja lihaksiston kehittymisen kannalta. Vammojen ja sairauksien varhainen tehokas hoito sekä nivelvammoilta suojautuminen ehkäisevät tehokkaasti nivelrikkoa. Saattaa myös olla, että ravinnolla voidaan vaikuttaa ehkäisevästi taudin ilmaantumiseen ja etenemiseen.

Heikki J. Helminen, Jari P. A. Arokoski, Ilkka Kiviranta

Psykoosilääkkeiden käyttöön liittyvä painonnousu ja metaboliset muutokset

Tavanomaiset ja toisen polven psykoosilääkkeet ovat tehokkaita psykoosien hoidossa. Niiden käyttöön liittyvä painon nousu sekä veren rasva-arvojen ja sokeritasapainon muutokset ovat kuitenkin osalla potilaita merkittäviä haittoja ja terveysriskejä, jotka voivat vaikuttaa heidän ennusteeseensa. Painonnousu on monitekijäinen, mutta se liittyy todennäköisesti pääasiassa psykoosilääkkeiden serotoniini- ja histamiinivälitteiseen hermotoimintaan kohdistuviin salpausvaikutuksiin.

Hannu Koponen, Kaisa Saari, Markku Savolainen, Matti Isohanni

Tunnistatko ornitiinitranskarbamylaasin puutoksen myöhään ilmenevän taudinkuvan?

Ornitiinitranskarbamylaasin (OTC) puutos on ureakierron perinnöllisistä häiriöistä yleisin. Taudin luonne voi kuitenkin olla vaihteleva, kuten tässä artikkelissa esitettävien neljän potilaan oireiden alku ja taudin kulku osoittavat. Kaikkien potilaidemme taudinkuva oli OTC-puutokselle tyypillisesti salakavala. Se johtaa usein diagnoosin viivästymiseen. Yhden potilaamme kuolema olisi ollut estettävissä, mikäli aineenvaihduntasairautta olisi osattu epäillä ajoissa. Hänellä oli myöhään ilmenevälle taudille tyypillinen geenivirhe. Taudin luonteen tunteminen estäisi diagnoosin viivästymisen ja erityisesti poikapotilaiden kuoleman.

Rüdiger Schultz, Anna Siitonen, Matti K. Salo

Simo Kokko: Terveyskeskuksen perustyö ei edellytä suuria yksikköjä

- Suomessa on pitkään pyritty pieniin terveyskeskusyksiköihin - eroon kaupunkien suurista kasvottomista vastaanotoista. Tämä kehitys yhdessä omalääkärijärjestelmän kanssa on ollut valtava edistysaskel, sanoo Stakesin kehittämispäällikkö Simo Kokko.

Suvi Sariola

Viidesosa maan kunnista irtautunut kuntayhtymästä

Terveyskeskuskuntayhtymistä on Simo Kokon laskelman mukaan irtautunut 20 viime vuoden aikana noin viidennes maan kunnista eli 96 kuntaa. Niiden yhteenlaskettu asukasmäärä on 12 prosenttia maan väestöstä.

Terveydenhuollon valvonta-asiat lääninhallituksissa ja terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa vuonna 2000

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) ja lääninhallitukset ovat pyrkineet yhdessä kehittämään terveydenhuollon valvonta-asioiden käsittelyn yhdenmukaisuutta ja laatua mm. ottamalla käyttöön 1.1.2000 alkaen yhtenäisen kantelujen ja muiden valvonta-asioiden tilastointi- ja seurantajärjestelmän. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pyysi lääninhallituksia lähettämään sovituilla yhtenäisillä tilastopohjilla puolivuosittain lukumäärätiedot seuranta-aikana vireille tulleista uusista kanteluista ja muista terveydenhuollon valvonta-asioista sekä tarkemmat erittelytiedot ko. aikana ratkaistuista asioista.

Tarja Holi, Kirsti Riihelä

Ravintolatyöntekijöiden tupakointi ja tupakansavu-altistus - toteutuuko tupakkalaki?

Tupakkalain uudistus vuonna 1995 rajoitti tupakointia työpaikoilla ja lain tiukentumisen myötä työntekijöiden tupakointi ja altistuminen tupakansavulle työssä on vähentynyt merkittävästi. Ravintolat tulivat tupakkalain piiriin vuoden 2000 maaliskuusta alkaen, ja lain velvoitteet ovat tulleet voimaan portaittain. Tässä artikkelissa esitellään syksyllä 1999 ja keväällä 2001 hotelli- ja ravintola-alan työntekijöille suunnatun kyselytutkimuksen tuloksia. Tulokset vahvistivat ennakkokäsityksiä ravintolatyöntekijöiden runsaasta tupakoinnista ja altistumisesta tupakansavulle työssä.

Lotta Autio, Antero Heloma, Kristian Taskinen, Kari Reijula

Kurssimuotoisen koulutuksen laatu ja vaikuttavuus ja niiden arviointi erikoislääkärikoulutuksessa

On ilmeistä, että huomion kiinnittyessä entistä enemmän koulutuksen vaikuttavuuteen ja siitä saatavaan hyötyyn samalla kun laatu paranee, lääkäreiden kurssimuotoisen ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen luonne tulee muuttumaan entistä selvästi vaativammaksi. Tästä syystä mielestämme koulutuksen laatuun ja sen arviointiin on aivan uudella tavalla panostettava.

Pauli Puolakkainen, Juha Pekka Turunen, Leena Kivisaari, Pertti Kekki

Elektroniset hoitosuositukset käytännön lääkärin päätöksenteon tukena

14.9.2001 Kuopion yliopisto

Jukkapekka Jousimaa

Kohti lasten sairaalahoitoisten infektioiden täsmällistä diagnostiikkaa ja yksinkertaista mikrobilääkitystä

28.9.2001 Helsingin yliopisto

Elina Vuori-Holopainen

Iskiasoireyhtymä - oireista, geneettisestä taustasta ja hermojuuripuudutuksen tehosta iskiaksen hoitomuotona

28.9.2001 Oulun yliopisto

Jaro Karppinen

I kollageenin C-terminaaliset hajoamistuotteet ja niiden mittaaminen.

5.10.2001 Oulun yliopisto

Mirja-Liisa Sassi

Vaaratekijät ja kaulavaltimoiden valtimonkovetustauti verenpainetautipotilailla ja verrokeilla

5.10.2001 Oulun yliopisto

Asko Rantala

Ruokatorven refluksitaudin yhteys astmaan, keuhkoputkien reaktiivisuuteen ja pitkittyneeseen yskään

5.10.2001 Turun yliopisto

Toni Kiljander

Miehet Marsista, naiset Venuksesta - uniapneankin suhteen

Chestin pääkirjoittaja käsittelee John Grayn kuuluisaa kirjaa siteeraten miesten ja naisten eroja uniapnean suhteen, samasta numerosta löytyvän artikkelin tuoman uudenlaisenkin tiedon valossa. Miesten suuremmalle obstruktiivisen uniapnean riskille on etsitty syitä eri seikoista.

Hannu Puolijoki

Varfariini vai ASA iskeemiseen aivohalvaukseen?

Yhä useammassa tutkimuksessa on osoitettu, että aivohalvauksen estossa varfariini päihittää asetyylisalisyylihapon. Tulokset on saatu potilailla, joilla on ollut sydäninfarkti, ja eteisvärinäpotilailla. Sen sijaan ei ole varmuutta, mikä on paras iskeemisen aivohalvauksen sekundaaripreventiolääke. Varsinkaan ei ole verrattu antikoagulantteja trombosyyttiaggregaatiota hillitseviin lääkkeisiin. Vastaus rohkeaan kysymykseen, kumpi on parempi iskeemisen aivohalvauksen estossa, varfariini vai ASA, on poikinut ajatuksia herättävän tuloksen.

Robert Paul

Lyhyesti: Laskevatko statiinit verenpainettakin?

Eräät kliinikot ovat havainneet potilastyössään, että statiinilääkityksen aloittamisen jälkeen verenpainetaudin hoitaminenkin saattaa yllättävästi helpottua. Italialaiset tutkijat julkaisivat aiheesta vastikään erinomaisen katsauksen, jossa tämä havainto saa vahvistusta. Useissa pienissä tutkimuksissa statiinilääkityksen on todettu alentavan verenpainetta sekä verenpainelääkettä käyttävillä että lääkkeettömillä potilailla. Edullinen yhteisvaikutus näyttäisi olevan selvin ääreisvastukseen vaikuttavien verenpainelääkkeiden kanssa. Verenpaineen lasku ei riipu kolesterolivaikutuksesta, mutta sen arvellaan liittyvän statiinien endoteelivaikutuksiin. Aiheesta odotellaan mielenkiinnolla lisätutkimuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Paniikkihäiriön hoito ehkäisee masennusta?

Suuri osa paniikkihäiriöpotilaista sairastuu myöhemmin masennukseen. Kiintoisa kysymys on, ehkäiseekö paniikkihäiriön hoito masennuksen puhkeamista. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa kävi ilmi, että jos paniikkihäiriöstä kärsivä potilas oli saanut häiriöönsä hoitoa, oli hänen riskinsä sairastua masennukseen 19 %, kun hoitoa vaille jääneillä vastaava osuus oli 45 %. Onkin mahdollista, että tehokas paniikkihäiriön hoito voi vähentää näillä potilailla tavallisia depressioepisodeja.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Kenguruhoidon teho osoitettu

Arvovaltaisessa Pediatrics-lehdessä julkaistiin Kolumbiassa tehty satunnaistettu, kontrolloitu työ keskosten kenguruhoidosta. 746 alle 2 kg:n painoisena syntynyttä satunnaistettiin heti kun vointi salli, keskimäärin noin 8 vrk:n iässä, viettämään 24 h/vrk joko keskoskaapissa tai sidottuna äidin ihoa vasten. Keskoskaapista lapset pääsivät, kun pystyivät pitämään lämpönsä, kenguruhoito taas lopetettiin, kun lapsi halusi. Lapsia seurattiin 12 kk:n korjattuun ikään asti. Kenguruhoitoa saaneilla oli vähemmän sairaalainfektioita, heidän päänympäryksensä kasvoi paremmin ja he saivat useammin rintamaitoa. Kuolleisuuskin oli melkein merkitsevästi vähäisempi kenguruhoitoryhmässä.

Marjo Renko