Elämäntapahtumat aiheuttavat naisille depressiota useammin kuin miehille On yleisesti tunnettua, että elämäntapahtumat laukaisevat depressiota ja että depressio on naisilla yleisempää kuin miehillä. Selittyykö tämä sukupuoliero elämäntapahtumien erilaisuudella? Tätä tutkittiin yhdysvaltalaisesta väestöotoksesta. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 35/2001 Kommentteja
Lyhyesti: Vähentääkö verenpainelääkitys kykyä kokea positiivisia tunteita? Vanhusväestön (77-99-vuotiaita) tutkimuksessa määriteltiin diastolinen (75-84 mmHg) ja systolinen (120-139 mmHg) verenpaine ja verrattiin niitä itse täytettävillä lomakkeilla mitattuihin mielialaoireisiin. Diastolinen hypotensio korreloi lievästi depressiivisyyteen, mutta voimakkaasti positiivisten tunteiden puuttumiseen. Systolinen hypertensio korreloi positiivisten tunteiden esiintymiseen, mutta verenpainelääkitys niiden vähäisyyteen. Ahdistuneisuuteen ja negatiivisten tunteiden esiintymiseen verenpaineella ei ollut yhteyttä. Tutkijat päättelevätkin, että hypotensioon saattaa liittyä positiivisten tunteiden vähäisyyttä, mikä on yksi osa depressiota, ja että verenpainelääkitys voi johtaa hypotensioon ja sitä kautta vähentää ihmisen kokemien positiivisten tunteiden määrää. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 35/2001 Kommentteja
Lyhyesti: Keuhkoputkien sileän lihaksen proliferaatio on astmapotilaalla lisääntynyt Australiassa tutkittiin soluviljelmässä 12 astmaatikon ja 10 verrokin keuhkoputkien sileän lihaksen solujen proliferaationopeutta. Astmapotilailla päivinä 3, 5 ja 7 todettiin verrokkeihin nähden merkitsevästi korkeammat solumäärät; eroa alkoi syntyä jo 24 tunnissa (p = 0,026). DNA:n virtaussytometriset analyysit osoittivat astmapotilaiden soluista enemmän olevan G2 + M-vaiheessa (p < 0,05). Tutkimus lienee ensimmäinen, joka osoittaa tämän, vaikka astmassa on tiedetty jo pitkään olevan osittain kyse sileiden lihasten supistumisesta, limakalvon inflammaation lisäksi. Hannu Puolijoki Lääketieteen maailmasta 35/2001 Kommentteja
Autologiset kantasolusiirrot myeloomapotilaiden hoidossa Autologisella kantasolusiirrolla tuetusta intensiivihoidosta on tullut tärkeä osa myelooman hoitoa. KYS-piirin aineistossa kantasolujen keräys onnistui 98 %:lta potilaista. Intensiivihoito oli yleensä hyvin siedettyä ja vakavia komplikaatioita oli vähän. 40 % potilaista oli täydellisessä remissiossa intensiivihoidon jälkeen. Kahden vuoden kuluttua kantasolusiirrosta 80 % potilaista oli elossa, mutta myelooma oli tässä vaiheessa edennyt jo puolella potilaista. Hoitomuotoa onkin syytä edelleen kehittää. Esa Jantunen, Heikki Hallman, Maija Mikkola, Esko Järvenpää, Tuula Pulli, Taru Kuittinen, Lasse Ågren, Raija Sarkkinen, Johanna Rimpiläinen, Eija Mahlamäki, Tapio Nousiainen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 35/2001 Kommentteja
Lasten virtsatieinfektioiden hoitokäytäntöjen muuttuminen Lasten virtsatietulehdusten hoitokäytäntöjä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa selvitettiin toistamalla vuosina 1977 ja 1988 tehty lomakekysely. Hoitoajat olivat lyhentyneet ja lapsia lähetettiin kuvantamistutkimuksiin aiempaa herkemmin, mutta edelleen lähettämisessä oli turhaa viivettä. Samoin diagnostiikassa oli parantamisen varaa ja rakkopunktiota käytettiin diagnoosin varmentamiseen liian harvoin. Tulosten perusteella käytännöt olivat yhtenäistyneet ja noudattivat pääosin vallitsevia suosituksia. Mika Junnila, Tero Kontiokari, Matti Uhari Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 35/2001 Kommentteja
Psykiatrian alan lääkärien työuupumus Työryhmäraportti Suomen Psykiatriyhdistys ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys asettivat maaliskuussa 2000 työryhmän selvittämään psykiatrian alan lääkärien työuupumusta, koska hiljattain julkaistu Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -kysely oli herättänyt huolta psykiatrian alan lääkärien jaksamisesta työssään. Uupumustyöryhmän tavoitteena on ollut laatia psykiatrian alan lääkärien työuupuneisuuden laajuudesta raportti, joka perustuu Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -kyselyyn sekä muihin saatavilla oleviin tietoihin. Työryhmän tehtävänä on ollut pohtia työuupumuksen tärkeimpiä selittäviä tekijöitä sekä tehdä ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Jyrki Korkeila, Kirsti Kumpulainen, Juha-Matti Toivola, Päivi Rantanen, Eila Sailas, Ylermi Hillu, Saara Töyry Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 35/2001 Kommentteja
Sydämen vajaatoiminnan beetasalpaajahoito Sydämen vajaatoiminnan ennustetta parantavassa lääkehoidossa pyritään yhdistämään ACE:n estäjä ja beetasalpaaja. Beetasalpaajien kuolleisuutta vähentävä vaikutus perustuu niiden kykyyn estää iskemiaa ja sympaattisen aktivaation provosoimaa apoptoottista sydänsolukuolemaa. Kaikki sydämen vajaatoiminnan hoitoon hyväksytyt beetasalpaajat, bisoprololi, karvediloli ja metoprololi, vähentävät annosriippuvaisesti kuolleisuutta, ja siksi hoidossa tulisikin tavoitella suurinta siedettyä annostasoa. Beetasalpaajat ovat kuitenkin heterogeeninen lääkeaineryhmä, eikä näillä lääkkeillä saatuja tuloksia voida yleistää kaikkiin beetasalpaajiin. Lasse Lehtonen, Markku S. Nieminen Katsausartikkeli 35/2001 Kommentteja
Ulosteinkontinenssin hoitomenetelmät Ulosteinkontinenssin tärkeimmät syyt ovat synnytykseen liittyvät sulkijalihasvauriot, pudendaalihermon vaurio ja peräkanavan alueen kirurgiset toimenpiteet kuten peräpukama- ja fistelikirurgia. Sen lääkehoidossa ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä viime vuosina. Sen sijaan vaikean ulosteinkontinenssin kirurgiset hoitomahdollisuudet ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina. Nykyään ulosteinkontinenssipotilaan hoitoon hakeutumisen tai lähettämisen esteenä ei pitäisi olla pelko avanteesta, joskin joidenkin potilaiden kohdalla avanne voi edelleen olla hyvä vaihtoehto. Uudet hoitomenetelmät vaativat huomattavaa tietotaitoa ja resursseja. Sen vuoksi vaikeasta anaali-inkontinenssista kärsivien potilaiden hoito tulisi keskittää Suomessa vain muutamaan keskukseen. Petri Aitola, Kari-Matti Hiltunen, Martti Matikainen Katsausartikkeli 35/2001 Kommentteja
Lakko laittoi monet kuviot uusiksi Pitkän lääkärilakon jälkipuintikin osoittautuu pitkäksi. Työtaistelusta jäi käteen paljon muutakin kuin uusi lääkärisopimus. Montaa luutunutta kuviota uskalletaan nyt ravistella. Valtioneuvosto pystytti pikavauhtia kansallisen terveysprojektin, jolle on annettu huima tehtävä selvittää terveydenhuoltojärjestelmään vaadittavat muutokset. Suvi Sariola Terveydenhuolto 35/2001 Kommentteja
Terveysprojekti käyntiin Valtioneuvosto asettaa kansallisen terveysprojektin, jonka tehtävänä on selvittää terveydenhuollon uhkatekijät ja järjestelmään lähivuosina tarvittavat muutokset. Mika Vehkasaari Terveydenhuolto 35/2001 Kommentteja
Kuopiossa halutaan liukumat liikkeelle - Kuopion yliopistollisessa sairaalassa palkkaliukumat ovat olleet kymmenen vuotta jäissä. Nyt uuden sopimuksen myötä neuvottelut paikallistasolla toivottavasti saavat uudenlaista pontta, kuvailee eteläsavolaisia tunnelmia varalakkopäällikkö Timo Koivisto KYS:sta. Ulla Järvi Terveydenhuolto 35/2001 Kommentteja
Mitä tarkoittaa palkkaliukuma? Uuden lääkärisopimuksen yhteenvedossa todetaan, että sopimukseen sisältyy ns. keskitetty järjestelyvara, jonka puitteissa nostetaan hinnoittelun ala- ja ylärajoja sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa. Palkkamääräyksellä on tarkoitus aikaansaada palkkaliukumaa. Mitä palkkaliukuma tarkoittaa, Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen? Suvi Sariola Terveydenhuolto 35/2001 Kommentteja
Tutkittavan potilaan tietoinen suostumus - yhteydenotosta ensikäyntiin Tutkimuspotilaan oikeudellisesta asemasta on tarkkoja säädöksiä, jotka kattavat hetken siitä alkaen, kun tutkimuspotilas allekirjoittaa suostumuksensa tutkimukseen. Millä toimilla ennen potilaan suostumusta lääkäri turvaa tutkimuspotilaan edut tämän osallistuessa kliiniseen lääketutkimukseen? Robert Paul, Tero Laulajainen Terveydenhuolto 35/2001 Kommentteja
Terveyskeskus- lääkärissäkäyntien syyt Suomessa Terveyskeskuslääkärissäkäyntien syitä normaalina vastaanottoaikana kartoitettiin kahden viikon ajan 23 terveyskeskuksessa. Naiset kävivät lääkärin vastaanotolla lähes kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Käyntisyyt vaihtelivat nuorimpien ikäryhmien korvan sekä hengityselinten sairauksista vanhimpien ikäryhmien verenkiertoelinten sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Nuorilla miehillä käynnin syynä oli hyvin usein todistuksen saaminen ajokorttia, opiskelua tai asevelvollisuutta varten. Heikki Pärnänen, Pekka Mäntyselkä, Esko Kumpusalo, Jorma Takala Terveydenhuolto 35/2001 Kommentteja
Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveysasemalla Kokeilu S-Työterveyspalveluissa Helsingissä Alkoholin suurkulutukseen ei ole maassamme puututtu sen kansanterveydellisen merkityksen edellyttämässä laajuudessa. Stakes on kehittänyt työterveyshuollon käyttöön helposti toteutettavan mini-interventio-ohjelman, jota kokeiltiin S-ryhmän työterveysasemalla Helsingissä vuosina 1996-97. Ohjelma näytti epidemiologiselta kannalta toimivan hyvin ja sekä työterveyshuollon henkilökunta että potilaat suhtautuivat siihen myönteisesti. Martti Kuokkanen, Juha Teirilä Terveydenhuolto 35/2001 Kommentteja
Mikä on normaalia? Ratkaistessaan asiantuntijana potilaan lääketieteellistä ongelmaa pitää lääkärin päättää onko potilaan kertoma vaiva oire taudista ja häneltä mitattu elimistön arvo normaali. Normaalius voidaan määritellä monella tavalla. Matti Uhari Terveydenhuolto 35/2001 Kommentteja
Parkinsonin tauti alkaa jo vuosia ennen oireita 1.6.2001 Turun yliopisto Elina Nurmi Väitös 35/2001 Kommentteja
Alkoholin liikakäyttö horjuttaa hormonitasapainoa 1.6.2001 Helsingin yliopisto Taisto Sarkola Väitös 35/2001 Kommentteja
Verensiirtokäytännöt leikkauksissa Suomen sairaaloissa 1.6.2001 Helsingin yliopisto Leena Capraro Väitös 35/2001 Kommentteja
Ohutsuolisiirteen rakenne ja resektion jälkeinen adaptaatio 1.6.2001 Helsingin yliopisto Jouni Lauronen Väitös 35/2001 Kommentteja
Mikä on päivystyksen vastuu humalaisesta teinistä? Terveydenhuolto Mikä on päivystyksen vastuu humalaisesta teinistä? Jaloillaan pysyvä saa lähteä, eikä kotiin saa ilmoittaa yli 15-vuotiaan sairaalassa käynnistä. Avoin artikkeli
Pääjohtajaksi valittiin Kela-korvauksia kannattava lääkäri Terveydenhuolto Pääjohtajaksi valittiin Kela-korvauksia kannattava lääkäri Lasse Lehtonen odottaa mielenkiinnolla tuloksia 65 vuotta täyttäneitä koskevasta kokeilusta. Avoin artikkeli
Uusi hoito Parkinsonin tautiin voi olla läpimurto Tiede Uusi hoito Parkinsonin tautiin voi olla läpimurto Soluterapia osoittautui turvalliseksi kahdessa tutkimuksessa.
Sopimuskorotuksista sovittu kunta- ja hyvinvointialalla Jäsen Sopimuskorotuksista sovittu kunta- ja hyvinvointialalla Neuvottelut Lääkärisopimuksesta jatkuvat tekstikysymyksillä. Avoin artikkeli
Katetritrombektomia tehokas hoito keuhkoveritulppiin Tiede Katetritrombektomia tehokas hoito keuhkoveritulppiin Menetelmä oli parempi kuin katetrivälitteinen liuotushoito.
Seeprakalatutkimus voi auttaa valitsemaan yksilöllisen syöpähoidon Tiede Seeprakalatutkimus voi auttaa valitsemaan yksilöllisen syöpähoidon Uusi tutkimusyksikkö on perustettu Itä-Suomen yliopistoon testamenttilahjoituksella.
