Lyhyesti: Väheneekö skitsofrenia sittenkään?

Viime vuosina on julkaistu (myös Suomesta) sairaalatilastoihin perustuvia tutkimuksia, joiden mukaan skitsofrenia olisi vähenemässä. Psykiatristen sairaansijojen väheneminen ja diagnostiikan muuttuminen voivat kuitenkin selittää muutoksen. Englantilaistutkijat selvittivät diagnostiikan muuttumisen vaikutusta arvioimalla jälkikäteen Koillis-Skotlannissa ensi kertaa hoitoon tulleiden sairaalapotilaiden diagnoosit vuosilta 1979-98. Tällöin kävi ilmi, että sairaalatilastoon perustuva skitsofrenian ilmaantuvuus väheni tutkimusajanjaksona merkitsevästi, ei ICD-10:n ja DSM-IV:n mukaisissa skitsofreniadiagnooseissa tapahtunut merkitsevää muutosta. Väitteisiin skitsofrenian vähenemisestä onkin syytä suhtautua varauksin.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Ei antasideja osterien kanssa

Jo pidempään on epäilty, että antasidit altistavat ruokamyrkytyksille raakoja ostereita ja muita riskiruokia syötäessä. Alabamassa toimivassa meren antimien terveydellisiä vaikutuksia tutkivassa laboratoriossa rakennettiin erityinen keinomaha asian selvittämiseksi. Vibrio vulnificus on vaarallisin ostereissa pesivä bakteeri; se voi aiheuttaa jopa tappavan suolistotaudin, mikäli mahahapot eivät sitä tapa. Kun keinomahan happamuus pidettiin normaalin mahan happamuuden tasolla, vibriot tuhoutuivat tehokkaasti. Jos keinomahaan annosteltiin happamuutta vähentäviä lääkkeitä, suuri osa bakteereista säilyi hengissä. Osterien kanssa ei siis pidä nauttia antasideja, vaikka kuinka närästäisi.

Matti Viljanen
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2001 Kommentteja

Epästabiili angina pectoris - eikö invasiivinen hoitostrategia tehoakaan naisiin?

Pohjoismaissa tehty FRISC II -tutkimus, johon osallistui 749 naista ja 1 708 miestä, vertasi varhaiseen sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen perustuvaa hoitostrategiaa perinteiseen konservatiiviseen seurantaan epästabiilissa angina pectoriksessa. Kuten tunnettua, varhainen invasiivinen hoitostrategia vähensi kuolleisuutta, sydäninfarkteja ja sairaalahoitojaksoja sekä paransi potilaiden elämänlaatua kaikilla käytetyillä mittareilla arvioituna.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2001 Kommentteja

Serotoniinireseptorien väheneminen aivokuorella suojaa depressiolta

Masennuksen hoidossa käytettävät serotoniiniselektiiviset (SSRI) lääkkeet estävät serotoniin takaisinoton hermosoluun ja lisäävät serotoniinin määrää aivoissa. Yksinkertaistetun ajattelun mukaan masentuneella on aivoissaan liian vähän serotoniinia ja sitä voidaan lisätä lääkkeellä. Tämän näkemyksen kanssa on sopusoinnussa havainto, jonka mukaan serotoniinin esiasteen, tryptofaanin, poistaminen ruoasta johtaa masennuksesta parantuneilla masennusoireiden palaamiseen. Toisaalta tiedetään, että SSRI-lääkitys johtaa aivojen serotoniinireseptorien määrän vähenemiseen. Tämän merkitys depression hoidon yhteydessä on kuitenkin epäselvää. Tätä selvitettiin tutkimalla tryptofaanittomalla ruokavaliolla olevia terveitä henkilöitä posi-tronemissiotomografialla.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2001 Kommentteja

Lyhyesti: USA:n vankiloihin suositellaan keuhkojen pienoiskuvauksia

Paitsi Venäjällä myös Yhdysvalloissa keuhkotuberkuloosi on vankiloiden ongelmana. Sairastavuusluvut ovat vankiloissa tasoa yli 200/100 000, maan keskiarvo noin 6,8/100 000. HIV-infektion yleisyys vielä tuo ongelmaan oman lisäsävynsä. Tennesseessä selvitettiin, miten diagnostiikkaa voitaisiin tehostaa kustannustehokkaimmin. Rutiinimaisen thoraxkuvauksen hinnaksi vankilaan saapuessa arvioitiin 6,60 dollaria. Yhden kiinni saadun tapauksen hinnaksi tulisi 9 600 dollaria, ja tämä oli selvästi halvempaa kuin tuberkuliinitestiin perustuva (32 100 dollaria; USA:n rokotuskäytäntö erilainen) tai oireisiin kohdistuva (54 100 dollaria) tapausten seulonta. Tutkijat suosittavat painokkaasti kuvausten käyttöönottamista infektiopaineen vähentämiseksi.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Hoitosuhteen jatkuminen suojaa itsemurhalta

Psykiatrisilla potilailla on tavallista suurempi itsemurhariski, suurimmillaan välittömästi sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tapaus-verrokkitutkimus osoitti, että monet potilaskohtaiset tekijät, kuten aiempi itsetuhoinen käyttäytyminen, toivottomuus, ihmissuhdeongelmat ja työttömäksi joutuminen, lisäsivät riskiä. Hoitavan lääkärin tai muun potilaalle tärkeän hoitohenkilökunnan jäsenen vaihtuminen lisäsi itsemurhavaaraa kuitenkin eniten (16-kertaisesti). Tämä tulisi ottaa jo ennalta huomioon, kun muutoksia hoitosuhteessa on tapahtumassa.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2001 Kommentteja

Kuntoutustarve lannerangan välilevytyräleikkauksen jälkeen

Lannerangan välilevytyräleikkauksessa olleista potilaista 85 % ilmoitti selkä- ja alaraajakivun vähentyneen kohtalaisesti tai lähes kokonaan kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen. Noin kolmasosa potilaista koki kuitenkin selkä- ja alaraajaoireiden edelleen heikentävän suorituskykyä. Lannerangan liikkuvuus ekstensioon ja selkälihasvoimat olivat kivuliailla merkitsevästi huonommat kuin oireettomilla. Yli 50-vuotiaat hyötyivät leikkauksesta harvemmin kuin nuoremmat. Toimintakyvyltään heikentyneet ja kivu-liaat potilaat voisivat hyötyä aktiivisista kuntoutustoimenpiteistä.

Jari Ylinen, Arja Häkkinen, Ilkka Kiviranta, Ulla Tarvainen, Arto Herno, Olavi Airaksinen
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/2001 Kommentteja

Kirurgisen päivystyspotilaan kipulääkitys

TAYS:n kirurgian ensiapupoliklinikassa selvitettiin potilaiden ja hoitajien kokemuksia kipulääkityksestä ja kivunhoidon menetelmistä. Kipulääkitys osoittautui vaihtelevaksi, eikä yhtenäistä käytäntöä lääkkeistä tai lääkkeenantotavoista ollut. Potilaat saivat kivun lievitystä, mutta monien potilaiden kohdalla lääkitys ei ollut riittävää. Keskimäärin potilaat odottivat kipulääkitystään reilun tunnin. Potilaista 64 % piti saamaansa kipulääkitystä riittävänä, mutta hoitajien mielestä riittävä lääkitys oli vain 29 %:lla potilaista. Yhtenäiset lääkitysohjeet ja kipumittarin käyttö voisivat tehostaa kivunhoitoa.

Sanna Kauppinen, Kari-Matti Hiltunen
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/2001 Kommentteja

Kaularangan kliininen tutkimus

Kaularangan kliininen tutkimus perustuu toiminnallisen anatomian tuntemukseen. Kaularangan eri osien anatomiset erityispiirteet mahdollistavat löydöksen anatomisen lähtökohdan määrittämisen kohtalaisella tarkkuudella. Kun toiminnallisen anatomian tuntemus ohjaa kliinistä tutkimusta, jatkotutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä on helpompi suunnata. Anamneesin tärkeyttä osana kliinistä tutkimusta ei voi koskaan korostaa liikaa.

Karl-August Lindgren
Katsaus­artikkeli 34/2001 Kommentteja

Tieteelliseen näyttöön perustuva sydämen vajaatoiminnan lääkehoito

Tähänastiset tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että sydämen vajaatoiminnan hoidon kulmakivet ovat ACE:n estäjät ja beetasalpaajat. Angiotensiini II -reseptorien salpaajia voidaan käyttää, mikäli ACE:n estäjistä tulee hankalia sivuvaikutuksia. Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat hyötynevät myös spironolaktonista ja digitaliksesta. Kalsiuminherkistäjistä toiveet kohdistuvat lähinnä levosimendaaniin. Suomessa sydämen vajaatoimintapotilaiden tieteelliseen näyttöön perustuva lääkehoito toteutuu paremmin kuin monessa muussa maassa, muttei silti vielä läheskään parhaalla mahdollisella tavalla.

Matti Niemelä, Keijo Peuhkurinen
Katsaus­artikkeli 34/2001 Kommentteja

Lääkkeistäkö vastaus kehitysmaiden AIDS-ongelmaan?

Antiretroviraalisten lääkkeiden on osoitettu hidastavan HIV-infektion etenemistä AIDS-vaiheeseen ja antavan potilaille lisää elinvuosia. Laajan painostuksen seurauksena lääkeyhtiöt ovat luvanneet kehitysmaille hinnanalennuksia HIV-lääkkeistä. Silti kehitysmaiden resursseilla lääkkeitä ei voida ajatellakaan tarjottavan koko väestölle. Terveyskasvatus ja uusien tartuntojen ehkäiseminen ovatkin keskeisiä AIDS-kuolemien ehkäisyssä, ja tätä on syytä painottaa mm. kansainvälisissä AIDS-ohjelmissa. Vastasyntyneiden äidiltä saamia tartuntoja ehkäisevät lyhyet lääkehoidot vähentävät tartuntojen kokonaismäärää ja ovat myös suhteellisen edullisia.

Meri Larivaara, Lauri Vuorenkoski, Elina Hemminki
Terveyden­huolto 34/2001 Kommentteja

Toiminnan kehittäminen perusterveydenhuollossa Euroopan laatupalkintomallin avulla

Seinäjoen seudun terveysyhtymän laatutyön kokonaistavoitteena on edesauttaa laatuajattelun muuttumista käytännön toiminnaksi. Tavoitteen saavuttamista varmistaa komivuotiskausiksi valittu laatupiiri. Terveysyhtymän laatutyö perustuu toiminnan kehittämiseen Balanced Scorecard -arviointinäkökulmista, ja käytännön työkaluna käytetään Euroopan laatupalkintomallia (= EFQM). Se jakautuu tulos- ja toimintaosaan.

Sami Sulkko, Pekka Utriainen, Tuulia Kantola, Sirkka-Liisa Hakola
Terveyden­huolto 34/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030