Magneettikuvaus tuki- ja liikuntaelinvammoissa

30.5.2001 Helsingin yliopisto

Martina Lohman

Greippimehun vaikutus eräiden CYP3A4:n välityksellä metaboloituvien lääkeaineiden farmakokinetiikkaan

31.5.2001 Helsingin yliopisto

Jari Lilja

Varhaiset sokeriaineenvaihdunnan häiriöt diabeteksen eri ilmiasuja edustavien potilaiden sukulaisilla

1.6.2001 Kuopion yliopisto

Ilkka Vauhkonen

Suu- ja nenäontelon mikrobien vuorovaikutus bioaktiivisen lasin S53P4:n kanssa

1.6.2001 Turun yliopisto

Patricia Stoor

Autoimmune regulator -geenin identifiointi, mutaatiot APECED-potilailla ja geenin ilmentymisprofiili

1.6.2001 Tampereen yliopisto

Maarit Heino

Lyhyesti: Beetasalpaajat tuovat säästöä sydämen vajaatoiminnan hoitoon?

Useat laajat tutkimukset ovat osoittaneet, että beetasalpaajat vähentävät huomattavasti sydämen vajaatoimintaan liittyvää ylikuolleisuutta ja sairastavuutta. CIBIS II -tutkimuksesta on nyt julkaistu etukäteen suunniteltu kustannusanalyysi, jonka mukaan bisoproliryhmän hoitokustannukset olivat eri maissa 5-10 % pienemmät kuin lumeryhmässä. Kustannussäästö johtui lähinnä siitä, että bisoprololilla hoidetut potilaat joutuivat lähes 50 % harvemmin turvautumaan sairaalahoitoon vajaatoiminnan vaikeutumisen takia. Beetasalpaajat näyttävät liittyneen siihen harvalukuiseen kastiin, jossa lääke tai hoito ei ole pelkästään tehokas, vaan lisäksi vähentää sairaanhoidon kokonaiskustannuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Deksametasonikokeentulos ennustaa depressiopotilaan itsemurhavaaraa

Hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin toimintaa kuvaava deksametasonikoe on masennuspotilailla usein poikkeava, mutta se voi myös ennakoida heillä itsemurhia. Kaikkiaan 78:sta masennusta sairastavasta sairaalapotilaasta 32:lla koetulos oli patologinen. 15 vuoden seurannan aikana näistä potilaista 27 % teki itsemurhan, kun vastaava luku muilla oli 3 %. Ero säilyi merkitsevänä, vaikka muut tekijät otettiin huomioon. Masennukseen liittyvä itsemurhariski näyttääkin olevan erityisen korkea potilailla, joilla on deksametasonikokeen tulos on patologinen. Tämä olisi syytä ottaa huomioon masennuspotilaiden hoidossa.

Raimo Kr Salokangas

Ukkonen lisää astmaoireita

Ilmojen, varsinkin huonojen, on varmaan vuosituhansia katsottu pahentavan eri sairauksia ja kolotuksia. Nyt australialaiset tutkivat, miten käykään astmapotilaiden ukkosella. Ajatuksena taustalla oli ukonilmalla kylmän ja kuuman ilmamassan virtauksista aiheutuva allergeenimäärien konsentroituminen maan pinnan läheiseen kylmään ilmaan ja tästä aiheutuva astman paheneminen.

Hannu Puolijoki

Kolesterolitaso, itsemurhat ja tapaturmakuolleisuus?

Epidemiologisten tutkimusten mukaan veren kokonaiskolesterolipitoisuudella ja kuolleisuudella näyttää olevan J-käyrän muotoinen yhteys siten, että pieni kolesterolipitoisuus korreloi traumaperäisten kuolemien ja itsemurhien kanssa. Korkea kolesterolitaso korreloi tunnetusti sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Ensiksi mainittu yhteys on liitetty havaintoon, jonka mukaan kolesteroli lisää aivokudoksessa serotoniinin takaisinottoa hermosoluihin. Serotoniinin vähäisyys on puolestaan liitetty impulsiiviseen käyttäytymiseen.

Raimo Kr Salokangas

Lisääkö sydäninfarktin jälkeen aloitettu estrogeenikorvaushoito sydänkohtauksia?

Hormonikorvaushoito lisää tromboembolian vaaraa jopa kolminkertaiseksi. Toisaalta hoito vaikuttaa myönteisesti mm. kolesteroliaineenvaihduntaan ja verisuonen endoteelin toimintaan. Ainoassa satunnaistetussa tutkimuksessa (HERS) hoito ei kuitenkaan vaikuttanut sepelvaltimotautipotilaan pitkäaikaisennusteeseen, vaikka aikaisemmat kontrolloimattomat tutkimukset olivat viitanneet edulliseen vaikutukseen.

Juhani Airaksinen

Psykoosipotilaan aggressiivisuus

Ensipsykoosiin sairastuneilla kolmen vuoden aikana esiintynyttä aggressiivista käyttäytymistä selvitettäessä vakavaa aggressiota (aseenkäyttöä, seksuaalista väkivaltaa tai uhrin vahingoittamista) havaittiin noin 10 %:lla potilaista ainakin yhden psykoosiepisodin aikana ja lievempää aggressiota runsaalla 20 %:lla potilaista. Aggressiivisesti käyttäytyneet potilaat (33 % kaikista) olivat muita useammin työttömiä, käyttivät usein huumeita ja käyttäytyivät hoitokontaktissa yliaktiivisesti. Diagnoosiryhmä tai psykoottisten oireiden laatu ei ennakoinut aggression esiintymistä, mutta kaksoisdiagnoosiin (psykoosi ja huumeriippuvuus) liittyi 6-kertaisesti suurentunut aggression riski. Vakava aggressio kohdistui 40 %:ssa tapauksista perheenjäseniin, 17 % potilaista kohdisti sen muihin tuttuihin ja 17 % vieraisiin. Hoitohenkilökunta joutui vakavan aggression kohteeksi 11 %:ssa tapauksista.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Koiraat käymässä tarpeettomiksi

Australialaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla hiiren munasolu saadaan hedelmöitetyksi somaattisesta solusta lähtöisin olevalla geenimateriaalilla. Menetelmä muistuttaa Dollyn kloonauksessa käytettyä. Siinä ei kuitenkaan tumattomaksi tehtyyn munasoluun siirretä kloonattavan solun tumaa, vaan kemiallisesti haploidiksi tehdyn solun kromosomisto. Spermatta hedelmöitetyt munasolut kasvoivat koeputkessa ongelmitta ja seuraavassa vaiheessa ne istutetaan hiirten kohtuihin. Menetelmä tarjoaa uusia mahdollisuuksia aspermiasta johtuvan lapsettomuuden hoitoon. Se mahdollistaa myös naisparien lapsenhankinnan omin "eväin".

Matti Viljanen

Lyhyesti: Heroiiniriippuvuus on kuolemanvakava mutta ei toivoton sairaus

Kaliforniassa seurattiin yli 30 vuoden ajan 581 heroiiniriippuvaista potilasta, jotka olivat 1960-luvulla osallistuneet pakolliseen hoito-ohjelmaan. Seurannan päättyessä lähes puolet potilaista oli kuollut. Iän ja toimintakyvyn rajoitusten ohella heroiinin käytön pituus ja runsas alkoholinkäyttö ennakoivat kuolleisuutta. Elossa olevista potilaista puolet ei käyttänyt heroiinia. Potilailla, jotka kykenivät olemaan ilman heroiinia pitkiä aikoja, oli muita harvemmin rikollisuutta, ruumiillisia sairauksia ja psyykkisiä oireita ja he olivat muita useammin työelämässä. Vaikka tulokset kuolleisuuden osalta ovat synkkiä, merkittävä osa heroiiniriippuvaisista voi myös toipua.

Raimo Kr Salokangas

18F-FDG-PET-kuvaus kaksipäisellä gammakameralla Kokemuksia ensimmäisen vuoden ajalta

PET-kameralla tehty 18F-FDG-tutkimus on vakiinnuttanut asemansa syövän diagnostiikassa. Perinteinen PET-kamera on kuitenkin verrattain kallis eikä sitä voi käyttää muussa kuvaustoiminnassa. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on runsaan vuoden ajan käytetty erikoisvarusteltua kaksipäistä gammakameraa (gamma-PET) syöpäpotilaiden kliinisiin tutkimuksiin. Gamma-PET-kuvaus antaa monesti hyödyllistä lisätietoa tietokonetomografiaan ja magneettikuvauksiin.

Tiit Kööbi, Tuula Lehtinen, Matti Koskinen, Väinö Turjanmaa, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Silmätippojen käyttö glaukooman hoidossa Suomessa vuosina 1996 ja 1999

Glaukooman hoitolinjat näyttävät jo vuosia pysyneen melko samanlaisina ja vastaavan suosituksia. Beetasalpaajat ovat tavallisin aloitushoito. Kolinergiset silmätipat ovat saaneet väistyä uusien silmätippojen, esimerkiksi prostaglandiinianalogien vallatessa alaa glaukooman hoidossa. Glaukoomalääkkeisiin kuluu noin 3 % erityiskorvattavien lääkkeiden korvauksista ja potilaiden määrän ennustetaan kasvavan.

Ritva Peräsalo, Arpo Aromaa

Tauriini - aivojen arvoituksellinen viestintäaine

Tauriini, rikkiä sisältävä yleinen aminohappo, on osoittautunut kasvuikäisten välttämättömäksi ravintotekijäksi. Se toimii keskushermoston estävänä viestintäaineena, solutilavuuksien säätelijänä ja sydänlihassolujen toiminnan stabiloijana. Tauriini myös suojelee hermosoluja vaurioilta. Tauriinimolekyyliä muunnellen voitaneen kehittää lääkkeitä epilepsian, aivoödeeman ja hermosoluvaurioiden ehkäisyyn ja hoitoon.

Pirjo Saransaari, Simo S. Oja

Yleissairauksiin liittyvät vuotohäiriöt

Gynekologiset vuotohäiriöt ovat tavallinen syy hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Vuotojen takana voi olla yleissairaus tai sen hoitoon käytettävän lääkityksen sivuvaikutus. Vuotohäiriöisen naisen tutkimus edellyttää huolellista anamneesia ja joskus myös sukutaustan selvittelyä. Tarvittavat laboratoriotutkimukset suunnitellaan esitietojen ja kliinisen tutkimuslöydöksen perusteella.

Aila Tiitinen

Influenssa väisti vanhuksia - talvinen ylikuolleisuus romahti

Viime talven influenssaepidemia koetteli kouluja ja varuskuntia, mutta varttunut väestö pääsi vähällä. Talvisten kuolemien ylimäärä jäi alle viidennekseen edelliskautisesta. Aiempina vuosina epideemisiä H3N2-alatyypin influenssaviruksia ei nyt tavattu. Vuosien poissaolon jälkeen palanneet H1N1-virukset käyttäytyivät kesysti ja vastasivat syksyn rokotevirusta paremmin kuin epideemiset virukset koskaan aiemmin. Influenssa B -virusten epidemia keväällä jäi pieneksi. Ellei uusia virusmuunnoksia ilmaannu, tulevan talven influenssaepidemiat voivat jäädä pieniksi ja uusitun rokotteen suojatehon voidaan odottaa olevan hyvä.

Reijo Pyhälä, Risto Tervahauta, Marjaana Kleemola, Heikki Korpela, Niina Ikonen, Matti Sarjakoski, Matti Saari, Timo Rostila

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 2001

Yleiset influenssarokotukset järjestetään terveyskeskuksissa jälleen loka-marraskuussa. Maksuttomaan rokotukseen oikeutettuja lääketieteellisiä riskiryhmiä ei ole muutettu. Terveyskeskuksiin toimitetaan syyskuussa ilman tilausta viimevuotista käyttöä vastaava määrä rokotteita eli 320000 annosta. Lisätilauksia varten säilytetään 20 000 annosta. Tulevalle influenssakaudelle tarkoitetun rokotteen B-viruskanta on uusi, molemmat A-viruskannat puolestaan on vaihdettu viime vuonna.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Työterveyshuolto seuraa suomalaista vaikka sademetsään

Ulkomaan työkohteissa on tiukat aikataulut. Punnittavaa riittää vaikkapa silloin, kun vaa'assa ovat savusumun terveysriskit ja ison tehdastyömaan myöhästymissakot. Suomalainen työterveyshuolto seuraa firman poikia ympäri maapalloa; käytännössä useimmiten kännykän tai sähköpostin välityksellä.

Ulla Järvi