Botulinumtoksiini A - uutta toivoa kainalohikoilijoille

Primaariseen aksillaariseen hyperhidroosiin ei ole hikirauhasten poistoa lukuun ottamatta kunnollista hoitoa. Alumiinikloridi ärsyttää, iontoforeesi on hankala, antikolinergeillä ja beetasalpaajilla on haittavaikutuksia. Botulinumtoksiini A kuulostaa pahalta, mutta intradermaalisesti pieninä annoksina annettuna tämä superasetyylikoliinisalpaaja näyttää tuovan uutta toivoa kainalohikoilijoille.

Robert Paul

Sytoskeleton neurodegeneratiivisissa sairauksissa

Useille neurodegeneratiivisille taudeille on ominaista liukenemattoman proteiinin kertyminen hermosoluun. Tunnetuin tämän ryhmän taudeista on Alzheimerin tauti, mutta aivan outoja eivät ole Pickin tauti ja Creutz-feldt-Jakobin tauti. Tuntemattomampi on sen sijaan Alexanderin tauti, jolle tyypillisiä solumuutoksia ovat Rosenthalin säikeet. Nämä säikeet ovat astrosyyttien sytoskeletaalisia inkluusioita, jotka sisältävät mm. GFAP:tä (glial fibrillary acidic protein). GFAP, keratiini, desmiini ja vimentiini ovat solun tukirangan proteiineja, jotka kuuluvat intermediaarifilamenttien ryhmään. Astrosyyteille spesifisen GFAP:n on nyt osoitettu olevan osallisena Alexanderin taudin neurodegeneraatiossa.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Sartaanit ja ACE:n estäjät ilmeisesti yhtä pahat sikiön kannalta

ACE:n estäjät aiheuttavat vakavaa haittaa sikiölle: oligohydramnionia, munuaistubulusten dysplasiaa ja kalloepämuodostumia. 31-vuotias polyarteritis nodosaa sairastava nainen sai raskauden 17. viikosta losartaania 50 mg x 1. Raskausviikolla 31 lääke vaihdettiin, mutta pian lapsi kuoli kohtuun. Todettiin oligohydramnion, kalloepämuodostumia, raaja-anomalioita ja keuhkohypoplasiaa. Tämän katastrofin opetus on, että sartaanien sikiötoksisuus saattaa olla samaa luokkaa kuin ACE:n estäjien.

Robert Paul

Lyhyesti: Yskösten eosinofiilien määrä ja inhaloitavan steroidin annoksen pienentäminen

Australiassa tutkittiin, miten voisi mitata, onnistuuko inhaloitavan steroidin annoksen pudottaminen hyvin. Ryhmä koostui 50 hyvässä hoitotasapainossa olevasta aikuisesta astmaatikosta, joilla annosta ryhdyttiin pienentämään keskimäärin 1 000 myyg:n vuorokausiannoksesta (vaihteluväli 100-3 600 myyg) puolittamalla annos kahdeksan viikon välein. Tutkimuksessa mitattiin mm. uloshengitysilman typpioksidia sekä bronkiaalista hyperreaktiviteettia histamiini- ja mannitolialtistuksessa. Hyväksi mittareiksi osoittautuivat juuri herkkyys histamiinille ja mannitolille sekä niinkin yksinkertainen testi kuin yskösten eosinofiilien prosenttiosuus. Jos yskösten eosinofiilitaso nousi selvästi annoksen pienentämisen jälkeen, tämä ennusti vaikeuksia astmatasapainossa.

Hannu Puolijoki

Keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoaika ei enää lyhene

Keuhkoahtaumataudin kansallinen hoito-ohjelma on alkutaipaleellaan. Tästä taudista aiheutuneen sairaalakäytön kehityssuunnan perusteella voidaan jo todeta, ettei ohjelma ehkä onnistu niin hyvin kuin vastaava kansallinen astmaohjelma. Keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoajan lyhentyminen on pysähtynyt. Tämän sairauden tutkimukseen onkin panostettava, ja sairaalaa korvaavia hoitomuotoja kehitettävä, mikäli taudista aiheutuneiden kustannusten nousua aiotaan hillitä suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään.

Olli Säynäjäkangas, Tuili Tuuponen, Tuija Kinnunen, Timo Keistinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 12/2001 Kommentteja

Miehen sterilisaatio veitsettömällä ja perinteisellä menetelmällä

Loppukesästä 1995 alkaen Turun yliopistollisen keskussairaalan synnytys- ja naistentautien klinikka on tarjonnut sterilisaatiomahdollisuutta myös miehille. TYKS:n naistenklinikassa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön miehen sterilisaation eli vasektomian yhteydessä ns. veitsetön toimenpidemenetelmä. Kokemukset tästä menetelmästä ovat olleet rohkaisevia: postoperatiiviset hematoomat ja kivut ovat olleet vähäisempiä kuin perinteisellä menetelmällä tehdyissä vasektomioissa.

Mika Rantala, Vesa Nikkanen, Antero Konttila, Béatrice Ewalds-Kvist

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 12/2001 Kommentteja

Skitsofrenian diagnoosi ja varhaistunnistaminen

Skitsofrenian diagnostiset kriteerit ovat vakiintuneet nykyisten luokittelujärjestelmien ansiosta. Oirekuvan ja sairaudenkulun monimuotoisuus vaikeuttavat kuitenkin skitsofrenian tunnistamista, ja usein hoidon aloitus viivästyy. Ennen ensimmäistä psykoosivaihetta ilmeneviä psyykkisiä oireita kutsutaan ennakkovaiheen oireiksi. Varhaistunnistusohjelmien avulla pyritään ennakko-oireiden tunnistamiseen ja aikaiseen hoitoon. Tavoitteena on myös ehkäistä osa uusista skitsofreniatapauksista.

Olli Kampman

Liittyvätkö lahjakkuus ja mielenterveyshäiriö toisiinsa?

Kansanviisaus väittää liian viisauden olevan pahaksi ja hulluuden ja nerouden kulkevan käsi kädessä. Tieteellisesti lahjakkuuden ja psyykkisen haavoittuvuuden yhteys on paljolti ratkaisematta. Julkaisuissa on kuvattu lukuisia lahjakkaita henkilöitä, joilla on mielenterveyshäiriö, useimmiten mielialahäiriö mutta myös skitsofrenia tai persoonallisuushäiriö. Teoreettisesti tämä yhteys voidaan ymmärtää keskushermoston kehityksen eräänä ulottuvuutena tai poikkeavuuteen liittyvän hyödyn perusteella. Lahjakkaan henkilön psykopatologia voi joskus edistää taiteellisia, poliittisia tai uskonnollisia saavutuksia.

Matti Isohanni, Irene Isohanni

Olli-Pekka Myllynen: Ihmisillä oikeus päättää hoidostaan, myös omista lääkkeistään

-Paineet lääkkeiden markkinoinnin vapauttamiseksi myös Euroopassa kasvavat monista syistä. Kyse ei ole ensisijaisesti bisneksestä, vaan taustalla on yhteiskunnan muutos, joka tekee ihmisistä yhä tiedostavampia potilaita. Tätä mieltä on Lääketeollisuus ry:n johtava lakimies Olli-Pekka Myllynen, joka toimii myös Lääkemarkkinoinnin valvontakunnan pääsihteerinä.

Ulla Järvi

Katse sairaaloiden lääkehuoltoon

ROHTO-hankkeeseen kuuluva työryhmä teki maamme keskussairaaloiden lääkeneuvottelukuntia ja lääkevalikoimaa koskevan selvityksen. Sen mukaan sairaaloiden lääkehankintamenettelyt ja -päätökset vaihtelevat, ja käytössä olevien lääkkeiden määrissä voi olla jopa kymmenkertaiset erot eri sairaaloiden välillä. Selvityksen perusteella työryhmä pitää tarpeellisena lääkeneuvottelukuntien toiminnan kehittämistä ja suosituksen laatimista sairaaloiden lääkevalikoimista ja tarjousmenettelyistä.

Terhi Hermanson, Eija Järviluoma, Veikko Mäkelä, Pertti Neuvonen, Outi Raitoaho

Kun rahhoo on vuan panna likkoon, niin kyllä sitä jottaen tietoo lähtis - Potilaiden kokemuksia kivun hoidosta

Kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden mielestä kivun syyn löytyminen on tärkeää. Vaikka potilaat kääntyvät ensimmäiseksi lääkärin puoleen kivun vuoksi, he eivät ole kovin tyytyväisiä etenkään julkisessa terveydenhuollossa saamaansa kohteluun. Kuopiossa tehdyn haastattelututkimuksen mukaan kipupotilaat hakeutuivat yksityislääkärin vastaanotolle, koska he kokivat, etteivät saaneet terveyskeskuksesta haluamiaan tutkimus- tai hoitotoimenpiteitä. Kipupotilailla oli myös runsaasti kokemuksia vaihtoehtolääketieteestä, jonka harjoittajat näyttävät oivaltaneen myös psykologisten tekijöiden vaikutuksen kivun hoidossa.

Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Riitta Ahonen, Esko Kumpusalo, Pekka Mäntyselkä, Jorma Takala

Lyhyesti: Oksitosiiniantagonisti ennenaikaisen synnytyksen estossa

Ennenaikaisen synnytyksen estoon käytetyt hoidot eivät ole olleet kovin tehokkaita ja sivuvaikutuksiakin on usein. Viime vuosina on haettu tehokasta hoitoa synnytyksen siirtämiseksi 24 tuntia eteenpäin, jotta sikiön keuhkojen kypsymiseen annettu kortikosteroidihoito ehtisi vaikuttaa ja jotta äiti ja sikiö ehtisivät oikeaan hoitopaikkaan. Oksitosiiniantagonisti atosibaani on uusin ennenaikaisten supistusten estolääke. Satunnaistetussa tutkimuksessa 733 potilaan aineistossa (raskauden kesto alle 37 vk) se oli yhtä tehokas kuin beetasympatomimeetti siirtämään synnytystä 48 tuntia eteenpäin (88,1 % vs 88,9 %). Atosibaania saaneilla äideillä esiintyi merkitsevästi vähemmän kardiovaskulaarisia sivuvaikutuksia, joten se näyttää käyttökelpoisemmalta hoidolta tähän tärkeään ongelmaan. Tehokasta supistuksia estävää hoitoa kaivataan silti edelleen.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030