Elektronisen reseptin tiellä vielä monia mutkia Laitteet kalliita, tietoturva varmistettava, asenteita muokattava

Tietotekniikan kehitys ottaa harppauksia, joiden perässä ihmisten on vaikea pysyä. Samaan aikaan kun lääkäreille kaupitellaan elektronista reseptinkirjoitusjärjestelmää, ei kaikilta vastaanotoilta ole edes puhelinlinjaa ulos.

Ulla Järvi

Satakunnan Makropilotin reseptihanke jo pitkällä

Satakunnan Makropilotti lienee kotimaisista elektronista reseptiä valmistelevista hankkeista pisimmällä. Vielä tämän syksyn aikana on tarkoitus ottaa Satakunnassa käyttöön erikoissairaanhoitoon soveltuva elektroninen lääkemääräys.

Ulla Järvi

Kokkolan perusturvajohtaja Matti Kaivosoja: Johtajan pidettävä perustehtävä kirkkaana mielessä

Suomen talouselämä kukoistaa, mutta hyvinvointimarkat tuntuvat olevan kiven alla. Kuntien on vartioitava sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia tarkkaan. Sosiaali- ja terveystoimen johtajien on tasapainoiltava kuntapäättäjien tiukan talouslinjan ja kuntalaisten kasvavien odotusten välissä.

Tuula Vainikainen

Jukka Sailas på WHO planerar framtiden

Jukka Sailas är en samhällsvetare som arbetar på WHO i Genève. Han arbetar inte direkt med medicinska frågor som läkarna utan snarare med organisatoriska och hälsopolitiska frågor, som stämmer väl med det nya och vidare perspektiv som den nya generaldirektören Gro Harlem Brundtland förde med sig till WHO. Jukka Sailas har arbetat mitt uppe i förändringsprocessen under hela Brundtland-epoken.

Åke Landquist

Astman alueellinen hoitoketju - ensimmäisen vuoden kokemukset erikoissairaanhoidon näkökulmasta

Hyvinkään sairaanhoitoalueelle laadittiin astman hoitoketju vuonna 1998. Siinä sovittiin yhteiset toimintaperiaatteet, työnjako ja hoidon porrastus yli 15-vuotiaiden astmapotilaiden tutkimusten ja hoidon järjestämisestä alueen terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa. Hoitoketjun käyttöönotto on ensimmäisenä toimintavuonna lisännyt yhteistyötä, selkiyttänyt työnjakoa ja vähentänyt erikoissairaanhoidon poliklinikan käyttöä astmapotilaiden tutkimisessa ja seurannassa.

Pirkko E. Brander, Kirsti Ämmälä, Eila Vaarala

Lyhyesti: Kuka kuskasikaan kupan Eurooppaan

Kolumbukselle ja hänen miehistölleen on annettu kyseenalainen kunnia kupan siirtämisestä uudelta mantereelta Eurooppaan. Tämä käsitys on perustunut taudin paksuntamien raajojen luiden ja arpeuttamien kallojen ilmestymiseen eurooppalaisiin hautoihin vasta Kolumbuksen vuonna 1493 tapahtuneen paluun jälkeen. Amerikoista vastaavia jäännöksiä on löydetty paljon vanhemmista haudoista. Englannissa on nyt kuitenkin kaivettu esiin kuppaisia luita, joiden omistajat ovat radiohiiliajoituksen perusteella elelleet vuosien 1300 ja 1450 välillä. Nyt kupan kuskaamisesta epäilläänkin viikinkejä, jotka kävivät Amerikoissa jo satoja vuosia ennen Kolumbusta. Tilaisuuksia taudin tarttumiselle varmaan oli riittämiin - aloittivathan nämä reippaat Pohjolan pojat vieläkin jatkuvan perinteen, johon kuuluu perusteellinen perehtyminen matkakohteen väestöön.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Venäjällä väki vähenee

Venäjän federaation tilastotieteellinen komitea on ilmoittanut, että maan väkimäärä pieneni 425 000:lla vuoden 2000 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Komitea esitti myös synkän arvion, että väestön määrä vähenee kahdeksalla miljoonalla vuoteen 2016 mennessä. Vastaavaa ilmiötä teollistuneessa maassa ei ole rauhan aikana tapahtunut. Väestökadon syitä ovat rajusti pienentynyt syntyvyys, huono terveydenhuolto, köyhyys, alkoholismi ja infektiosairaudet, tuberkuloosi yhtenä tärkeimmistä. Keski-ikäisten miesten kuolleisuus on suurentunut erityisen rajusti. Karmean kehityksen pysäyttäminen edellyttäisi nopeaa taloudellisten olojen parantumista, jollaisesta ei valitettavasti ole merkkejä näkyvissä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Äidin vaikea stressitila aiheuttaa sittenkin sikiön epämuodostumia

Äidin raskausaikana kokemien järkytysten merkityksestä on oltu epätietoisia vuosikymmenten ajan; vanha kansanuskomus väittää niillä olevan merkitystä, mutta yksiselitteistä tutkimusnäyttöä ei ole ollut. Tanskalainen tutkijaryhmä selvitti ensimmäisen raskauskolmanneksen aikaisen vaikean stressitapahtuman (mm. perhepiirissä tapahtunut kuolema, syöpädiagnoosi tai sydäninfarkti) merkitystä. Tällainen tapahtuma sikiön organogeneesin aikana lisäsi kontrolliraskauteen nähden sikiön keskushermostoanomalian riskisuhdetta tasolle 1,54 (1,05- 2,27). Voimakkain vaikutus oli perheen aiemman lapsen odottamattomalla kuolemalla: tällöin seuraavan lapsen keskushermostomuutokseen oli peräti 8,36-kertainen ja muiden anomalioiden riski myös merkitsevästi suurentunut. Stressihormonien verenkiertovaikutus ja stressin aiheuttamat elämäntapamuutokset ovat mahdollisia syitä tässä havaittuun ilmiöön.

Pertti Kirkinen

Systolinen verenpaine ja aikuistyypin diabeteksen komplikaatiot

Jo vanhastaan tiedetään, että korkea verenpaine lisää diabeteksen verisuoni- ja sydänkomplikaatioita ja aktiivisella hoidolla voidaan tätä riskiä vähentää merkittävästi. Brittiläisessä UKPDS-tutkimuksessa selviteltiin systolisen verenpaineen ja diabeteksen komplikaatioiden yhteyttä tarkemmin yhteensä yli 4 800 aikuistyypin diabeetikolla, joita seurattiin noin 10 vuoden ajan. Tutkimus osoitti, että korkea verenpaine lisäsi merkittävästi kaikkien muiden diabeteskomplikaatioiden paitsi harmaakaihin esiintymistä. Jokainen verenpainetason 10 mmHg:n lasku vähensi diabeteskuolemia 15 %, sydäninfarkteja 11 % ja mikrovaskulaarisia komplikaatioita 13 %. Minkäänlaista edullisen vaikutuksen laimenemista ei havaittu matalimmillakaan (noin 120 mmHg) verenpainetasoilla.

Juhani Airaksinen

Sytokiinia tuottavalla bakteerilla lupaavia tuloksia hiiren suolistotulehduksessa

Tulehdukselliset suolistosairaudet haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti ovat merkittäviä ongelmia terveydenhuollossa, sillä niistä kärsii 0,1-0,2 % väestöstä. Crohnin tautia sairastavien potilaiden suolen limakalvossa tulehdusta ylläpitävät tuumorinekroositekijä-alfa, interferoni-gamma ja interleukiini-12 (IL-12) ovat yliedustettuina. TNFalfa on näistä erityisen keskeinen, ja siihen kohdistuvilla monoklonaalisilla vasta-aineilla onkin saatu aikaan merkittävää suolen tulehduksen lievittymistä. IL-10 on tärkein tulehdusta vaimentava tekijä, jolla myös on saatu eläinkokeissa tulehdukselliset reaktiot heikentymään. Vasta-aineet ja sytokiinit eivät kuitenkaan kestä mahan happamuutta ja sapen entsyymejä, ja siksi niitä joudutaan antamaan suoneen.

Matti Viljanen

Seerumin leptiinipitoisuus ja uniapnean verisuonikomplikaatiot

Liikapainon ja uniapnean yhteys on kiistaton. Useilla lihavilla on todettu suuria seerumin leptiinipitoisuuksia, ja tämän on ajateltu johtuvan liikalihavuuden aiheuttamasta leptiiniresistenssistä. Kyse on 167 aminohapon proteiinista, jota pääosin tuottaa valkoinen rasvakudos; näiden määrillä onkin selvä yhteys. Leptiini estää hypotalaamisen neuropeptidi Y:n synteesiä, ja tämä taas stimuloi ruoan käyttöä. Siis jos leptiini ei vaikuta, niin lihotaan?

Hannu Puolijoki

Milloin oireeton aorttaläpän ahtauma pitäisi leikata?

Oireettoman potilaan altistaminen ison leikkauksen riskeille on vaikea hoitopäätös, jonka takana on oltava riittävästi tietoa selvästä hyödystä ennusteen kannalta.

Juhani Airaksinen

Työterveyshuoltoyksiköissä valmiuksia selvittää myös työkyvyttömyyttä

Työkykyä ylläpitävästä toiminnasta kehittyi 1990-luvun kuluessa yksi työterveyshuollon keskeinen lakisääteinen tehtävä. Siihen sisältyy työntekijöiden työssä selviytymisen seurantaa. Tämän työkyvyn arvioinnin ohessa suurella osalla sairaanhoitopalveluja tuottavista työterveyshuoltoyksiköistä on halua ja mahdollisuuksia tarvittaessa selvittää työssä käyvien työkyvyttömyyttä eläkevakuutusta varten. Siihen on yllättävän paljon valmiutta myös yksiköillä, joiden työterveyshuoltosopimukset sisältävät ainoastaan ehkäisevää toimintaa.

Lauri Virta, Jorma Järvisalo, Arto Laine

Bentsodiatsepiini- ja alkoholitoleranssi - kliinisiä näkökohtia

Säännöllisen bentsodiatsepiinihoidon on katsottu voivan johtaa terapeuttisen vaikutuksen heikkenemiseen sekä annoksen suurentamisen tarpeeseen. Kliinisin kokein tätä on tutkittu yllättävän vähän, mutta tuolloin on terapeuttisen tehon havaittu säilyvän sangen hyvin pitkienkin hoitojen aikana. Hoidon haittavaikutuksia selvemmin vähentävän toleranssi-ilmiön taustalta löytyy erilaisia muutoksia aivojen G

Marja Mattila-Evenden

Uusia mahdollisuuksia reumasairauksien lääkehoitoon

Tuskin milloinkaan aikaisemmin on reumapotilaita hoitavalle lääkärille tullut yhtä nopeassa tahdissa uusia merkittäviä lääkehoidon mahdollisuuksia kuin aivan viime kuukausina. Uudet nivelreuman peruslääkehoidot ovat ainakin toistaiseksi tarkoitetut erikoislääkärin lääkevalikoimaan, mutta uusien tulehduskipulääkkeiden käyttö on lähes jokaisen lääkärin syytä tuntea.

Jukka Martio

Munuaispotilaan verenpaineen hoito

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoidossa pyritään ehkäisemään sydän- ja verisuonitautikomplikaatioita sekä hidastamaan munuaisten vajaatoiminnan etenemistä. Munuaissairautta voidaan sinänsä pitää elinvauriona, joten antihypertensiivinen lääkehoito on syytä aloittaa herkästi ja pyrkiä matalaan normotensioon. Merkittävän proteinurian yhteydessä lääkehoidon kulmakivenä pidetään ACE:n estäjiä ja usein tarvitaan yhdistelmähoitoa, johon kuuluvat ACE:n estäjän lisäksi ensisijaisesti diureetti ja kalsiumkanavan salpaaja. Kaikki verenpainetta alentavat lääkkeet ovat käyttökelpoisia, ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavien hoidossa tarvitaan joskus jopa 4-5 lääkeainetta normotension saavuttamiseksi.

Kaj Metsärinne

Influenssassa uudelle vuosituhannelle Talven 1999-2000 epidemia ja virukset

Viime talven influenssaepidemian voimakkuutta vähensi kahtena edellisenä talvena kehittynyt immuniteetti. Se ja hyvä rokotusvaste syksyllä 1999 eivät kuitenkaan riittäneet vähentämään talvista ylikuolleisuutta. Influenssaepidemioiden virologisen valvonnan rinnalle tarvitaan kliinisiä mittareita. Talven 2000-2001 influenssavirusten kirjon odotetaan olevan edellisvuotisia laajempi. Se on otettu huomioon syksyn 2000 rokotteen koostumuksessa.

Reijo Pyhälä, Risto Tervahauta, Heikki Korpela, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Timo Rostila, Matti Saari, Matti Sarjakoski

Jatkuva alimiehitys ja huonot palkat ajavat TYKS:n anestesialääkäreitä umpikujaan

Tässä on taustalla pitkä juonto, kuvataan Turussa TYKS:n anestesialääkärien irtisanoutumisiin johtanutta ahdinkoa. Työmäärä on kasvanut kasvamistaan koko 90-luvun ajan ja tahti kiristynyt, mutta uusia anestesialääkärin virkoja ei ole tullut. TYKS:n yhteensä 37 anestesiologista irtisanoutui viime ja tällä viikolla kaikkiaan 26. Lisäksi talosta on lähtenyt tai lähdössä neljä muuta anestesiologia.

Suvi Sariola

Lääkärikin tarvitsee kuntoutusta

- Lääkärien työn kuormittavuus on jatkuvasti kasvanut ja työuupumus on yhä yleisempi ongelma kollegakunnassa, mutta kynnys hakea apua on liian korkea, toteaa Seppo A. Salo, ammatilliseen kuntoutukseen juuri itse osallistunut lääkäri. Hän ja viisi muuta Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa järjestetyn työkykyä ylläpitävän ja parantavan TYK-valmennuksen läpikäynyttä lääkäriä ottivat yhteyttä Lääkärilehteen, koska he halusivat herättää keskustelua työssä jaksamisesta ja kuntoutuksen tarpeesta. Kaikilla on lähipiirissään kollegoja, joiden työkunto olisi kipeästi huollon tarpeessa.

Marit Henriksson

Työkyvyn kehittäminen on työn kehittämistä

Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa Oulussa on kehitelty ammatillisen kuntoutuksen uutta ideologiaa, jonka ydin on työn ja työyhteisön kehittämisessä, ei vain kuntoutujan oman suorituskyvyn vahvistamisessa. Uutta lähestymistapaa on valmisteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön kanssa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Jorma Mäkitalo, joka normaalisti työskentelee Merikoskella tutkijan tehtävissä, on toiminut ensimmäisen laitoksessa lääkäreille järjestetyn TYK-kurssin vetäjänä.

Marit Henriksson