Antiestrogeeni vai estrogeeni luukadon torjuntaan?

Havainnot rintasyövän liitännäishoitona käytettävien antiestrogeenien luustoa suojaavasta vaikutuksesta ovat tuoneet uuden vaihtoehdon postmenopausaalisen osteoporoosin ehkäisyyn. Ensimmäinen uuden polven selektiivinen estrogeenireseptorin muuntelija, raloksifeeni, on Suomessakin markkinoilla. Luustovaikutustensa suhteen se on samanarvoinen kuin estrogeeni, ja lääkevalinnan ratkaisevatkin muut kuin luustoon kohdistuvat vaikutukset ja potilaan kokonaistilanne.

Matti J. Välimäki

Sepelvaltimotaudin invasiivisen tutkimuksen ja hoidon toteutuminen Suomessa ja muualla Euroopassa

Vuonna 1996 Suomessa tehtiin sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia suhteessa väkilukuun eniten koko Euroopassa, kun taas varjoainekuvausten ja pallolaajennusten määrä oli vähäinen. Suhteessa eniten näitä toimenpiteitä tehtiin Vaasan keskussairaalassa. Ohitusleikkauksia tehtiin Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloissa enemmän kuin Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Suomessa pallolaajennuksia tehdään vain vähän yli puolet ohitusleikkausten määrästä, kun muualla Euroopassa määrä on yli puolitoistakertainen. Ohitusleik- kausten määrää tuskin tarvitsee enää lisätä, pallolaajennuksia ja varjoainekuvauksia kylläkin.

Juha Mustonen, Matti Romo, Juhani Airaksinen, Markku S. Nieminen, Kari Niemelä

Kriittisten laboratoriotulosten hälytysrajat ja ilmaantuvuus

Laboratoriotuloksista, jotka ovat todennäköisesti liittyneet hengenvaaralliseen tilaan, on soitettu hoitavalle lääkärille heti vastauksen varmistuttua. Ilmoituskäytäntö on kuitenkin usein ollut vaihtelevaa ja kirjaamatonta. Hälytysrajoista ei ole laadittu kansallisia suosituksia, vaan jokainen laboratorio on toiminut parhaaksi katsomallaan tavalla. Laatujärjestelmiä valvovat viranomaiset vaativat kliinisiltä laboratorioilta dokumentoitua kriittisten laboratoriotulosten ilmoituskäytäntöä. Lisääntyneet laboratorioiden yhteydenotot eivät välttämättä aina paranna potilaiden selviytymistä.

Simo Pohjavaara, Timo Kouri, Erkki Seppälä

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 2000

Jokasyksyinen influenssarokotuskampanja järjestetään loka-marraskuussa. Kansanterveyslaitos on lähettänyt oheisen lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevan suosituksen terveyskeskuksiin ja toimittaa syyskuussa viimevuotista käyttöä vastaavan määrän maksuttomia rokotteita ilman tilausta. Rokotteen kaksi A-viruskantaa on vaihdettu. Rokotuksen kohderyhmät on määritelty samalla tavoin kuin kolmena edellisenä vuonna. Kohderyhmien tavoittamiseksi rokotuksista tulisi tiedottaa paikallisesti.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Salassapitovelvollisuus ei tee lääkäristä lainsuojatonta

- Lääkärien salassapitovelvollisuus ei merkitse, että heitä voi kohdella miten tahansa. Jos lääkäriä uhataan tai hänen kimppuunsa käydään, hänellä on täysi oikeus käyttää kaikkia keinoja, joita yhteiskunta suo muillekin kansalaisille. Poliisi voidaan kutsua myös terveydenhuollon yksikköön. Joskus tuntuu kuin terveydenhuollossa työskentelevät ajattelisivat, että salassapitovelvollisuus ja hoitovelvollisuus estäisivät tekemästä näin, sanoo kansanedustaja, varatuomari Paula Kokkonen.

Suvi Sariola

Youth Against Drugs -järjestön Janne Veikkolainen: Nuori tekee vaikean valinnan ottaessaan kantaa huumeisiin

Youth Against Drugs -järjestön kesä on kulunut musiikkifestivaaleja kiertäen. YAD:n väki on jalkautunut sinne, missä nuoret ovat - ja missä myös aineita liikkuu. Festareilla kynnys kokeilla huumeita voi olla alhaisempi kuin tutuissa ja ahtaissa kotiympyröissä. Ne ovat luonteva paikka keskustella nuorten kanssa huumeista.

Ulla Järvi

Kimmo Leppo leder WHO-aktion mot rökning

Artikeln är den första i en serie som belyser kontakterna mellan Finland och WHO genom intervjuer med finländare som är anställda på världhälsoorganisationen eller arbetar med WHO-projekt.

Åke Landquist

Lääkärien, hoitajien ja johtajien asenteet terveydenhuollon muutoksiin Osa II: Toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset

Terveydenhuollossa tarvitaan kiireellisesti suunnitelmallista priorisointiohjelmaa. Kaksiosaisen kyselytutkimuksen mukaan eri ammattiryhmät ovat periaatteessa yksimielisiä muutosten välttämättömyydestä, mutta joitakin näkemyseroja esiintyy. Lääkärit haluaisivat rajoittaa elämän loppuvaiheessa olevien potilaiden raskaita hoitoja ja sairaanhoitajat kroonisten päihdeongelmaisten toistuvia hoitojaksoja. Terveydenhuollon johtajat suosivat ylipäänsä toimintojen rajoittamista enemmän kuin potilastyötä tekevät ammattiryhmät. Tutkimuksen ensimmäinen osa julkaistiin Lääkärilehden edellisessä numerossa.

Markku Myllykangas, Olli-Pekka Ryynänen, Juha Kinnunen, Jorma Takala

Lääkäreiden ja potilasasiamiesten yhteistyö hoitovahinkojen selvittelyssä

Seitsemän vuoden kokemus on osoittanut, että lakia potilaan asemasta ja oikeuksista ei tehty turhaan. Siitä on ollut hyötyä potilaille, omaisille ja koko terveydenhuollolle. Potilasasiamiehen tehtävänä on kuunnella ja neuvoa potilasta sekä ottaa vastaan rajutkin tunteenpurkaukset. Hoitovahingon selvittelytyössä potilasasiamies toimii yhteistyössä molempien osapuolten kanssa. Pyrkimyksenä on päästä kaikkia tyydyttävään sovitteluratkaisuun. Potilasasiamies onnistuu tehtävässään, kun hänelle annetaan riittävät toimintavaltuudet ja kun lääkärikunta toimii hänen kanssaan yhteistyössä.

Tapio Tervo, Maria Hallman-Keiskoski

Keski-ikäisten aikuistyypin diabetesta sairastavien terveyteen liittyvä elämänlaatu ja diabeteksen hoitotulokset

26.4.2000, Kuopion yliopisto

Jouko Hänninen

Apoptoosi ja sen säätelyyn liittyvät proteiinit maksa-, sappirakko- ja haimasyövässä

28.4.2000, Oulun yliopisto

Nina Turunen

Valon merkitys ihmisen melatoniinin erityksen säätelyssä

28.4.2000, Helsingin yliopisto

Taina Hätönen

Keskushermoston ja verkkokalvon hemangioblastoomat

28.4.2000, Helsingin yliopisto

Mika Niemelä

Tuki- ja liikuntaelimistön vammojen ja sairauksien vaikutus luustoon

28.4.2000, Tampereen yliopisto

Jari Leppälä

Spinaalipuudutus soveltuu hyvin lasten anestesiamenetelmäksi

29.4.2000, Kuopion yliopisto

Hannu Kokki

Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä

5.5.2000, Tampereen yliopisto

Thanos Sioris

Tulehdussolut ja tulehduksen välittäjäaineet ateroskleroottisissa vaurioissa

6.5.2000, Kuopion yliopisto

Tomi Häkkinen

Nopea metakoliinialtistustesti astmaattisilla potilailla

13.5.2000, Tampereen yliopisto

Jouni Hedman

Lyhyesti: Rintasyöpäkuolleisuus vihdoin laskuun

Yhdysvalloista ja Englannista on kantautunut iloisia uutisia: 20-69-vuotiaiden rintasyöpäkuolemat ovat vähentyneet 1990-luvulla 25 %. Tämä on uutta, sillä rintasyöpäkuolemat lisääntyivät näissäkin maissa ennen 1990-lukua jatkuvasti usean vuosikymmenen ajan. Todennäköisimmät syyt suotuisaan kehitykseen ovat liitännäishoidon lisääntynyt käyttö, varhentunut diagnostiikka ja mahdollisesti parantuneet sädehoitotekniikat. Laaja tamoksifeenin käyttö alkoi Suomessa hiukan myöhemmin kuin näissä maissa, joten jäämme toiveikkaina odottelemaan samanlaisia uutisia Suomen Syöpärekisteristä.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Yskösten indusointi voi aiheuttaa keuhkoputkien supistumista

Rytilä ym. tutkivat yskösten indusointia hengityttämällä hypertonista keittosuolaa 28 potilaalle, joilla ei kuitenkaan ollut astmaa vaan lähinnä tupakointiin liittynyt keuhkoahtaumatauti. Ennen toimenpidettä annettiin 200 myyg salbutamolia inhalaatioaerosolista. Tästä huolimatta, vaikka potilaat eivät kokeneet sivuvaikutuksia, heidän FEV1-tasonsa putosivat merkitsevästi (keskimäärin 8,5 %); kolmella pudotus oli yli 20 %, 11:llä 10-20 %. Ennen toimenpiteitä testattiin potilaiden keuhkoputkien ahtauman hellittämistä: nimenomaan ne, joilla palautuminen oli paras, saivat salbutamolista tehokkainta apua eikä heidän FEV1-arvonsa pienentynyt yhtä paljon kuin muilla. Tulokset varoittavat yskösten indusointiin liittyvistä bronkokonstriktiovaaroista muillakin kuin astmaatikoilla.

Hannu Puolijoki