Luunsyöjäsolut kuljettavat hajotetun luumateriaalin lävitseen toiminnallisesti jakautuneelle solukalvoalueelle

4.10.2002 Oulun yliopisto

Jari Salo

Oikeuslääketieteelliset menetelmät aseellisen konfliktin uhrien tutkinnassa

4.10.2002 Helsingin yliopisto

Juha Rainio

Kosteus- ja homevaurioituneiden koulurakennusten vaikutus koululaisten vasta-aineisiin ja keuhkojen toimintaan

11.10.2002 Kuopion yliopisto

Johanna Immonen

Lyhyesti: Vaarallinen influenssavirus väistää sytokiinivasteen

Vuonna 1997 influenssavirus siirtyi Hongkongissa kanoista ihmisiin. Tämä H5N1-tyypin virus tappoi kuusi ihmistä ja johti massiiviseen kanojen teurastukseen. Tennesseeläiset virologit ovat nyt todenneet, että infektion yhteydessä syntyvä sytokiinimyrsky ei vaikuta tähän viruksen mitenkään. Viruksen vaarallisuus perustuu yhteen ainoaan mutaatioon. Kun sama mutaatio tehtiin keinotekoisesti muihin influenssavirustyyppeihin, suureni niidenkin eläinkokeissa havaittava virulenssi selvästi. Mutanttivirus on hyvin samankaltainen kuin vuonna 1918 kymmeniä miljoonia ihmisiä tappanut lajitoverinsa. Pienestä näyttää virusten vaarallisuus olevan kiinni.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vain somaattinen depressio yleisempi naisilla

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että depressio on naisilla yleisempi kuin miehillä. Useimmiten esiintyvyyden suhteeksi esitetään 2:1. Kahdessa amerikkalaisessa väestötutkimuksessa on kuitenkin osoitettu, että sukupuoliero koskee vain ns. somaattista depressiota eli depressiota, johon liittyy somaattisia oireita. Naisten depressioon liittyi useammin erilaisia kiputiloja ja niihin ahdistuneisuutta ja kroonista dysforiaa. Sen sijaan puhdas depressio oli miehillä ja naisilla yhtä yleistä. Näyttääkin siltä, että miesten ja naisten välinen ero depression esiintyvyydessä johtuu naisilla yleisemmästä ahdistuksen sävyttämästä somaattisesta depressiosta - mistä se sitten johtuukin.

Raimo Kr Salokangas

Onko lasten astma lisääntynyt?

Lasten astman ja atooppisten sairauksien esiintymislukujen tarkastelua vaikeuttavat diagnostisten kriteerien ja hoitolinjojen muutokset sekä terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vaihtelu. Yhdysvalloissa on tehty laaja rekisteripohjainen selvitys asiasta vuodesta 1980 lähtien. Huomioon otettiin paitsi astman esiintyvyys, myös sairaalaan joutuminen ja kuolleisuus sekä muutokset muiden keuhko- tai keuhkoputkien sairauksien vuoksi tehdyissä lääkärissäkäynneissä.

Marjo Renko

Déjà vu taas kerran

Koko viime vuosisadan jälkipuoliskon ajan keskusteltiin kiivaasti beeta2-agonistien turvallisuudesta astman hoidossa. Englannissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa todettiin 1960-luvun puolivälissä astmapotilaiden äkkikuolemia isoprenaliinin käytön yhteydessä, sittemmin soppaa kiehutti fenoterolikeskustelu 1980- ja 90-luvulla. Osa tutkimuksista ei kestä kriittistä arviointia ja osa havainnoista on myös ristiriitaisia. Suosituksiin tuli kuitenkin yleisesti käsitys, että mitään beeta2-agonisteja ei pitäisi käyttää ainoana astman jatkuvana hoitona. Sama näkemys koskee nykyään myös pitkävaikutteisia sympatomimeettejä, vaikkaki niiden turvallisuutta on varsinkin lääketeollisuus sittemmin innokkaasti tutkinut.

Hannu Puolijoki

Lisää varfariinista ja ASA:sta sydäninfarktin jälkeen

Vastikään tälläkin palstalla käsiteltiin CHAMP-tutkimusta, jonka mukaan pieniannoksisen varfariinin ja asetyylisalisyylihapon yhdistelmä ei tuo lisähyötyä pelkkään ASA:aan nähden sydäninfarktin jälkeen.

Juhani Airaksinen

Rokote tupakointia vastaan?

Rokotus tuo mieleen infektiotautien torjunnan tai edistyneimmilläänkin syövän tai allergiat - rokottaminen paheita vastaan tuntuu jo aika absurdilta. Lancetissa julkaistu kirjoitus ottaa kuitenkin tosissaan mahdollisuuden rokottaa nikotiinilla ja sillä tavoin auttaa tupakoitsijoita pääsemään irti tavastaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lyhyt kognitiivinen terapia auttaa skitsofreniassa

Tutkimuksessa selvitettiin lyhyen koulutuksen saaneiden psykiatristen hoitajien antaman kognitiivis-behavioraalisen terapian vaikutusta avohoidossa olevien skitsofreniapotilaiden oireiluun. Interventio käsitti 6 tunnin kestävää hoitokertaa 2-3 kuukauden aikana. Vertailuna käytettiin tavanomaista avohoitoa. Vertailuryhmään nähden interventioryhmän potilaiden kokonaisoireilu väheni, depressio väheni ja oivalluskyky parani. Itsetuhoisuus ei lisääntynyt.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhaloitava TNFalfa lisää keuhkoputkien hyperreaktiviteettia ja inflammaatiota

Hengitetyn tuumorinekroositekijä alfan (TNFalfa) on terveillä vapaaehtoisilla osoitettu aiheuttavan hengitysteiden neutrofiilisten solujen määrän kasvua ja hyperreaktiviteettia. Nyt asiaa selvitettiin 10:n lievää astmaa sairastavan potilaan aineistosta, ja aiemmat havainnot saivat vahvistusta. Useiden inflammaation merkkiaineiden määrän todettiin lisääntyneen ysköksessä koejärjestelyssä, jossa vertailukohtana oli lumelääkkeen hengittely. Neutrofiilien määrä ysköksissä oli 9-kertainen. Sen sijaan vaikka bronkiaalinen reaktiviteetti metakoliinialtistuksessa kasvoi, spirometria-arvot tai uloshengitysilman kaasuanalyysin tulokset eivät muuttuneet. Havainnot voivat johtaa inhaloitavia steroideja spesifisempien inflammaation estäjien kehittelyyn.

Hannu Puolijoki

Lihavuuden konservatiivisen hoidon tuloksellisuus

Lihavuus on yleistyvä kansansairaus. Sen on arvioitu aiheuttavan vuosittain 1,4-7 % terveydenhuoltomme kokonaiskustannuksista. Kuopiossa tehdyssä konservatiivisen laihdutushoidon tuloksia selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että osasto-, ryhmä- ja yksilöhoito eivät eronneet toisistaan merkitsevästi. Seuranta-aikana 43 % potilaista laihtui 5 % tai enemmän. Parhaan tuloksen saavuttivat sairaalloisesti lihavat. Puolet potilaista jätti hoidon kesken, joten hoitoon sitoutuminen oli heikkoa. Jatkohoidon järjestäminen perusterveydenhuoltoon onnistui harvoin.

Tarja Martikainen, Helena Gylling

Laktoosin imeytymishäiriö ja sen diagnostiikka

Laktoosin imeytymishäiriö esiintyy noin puolella maapallon väestöstä ja joka kuudennella aikuisella suomalaisella. Se on yleisin vatsavaivoja aiheuttava perinnöllinen ominaisuus. Laktoosin imeytymishäiriöön liittyvä geenimuutos on äskettäin tunnistettu suomalaisperheistä kerätyn aineiston pohjalta. Muutos johtaa laktaasientsyymin säilymiseen suolessa läpi elämän. Tutkimustulos mahdollistaa potilaiden genotyypin määrittämisen pienestä EDTA-verinäytteestä. Tutkimus on helpompi kuin aiempi rasituskoe, mutta tuloksen merkityksen arvioiminen vatsavaivojen syiden selvittelyssä on edelleen haasteellista.

Erkki Savilahti, Irma Järvelä

Huumevauvojen hoito

Vastasyntyneen vieroitus huumeista on mahdollista toteuttaa jo synnytyssairaalassa, mutta huumevauvan perheen kokonaishoito on vaativaa ja edellyttää moniammatillista erityisosaamista. Vauvan vieroitushoitoa selkiyttää oireseurantalomake, jonka avulla arvioidaan lääkkeellisen hoidon tarve. Sikiöaikaisen huumealtistuksen selvittämiseksi on otettu käyttöön mekoniumanalyysi, joka antaa altistustietoa huomattavasti pidemmältä aikaväliltä kuin virtsanäyte. Kotiutuvan vastasyntyneen tulevalle elämälle ensiarvoisen tärkeä on riittävän hyvä ja turvallinen kasvuympäristö. Sen turvaamiseksi tarvitaan koko hoitotiimin panosta unohtamatta perhettä lähellä olevaa neuvolaa.

Liisa Lehtonen, Martin Renlund

EU-maiden kansalaisten käsitykset syömisen, liikunnan ja painon vaikutuksesta terveyteen

Koko EU:n kattaneessa haastattelututkimuksessa selvitettiin asenteita syömistä, liikuntaa, painoa ja terveyttä kohtaan. Muissa maissa vastaajat pitivät liikuntaa painon kannalta selvästi vähämerkityksisempänä kuin ruokaa, mutta suomalaiset poikkesivat tässä muista. Alkoholia suomalaiset pitivät vähäisempänä painoon vaikuttavana tekijänä kuin muut. Liikunnan lisäämiseen valtaosa suomalaisista näyttää suhtautuvan myönteisesti, vaikka kävelyä harrastetaan enemmän kuin muualla. Lihavuuden ehkäisyä ja vähentämistä ajatellen syömisen ja erityisesti rasvan ja alkoholin vaikutusta tulisi Suomessa korostaa etenkin miehille - liikuntaa kohtaan lihavuuden torjunnassa ihmisillä näyttää jo olevan myönteinen asenne.

Martti T. Tuomisto, Raimo Lappalainen

Sairaalalääkärien päivystys

Sairaaloiden päivystystoiminnassa on tapahtunut suuriakin muutoksia kahden viime vuosikymmenen aikana. Tuoreimmat päivystysrasitusta ja päivystyksen kohdentumista koskevat tulokset ovat maaliskuussa 2002 toteutetun Lääkärikyselyn analyysistä.

Olli Meretoja, Mikko Kangas, Timo Kaukonen, Erkki Laakso, Risto Lantto, Mikko Murtonen, Outi Vanha-Kämppä

Palliatiivisen ja saattohoidon taustateoria ja sen rinnalla vaikuttavat uskonnollis-filosofiset ajattelutavat

Palliatiivisen ja saattohoidon periaatteiden mukaan elämän loppuvaiheessa pyritään hoitamaan potilasta ihmisenä parhaalla mahdollisella tavalla. On kuitenkin osattava luopua ajatuksesta tehdä kaikki mahdollinen, joka on usein vaikeaa, koska lääketieteeltä on totuttu odottamaan lähes messiaanista kykyä kukistaa kuolema tai ainakin siirtää sitä. Palliatiivisen hoitoideologian mukaan ihmisarvoiseen kuolemiseen kuuluu, ettei ihmistä jätetä yksin, vaan hänen vierellään ollaan loppuun asti. Kuoleminen on siten myös yhteisesti jaettavaksi tarkoitettu tapahtuma.

Kalervo Nissilä

Aivojen dopamiinitransportteri ja reseptorit Alzheimerin taudissa

20.9.2002 Turun yliopisto

Nina Kemppainen

Hereillä olo yleisanestesian aikana

21.9.2002 Helsingin yliopisto

Seppo Ranta

Aikuisiän astman esiintyvyys, ennuste ja altistavat tekijöistä

23.9.2002 Helsingin yliopisto

Elisa Huovinen