Suomen Akatemian tutkimusjohtaja Anneli Pauli: Terveyden tutkimus ei jää biotieteiden jalkoihin

Biotieteet, kärjessään geenitutkimus, ovat nuoren tutkijasukupolven suosiossa. Aina välillä joku joskus urahtaa, että onhan ihminen paljon muutakin kuin vain geenejä. Jääkö terveyden ja terveyspalvelujen tutkiminen geenien jalkoihin silloin kun jaetaan raakaa rahaa?

Ulla Järvi

Nyt pitäisi tutkia, mitä terveydelle tapahtuu nousukaudella! Terveysbarometri ja TERO-tutkimus kertovat päinvastaista terveyserojen kasvusta

Viime viikolla julkaistiin samaan aikaan tutkimustuloksia, jotka antavat aivan päinvastaista tietoa, mitä suomalaisten terveyseroille on laman jälkeen tapahtunut.

Ulla Järvi

Alkoholin haitat yhteiskunnalle yhä moninkertaiset huumeisiin verrattuna Huumeilla pelottelu vääristänyt käsityksiä päihdetilanteesta

Huumeet pelottavat suomalaisia. Pelko kohdistuu paitsi aineisiin, myös niiden käyttäjiin. Alkoholin aiheuttamat haitat ja kustannukset yhteiskunnalle ovat kuitenkin moninkertaiset huumeisiin verrattuina. Alkoholin haitoista on ilmeisesti kärsitty niin kauan, että edes tilanteen paheneminen ei herätä yhtä kiivaita intohimoja kuin huumeiden käyttö.

Ulla Järvi

Huumeiden käytön yleistyminen ei jatkunut vuosina 1998 ja 2000

Huumerikosten määrä, huumehoidon palvelujen käyttö ja huumekuolemien lukumäärän kehitys on osoittanut huumeiden käytön jatkuvaa kasvua. Sen vuoksi uusimman, syksyllä 2000 tehdyn väestökyselyn tulokset ovat yllättäviä: huumeiden käytön yleistyminen ei ole vuosien 1998 ja 2000 välillä enää jatkunut. Huumeiden käyttöä koskeva erillistutkimus tehtiin Stakesin alkoholi- ja huumetutkimusryhmän Juomatapa 2000 -tutkimuksen yhteydessä. Kyselyyn vastasi 1 789 henkilöä, ja kohdejoukko edustaa 15-69-vuotiaita suomalaisia.

Ulla Toikkanen

Sähköiset potilastietojärjestelmät - osa telelääketiedettä

Sähköisen tiedonhallinnan työkalut ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia tallentaa, siirtää ja hyödyntää potilaan hoidossa tarvittavaa tietoa. Uutta toimintatapaa on haettu saumattomien hoitoketjujen tarjoamista varten potilaalle (telelääketiede, sähköinen lähete, tiedon välitys aiemmista tutkimuksista kulloiseenkin hoitopaikkaan) sekä sairaaloiden kustannusten ja toiminnan järkeistämisen vuoksi (arkistotilan hallinta, järjestelevän henkilökunnan työajan käyttö).

Jarmo Reponen

Lääkärien elinikä Katsaus menneeseen ja uusia tutkimuksia

1800-luvun puolivälissä elettiin aikaa, jolloin lääketiede kehittyi nopeasti. Se näkyi myös siinä, että lääkärien työtä ruvettiin arvostamaan ja perustettiin lisää alan virkoja. Mutta palkka oli vaatimaton ja työ rasittavaa varsinkin maaseudulla. Lisäksi lääkärin työhön liittyi tarttuvien tautien aheuttamia riskejä. Toisaalta oli luonnollista, että lääkäreitä pidettiin asiantuntijoina, jotka osasivat torjua ja hoitaa omia vaivojaan. Oli siis odotettavissa, että heidän elinikänsä olisi huomattavan pitkä. Näin olikin, jos arvio perustuu lääketieteen historian maineikkaimpiin lääkäreihin.

Sakari A. Härö

Kuulohermon kasvain: toipuminen leikkauksen jälkeen

20.4.2001 Helsingin yliopisto

Hilla Levo

Kuinka ehkäistä laskimosiirteiden tukkeutumista?

27.4.2001 Helsingin yliopisto

Petteri Kauhanen

Seramidi, apoptoosin toisiolähetti

27.4.2001 Helsingin yliopisto

Juha Holopainen

ApoE-genotyypin yhteys varhaisiin ja edenneisiin ateroskleroosimuutoksiin

27.4.2001 Tampereen yliopisto

Erkki Ilveskoski

Ihonalaisen ja vatsaonteloon annettu insuliini dialyysihoidossa olevilla diabeetikoilla

27.4.2001 Tampereen yliopisto

Pasi Nevalainen

Kipulääkkeen itseannostelu leikkauksen jälkeen

28.4.2001 Helsingin yliopisto

Marja Silvasti

Vasemman päärungon ahtauma - uusi kohde sepelvaltimoiden pallolaajennukselle?

Vasemman sepelvaltimon päärunkoa ahtauttavaa sepelvaltimotautia on perinteisesti totuttu pitämään ohitusleikkauksen ehdottomana aiheena 1970- ja 80-luvuilla tehtyjen tutkimusten perusteella. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Pallolaajennushoito kehittyy nopeasti ja toisaalta hoitovaihtoehtoja on löydettävä yhä vanhemmille ja monisairaammille potilaille, jotka eivät ehkä leikkausta kestäisi.

Juhani Airaksinen

Aiemmat sairausepisodit ja depression uusiutumisherkkyys

Rasittavien elämäntapahtumien tiedetään edeltävän depressiota, mutta sairastettujen depressioepisodien määrän kasvaessa rasittavan elämäntapahtuman ja uuden depressioepisodin välinen yhteys heikkenee ja tarvitaan aiempaa lievempi stressitekijä laukaisemaan uuden depression. Tätä sairastumisherkkyyden lisääntymistä on kutsuttu kindling-ilmiöksi, ja sen perimmäinen syy on edelleen epäselvä. Tutkijat halusivatkin selvittää, missä määrin se liittyy geneettiseen alttiuteen. Tutkimusaineistona oli naisista koostuva kaksoisaineisto, ja tutkittavat haastateltiin neljästi 9 vuoden aikana.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Bupropionista apua tupakasta vieroittamiseen

Yhdysvalloissa tutkittiin, ketkä hyötyvät bupropionista (Zyban, GSK) tupakasta vieroituksessa. Kohderyhmänä oli 615 yli 18-vuotiasta ja yli 15 savuketta päivässä tupakoivaa, joilla oli kuitenkin motivaatiota luopua tavastaan. Hoitojakson pituus oli seitsemän viikkoa ja tutkimuksessa kokeiltiin kolmea eri annosta lumelääkkeen ohella. Seurantaa jatkettiin vuoteen saakka. Tupakoitsijoita luokiteltiin tapojen, riippuvuuden ja sosiaalisen tilanteen mukssn (mm. Fagerströmin testi, muita tupakoivia perheessä jne.). Logistisella mallilla bupropionilla todettiin olevan annosriippuvasti vaikutusta kaikentyyppisillä tupakoijilla, joskin mm. vähäisempi savukemäärä ja miessukupuoli ennustivat bupropionin käytöstä riippumatta hyvää vastetta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Keliakian yleisyys lapsiväestössä

Ruotsalaiset tutkivat keliakian yleisyyttä 690 oireettomalta 2-3-vuotiaalta lapselta. Kapillaariverinäytteestä etsittiin IgA-luokan vasta-aineita gliadiinia ja endomysiumia kohtaan. Yhteensä 13 lapselta löytyi endomysiumvasta-aineita ja yhdeksältä näistä diagnosoitiin myöhemmin keliakia. Niistä 22 lapsesta, joilta löytyi gliadiini- mutta ei endomysiumvasta-aineita, keneltäkään ei löydetty keliakiaa. Oireeton keliakia löytyi siis 1,3 %:lta tutkituista lapsista. Kun samasta ikäluokasta oli ennestään tiedossa oireisen sairauden yleisyys (0,7 %), voivat tutkijat päätellä keliakian kokonaisesiintyydeksi 2 %.

Per Ashorn

Voiko ysköksen väristä päätellä keuhkotulehduksen astetta?

Keuhkosairauksien osastojen aamukierron rutiinitoimi on ainakin menneinä vuosina ollut runsaslukuisten potilaiden runsaitten yskösten laadun ja määrän tarkastelu - nykyään tosin potilaat yskivät kotona. Monelle (vanhemmalle) kollegalle on kehittynyt selkeä väriin perustuva arviointiskaala siitä, milloin määrätä esimerkiksi antibioottia ongelman hoitoon. Siksipä onkin mielenkiintoista lukea brittien ja yhden utahilaisen tutkimusta, jossa yskösten väriä pisteytettiin 0:sta (kirkas kuin vesi) 8:aan (syvän vihreä) ja arvioitiin, onko tämä havainnointi tuloksiltaan yhteydessä muihin tulehduksen merkkiaineisiin. Hypoteesinä oli, että väri on suorassa yhteydessä ysköksen myeloperoksidaasipitoisuuteen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sterilisaatio vähentää munasarjasyöpäriskiä

BRCA1- ja BRCA2-geenivirheet aiheuttavat naiselle 25-40 %:n riskin saada munasarjasyöpä. Tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin sterilisaatiossa tehdyn munanjohtimien ligeerauksen vaikutusta munasarjasyövän puhkeamiseen. BRCA1-geenivirheen kantajilla riski pieneni sterilisaation vaikutuksesta peräti 0,37:ään (95 %:n luottamusväli 0,21-0,63). Vastaavaa suojavaikutusta ei ilmennyt BRCA2-mutaation kantajilla. Aiempi ehkäisypillerien käyttö pienensi syöpäriskiä molemmissa ryhmissä. Mikäli BRCA1-kantaja oli käyttänyt ehkäisypillereitä ja hänelle oli myöhemmin tehty sterilisaatio, munasarjasyövän riski oli enää 0,28 (0,15-0,52) verrattuna tilanteeseen, jossa näitä ehkäisykeinoja ei oltu käytetty. Sterilisaation suojamekanismia ei tunneta, mutta on arveltu, että taustalla voisi olla infektioiden väheneminen tai munasarjan verenkierron muutos. Tutkimus suosittaa BRCA1-kantajille sterilisaatiota heti, kun lapsiluku on täynnä. Munasarjojen poisto voidaan siten lykätä myöhemmälle iälle.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Ryhmäpsykoterapia ehkäisee synnytyksen jälkeistä masennusta

Noin 10 % äideistä sairastuu synnytyksen jälkeen masennukseen. Vertailututkimuksessa selvitettiin odotusaikana annetun interpersoonallisen psykoterapian (neljä, kerralla tunnin kestävää ryhmäterapiaistuntoa) vaikutusta riskiäitien synnytyksen jälkeisen depression ilmaantumiseen. Synnytyksen jälkeisten kolmen kuukauden aikana sairastui depres-sioon vertailuryhmästä 33 % mutta interventioryhmästä ei kukaan. Näyttääkin siltä, että suhteellisen yksinkertaisella terapiatekniikalla voidaan ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta.

Raimo Kr Salokangas

Voidaanko aikuisena sairastuneen tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito aloittaa polikliinisesti?

Tyypin 1 diabetekseen sairastuneen insuliinihoito voidaan kokemuksemme mukaan aloittaa polikliinisesti, kun potilas on hyväkuntoinen ja yhteistyökykyinen, ketoasidoosin mahdollisuus on suljettu pois ja hoidon toteuttamiseen on muuten edellytykset. Hoidon aloittaminen polikliinisesti vaatii hoitoyksiköltä ennakkoluulottomuutta ja joustoa työjärjestelyissä, koska sairastuminen ei ole ennakoitavissa. Aiempaan osastolla toteutettuun insuliinihoidon aloitukseen verrattuna hoitotuloksessa ei ainakaan ensimmäisen vuoden aikana ole olennaista eroa, mutta kustannussäästö on selvä. Aika näyttää, onko varhain aloitetulla potilaan omahoidon korostamisella ja varhaisella hoitovastuun ottamisella suotuisa vaikutus diabeetikon hoitotulokseen pitkällä aikavälillä.

Paula Nikkanen, Pirkko Salmi, Tiinamaija Tuomi, Timo Sane