Helleaallon tappavuus meillä ja muualla

Lämpötilan vaikutusta kuolleisuuteen on jo vuosia seurattu yhteistyöhankkeessa, jossa ovat mukana Kuopion, Vaasan, Oulun, Etelä-Suomen, Baden-Württembergin, Hollannin, Lontoon, Pohjois-Italian ja Ateenan alueiden asukkaat. Tutkimus kattaa vuodet 1988-92, ja siinä rekisteröitiin 65-74-vuotiaan väestön kuolleisuus suhteessa väestömäärään sekä erilaisia ympäristöoloja, kuten lämpötilaa, sadetta ja tuulisuutta.

Robert Paul

Nuorten seksuaaliterveystiedot

Peruskoulun yläasteen oppilaiden seksuaaliterveystietoja tutkittiin kouluterveyskyselyn vuosien 1998 ja 1999 aineistoissa. Tyttöjen tiedot olivat paremmat kuin poikien ja 9. luokan oppilaiden paremmat kuin 8. luokan. Puutteita oli sukupuolitauteihin liittyvissä tiedoissa. Huonoja tietoja selittivät luokka-asteen ja sukupuolen ohella huono koulumenestys, keskimääräistä myöhäisempi sukukypsyyden saavuttaminen, suunnitelmat lyhyestä jatkokoulutuksesta sekä vanhempien matala koulutustaso. Monet nuoret aloittavat sukupuolielämän ilman riittäviä perustietoja seksuaaliterveydestä.

Arja Liinamo, Matti Rimpelä, Elise Kosunen, Jukka Jokela

Selkärankareuman kuntoutus

Kuntoutusprosessiin liittyvät fysioterapia- ja kuntoharjoittelukeinot yhdessä antireumaattisen ja tulehduskipulääkityksen kanssa muodostavat selkärankareuman hoidon perustan. Sekä taudin varhaisen diagnosoinnin tehostaminen että hoidon varhaisempi aloittaminen ja tehokkaampi hyväksikäyttö parantavat taudin ennustetta. Moniammatillinen laitoskuntoutus on monella tavoin tehokkaampaa kuin avohoidon fysioterapia, mutta myös kustannuksiltaan kalliimpi. Säännönmukainen laitoskuntoutus on selkärankareuman hoidon kulmakivi. Sitä tulisi antaa 1-5 vuoden välein tarvearvion perusteella vähintään 3-4 viikon mittaisena.

Jorma V. Viitanen, Kari Lehtinen

Sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kuntoutus - näyttöön perustuvaa lääketiedettäkö?

Näyttöön perustuva lääketiede tarkoittaa parhaan ja ajantasaisen tiedon tarkkaa arviointia sekä soveltamista potilaiden hoitoon. Laajennettaessa käsitettä kuntoutukseen tulevat vastaan kuntoutus-käsitteen määrittelyn ja rajauksen ongelmat. Lisäksi tulisi määritellä kuntoutukselle asetettavat tavoitteet, jotta sen vaikuttavuutta voitaisiin mitata. Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan kohdalla tarkkaa rajaa hoidon, kuntoutuksen ja sekundaariprevention välille ei edes voida asettaa, vaan nämä toimenpiteet limittyvät toisiinsa.

Helena Hämäläinen

Charcot'n jalka

Charcot'n jalka on ehkä vaikein diabeteksen neuropaattinen myöhäiskomplikaatio. Se on vaikea sekä diagnosoida että hoitaa, ja se aiheuttaa pitkäkestoisen invaliditeetin potilaalle. Akuutissa vaiheessa tunnistaminen on ongelmallista, ja muutoksen luonne havaitaan yleensä vasta deformiteetin synnyttyä. Onnistunut hoito edellyttää varhaista diagnoosia ja pitkää kevennyshoitoa. Charcot'n jalkaa tulisi epäillä aina diabetespotilailla, joilla on toisen jalan turvotus, kuumotus tai punoitus.

Jorma Lahtela, Heikki-Jussi Laine

Työterveyshuollon terveystarkastukset ja niiden tuloksellisuus

Työterveyshuollossa tehdään vuosittain 4,7 miljoonaa yksilökäyntiä, joista neljännes kirjataan terveystarkastuksiksi. Tutkimusten mukaan terveystarkastuksilla ei ole ryhmätasolla vaikutuksia pitkän aikavälin terveysmittareihin. Sen sijaan niillä on tieteellisesti osoitettua vaikuttavuutta yksilön elämäntapariskien vähentämisessä. Työterveyshuollolla on ainutlaatuinen asema työelämän ja terveydenhoidon välimaastossa. Tämä yhdessä uuden tutkimustiedon kanssa antaa mahdollisuuden kehittää terveystarkastuksia vastaamaan entistä paremmin työelämän yksilölle tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia.

Kari-Pekka Martimo, Mari Antti-Poika

Suomessa ei tiedetä, mitä narkomaaneille pitäisi tehdä Hoidetaanko huumeidenkäyttäjät kadulla vain korvessa?

Stakes arvioi Suomessa olevan noin 30 000 säännöllisesti huumeita käyttävää ihmistä ja perustaa arvionsa vuoden 1998 eri tilastoihin. Monet pitävät lukua raskaasti aliarvioituna. Oleellista ei kuitenkaan ole narkomaanien lukumäärä, vaan se, ettei heille ole riittävästi palveluita, ja niidenkin sisällöstä riidellään.

Ulla Järvi

Erikoistutkija Pekka Hakkarainen: Narkomaanin ainut ongelma ei ole huume

Stakes antaa viime viikolla julkistetussa raportissaan aika synkeän kuvan suomalaisen huumehoidon tilasta.

Ulla Järvi

Pharmaca Fennican uusi päätoimittaja Mari Renlund: Sähköisen Pharmaca Fennican kehittäminen on tulevaisuuden haaste

Pharmaca Fennica -tuoteperheelle tuli tänä syksynä ensimmäistä kertaa oma päätoimittaja, noin kaksi kuukautta sitten työnsä Lääketietokeskuksessa aloittanut proviisori Mari Renlund.

Ulla Toikkanen

Terveysvaikutusten arviointi

Terveysvaikutusten arvioinnin (TVA) tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida ennakolta systemaattisesti miten ehdotettu hanke, ohjelma tai politiikka vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin elää hyvää elämää fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terveenä.

Riitta Savolainen-Mäntyjärvi

Lyhyesti: Bifidobakteeri suojaa vauvaa patogeenisilta bakteereilta

Ranskalaistutkijat ovat eristäneet imeväisikäisten suolistosta useita bifidobakteerikantoja, joilla on selvä antimikrobinen teho useita suolistopatogeeneja kohtaan. Bifidobakteerit estivät kolibakteerien, salmonellojen, klebsiellojen, stafylokokkien, yersinioiden ja pseudomonaksien kasvua viljelmissä. Ne estivät myös näiden bakteerien kolonisoitumista koe-eläinten suolistoon. Tehoaine on todennäköisesti pieni lipofiilinen molekyyli. Bifidobakteereita on erityisen runsaasti rintaruokittujen vauvojen suolistossa. Vauvojen suolen mikrobeja torjuva este (barrier effect) näyttää olevan ainakin osittain riippuvainen normaaliflooran koostumuksesta.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Synnynnäistä hypotyreoosia sairastavan ennuste

Kanadassa seurattiin 83 synnynnäistä, mutta hoidettua, hypotyreoosia sairastavaa lasta syntymästä kuudennelle kouluokalle. Verokkeina toimi 80 luokkatoveria ja 42 sisarusta. Kolmannella koululuokalla kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaneilla oli enemmän lieviä oppimisvaikeuksia kuin verrokeilla. Erot pienenivät kuudenteen luokkaan mennessä, joskin joillain osa-alueilla eroja oli tällöinkin yhä osoitettavissa. Pieneen takapakkiin on siis varauduttava hoidettaessa synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa lasta. Suurta henkistä jälkeenjääneisyyttä ei kuitenkaan esiinny, joten vanhemmille voinee alkuvaiheessa kertoa lähinnä lohdullisia faktoja.

Per Ashorn

Lyhyesti: Tuberkuloosin hoito ja ehkäisy Britanniassa

Britit ovat julkaisseet laajan tuberkuloosin hoitoa ja ehkäisyä koskevan ohjeiston, joissa perätään lainsäädännöllisiä mm. pakkohoitoa koskevia uudistuksia sekä terveydenhuoltojärjestelmän panostusta ongelmaan. Oma paikkansa löytyy myös terveydenhuollon työntekijöiden suojaamiselle tartunnalta (etenkin HIV-positiivisten työntekijöiden!), kuten myös muun ympäristön ongelmakentälle kouluissa, vankiloissa ja vanhainkodeissa sekä lentoliikenteessä. Ohjeisto kuvastaa hyvin sitä, mihin ollaan menossa: monilääkeresistentti tubi on melkoinen ongelma ja saattaa ajaa meidätkin pitkiä harppauksia taaksepäin tämän sairauden hoidossa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Monilääkeresistentin tuberkuloosin hoito huippukallista

Monilääkeresistentin tubin hoito osoitetaan tuoreessa brittiselvityksessä huippukalliiksi. Tutkimuksessa verrattiin yhdeksän monilääkeresistenttiä tautia sairastavan hoitoa tavanomaista tautia sairastavien hoitoon. Laskelmiin otettiin mukaan alipaineistetut eristykset, mutkikkaat lääkehoidot ym. Erot olivat kymmenkertaisia: tavanomainen hoito maksoi 6 000 puntaa ja resistentin tubin hoito 60 000 puntaa. Tutkijat peräävät laajamittaista kuningaskunnan läpi ulottuvaa suunnittelua näiden faktojen osalta; rahat kun tuntuvat hupenevan.

Hannu Puolijoki

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen kotihoito kannattaa

Thoraxissa ilmestyi keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen tuetusta kotihoidosta kaksikin melko samoja tuloksia antanutta juttua sekä pääkirjoitus.

Hannu Puolijoki

Turvallinen perätilasynnytys elektiivisellä keisarileikkauksella

Perätilassa olevan lapsen parhaasta synnytystavasta on pitkään ollut erilaisia näkemyksiä, joissa painottuvat eri tavoin keisarileikkauksen äidille ja alatiesynnytyksen lapselle aiheuttamat ongelmat. Alatiesynnytyksen edellytyksenä on pidetty oikeaa potilasvalintaa ja riittävää obstetrista taitoa. Vertailututkimukset ovat olleet puutteellisia ja pieniä.

Pertti Kirkinen

Sytokiiniavusteisia DNA-rokotteita AIDSin torjuntaan

Kymmenisen vuotta sitten julkaistiin tuloksia, joiden mukaan puhdasta mikrobin DNA:ta lihakseen ruiskuttamalla saadaan aikaan jopa suojaava immuunivaste. Pidin alkuun näitä tietoja lähinnä mätäkuun juttuina. Lukuisat myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet ilmiön todeksi: injektoidun DNA:n koodaamat mikrobin antigeenit ilmenevät kohdekudoksessa ja ne tarjoillaan immuunijärjestelmälle sopivalla tavalla.

Matti Viljanen

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset

Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden ilmaantuvuus Suomessa oli valtakunnalliseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistuneissa sairaaloissa samaa tasoa kuin Euroopan muissa maissa ja Yhdysvalloissa. Staphylococcus aureuksen, enterokokkien ja hiivojen osuus oli kuitenkin pienempi ja niiden mikrobilääkeherkkyys parempi. Suurin osa infektioista oli primaarisia, ja kahdessa kolmasosassa altistavana tekijänä oli keskuslaskimokatetri. Valtakunnalliset suositukset keskuslaskimokatetreihin liittyvien infektioiden torjunnasta helpottaisivat sairaaloiden omien ohjeiden laatimista.

Outi Lyytikäinen, Jukka Lumio, Hannu Sarkkinen, Elina Kolho, Petri Ruutu, Valtakunnallisen Sairaalainfektio-Ohjelman (Siro) Seurantaryhmä

Liikkuvuusmittaukset selkärankareumassa

Selkärankareuman seurannassa ja hoidon vaikuttavuutta arvioivissa tutkimuksissa on liikelaajuuksien mittauksia käytetty hyvin vaihtelevasti, joten tulosten vertailu on ollut vaikeaa. Liikkuvuusmittojen käyttökelpoisuutta rajoittaa myös vertailu- ja normaaliarvojen puuttuminen. Selkärankareuman ja muiden spondylartropatioiden pitkäaikaisseurantaan ja lyhytkestoisten hoitotutkimusten arviointiin annetaan tässä tutkimuksiin perustuvat suositukset selän liikkuvuusmittausten yhtenäistämiseksi. Mittausten laajentaminen varhaisdiagnostiikassa ei tosin perustu tutkimustuloksiin, vaan ennen kaikkea seurannan tarpeisiin.

Jorma V. Viitanen

Veriyskä päivystysongelmana

Veriyskä on tavallinen ja useimmiten itsestään rauhoittuva oire. Sen syy tulee kuitenkin aina pyrkiä selvittämään. Kliinisen tutkimuksen, kurkunpään peilitutkimuksen, keuhkokuvan ja seurannan lisäksi tarvitaan erikoislääkärin kannanotto, ellei veriyskän todennäköinen syy ole aiempien tutkimuksien perusteella tiedossa tai ellei veriyskä liity akuuttiin alahengitystieinfektioon alle 10 askivuotta tupakoineella. Veriyskä voi olla ainoa parannettavissa olevasta sairaudesta ajoissa kertova oire.

Seppo Saarelainen