Lyhyesti: Tappava tulppaaninäyttely Hollannissa

Ainakin 12 ihmistä on kuollut ja parisataa sairastunut legionelloosiin Hollannissa. Tautiin sairastuneita yhdistää käynti suuressa kukkanäyttelyssä helmikuun loppupuolella. Kenenkään tuskin tarvitsee ruveta tulppaaneita hyljeksimään legionelloosin pelossa, sillä tartunnan todennäköisin lähde ovat näyttelyalueelle rakennetut suihkulähteet. Niissähän sama vesi voi kiertää useita päiviäkin ilman asianmukaista desinfektiota. Tämä tapaus osoittaa, etteivät legionellat ole mihinkään hävinneet eikä niiden torjunnassa ole löysäilyn varaa.

Matti Viljanen

Päiväsairaala - perusteeton porras vanhustenhuollossa

Reilut kolme vuosikymmentä sitten aloitettu päiväsairaalatoiminta on levinnyt lukuisiin Länsi-Euroopan maihin, ja Suomeenkin sitä ajettiin viisivuotissuunnitelmien velvoituksin. Suurin osa terveyskeskuksistamme lienee sitä jossakin muodossa toteuttanutkin ja osa jatkaa edelleen.

Seppo Yt Junnila

Vihdoin näyttöä anti-TNF:n tehosta nivelreumaan

Nivelreumassa tuumorinekroositekijä (TNF) on ilmeisen keskeinen inflammaation välittäjä. Jo pitkään on haettu geenimuuntelun avulla lääkettä, joka kulkeutuisi TNF-reseptoriin - tai johonkin muuhun sytokiinireseptoriin, jonka aktiivisuus reumassa on pahasta - ja salpaisi siellä moisen reseptorin. Nyt sellainen on löytynyt.

Robert Paul

Uskokaa jo - ASA ei ehkäise pre-eklampsiaa

Pieniannoksinen asetyylisalisyylihappohoito pre-eklampsian ehkäisyssä on hyvä esimerkki siitä, miten julkaisuharha muokkaa hoitokäytäntöjä virheelliseen suuntaan. Noin 13 vuotta sitten ilmestyi sitä puoltavia, pieniin ja osin puutteellisesti kontrolloituihin aineistoihin perustuvia kliinisiä tutkimuksia. Uusi hoito otettiin innolla vastaan - sopihan hoidon teoreettinen perusta hyvin käsityksiin pre-eklampsian patofysiologiasta.

Pertti Kirkinen

Passiivinen tupakointi ja sepelvaltimotauti

Passiivisen tupakoinnin on arvioitu lisäävän keuhkosyövän vaaraa noin 25 %, aktiivisen tupakoinnin taas 1 200 % tupakoimattomiin verrattuna. Mutta lisääkö passiivinen tupakointi myös vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin? Aktiivinen tupakointi lisää tätä vaaraa noin 75 %, joten yllä olevista keuhkosyöpävaaraluvuista päätellen passiivisen tupakoinnin aiheuttaman sydäntautivaaran olettaisi jäävän melko pieneksi.

Heikki Joensuu

Koulujen mahdollisuudet vähentää koulukiusaamista: kahdeksan vuoden seurannan tuloksia

Koulukiusaaminen on vakava ongelma, mutta sitä voidaan vähentää koulun määrätietoisella toiminnalla ja tekemällä yhteistyötä vanhempien kanssa. Selkeät säännöt ja päättäväinen puuttuminen kiusaamistilanteisiin on merkki, ettei kiusaamista hyväksytä. Ratkaisevan tärkeä merkitys näyttää olevan koulun yleisellä positiivisella ilmapiirillä. Siihen kuuluu myös yksittäisten oppilaiden tarpeiden huomioon ottaminen, kannustaminen ja tällä tavoin lapsen itsetunnon vahvistaminen. Suurimmassa vaarassa joutua kiusaamisen kohteeksi ovat yksinäiset oppilaat. Tämä ongelma pitäisi sekä vanhempien että opettajien tiedostaa. Koska koulussa ryhmät eivät muodostu spontaanisti, kiusaamisongelma vaatii jatkuvaa valppautta sekä opettajilta että vanhemmilta, jotta kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus turvalliseen koulunkäyntiin.

Maila Koivisto

Sydän- ja verisuonisairauksien geenihoito

Sydän- ja verisuonitautien geenihoidon mahdollisuuksia tutkitaan useissa projekteissa eri puolilla maailmaa. Merkittävimmät sovellutukset ovat terapeuttinen angiogeneesi, restenoosin esto sekä verisuonisiirteiden aukipysymisen varmistaminen. Alan suomalainen tutkimus on nykyään kansainvälisesti eturintamassa. Tutkimusten tässä vaiheessa lopullista vastausta geenihoidon tehosta sydän- ja verisuonitauteihin ei voida vielä antaa, mutta tulokset nyt käynnissä olevista tutkimuksista antavat jo viitteitä tulevaisuuden uusista hoitomahdollisuuksista.

Jukka Luoma, Seppo Ylä-Herttuala

EHEC-bakteerin ominaisuudet ja epidemiologia

Enterohemorragisen Escherichia colin eli EHEC-bakteerin tartunta voi johtaa veriripuliin, hemolyyttis-ureemiseen oireyhtymään ja jopa kuolemaan. Altteimpia vakaville taudin muodoille ovat lapset ja vanhukset. EHEC-tartuntojen määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti myös Suomessa ja ensimmäinen epidemia todettiin 1997. Syytä huonoon kehitykseen ei ole pystytty selvittämään. Tartunta saadaan yleensä ulosteella saastuneiden, riittämättömästi kuumennettujen eläinperäisten elintarvikkeiden välityksellä. Mikrobiologisissa jäljityksissä on voitu osoittaa kotimaisessa nautakarjassa olevan potilaskantojen kanssa feno- ja genotyyppisesti identtisiä kantoja. Infektiivinen bakteeriannos on erittäin pieni, jopa vain 10 bakteeria, ja niinpä tartunta voi tapahtua myös käsien välityksellä, mikä on muistettava potilaan hoidossa ja laboratoriotyössä. Nykyisessä epidemiologisessa tilanteessa tulisikin potilasta hoitavan lääkärin ja ripuliulostetta tutkivan laboratorion ottaa aina EHEC-infektion mahdollisuus huomioon.

Markku Keskimäki, Anja Siitonen

Ensimmäinen rotavirusrokote rekisteröity

Euroopan lääkeasiain arviointivirasto (European Medicine Evaluation Agency, EMEA) teki 27.1.1999 päätöksen suosituksesta rotavirusrokotteen rekisteröimiseksi Euroopan unionin maissa. Ensimmäinen käyttöön tuleva rotavirusrokote on suun kautta annettava elävä heikennetty reesusrotaviruksen muunnos (rhesus-human reassortant tetravalent, RRV-TV), jonka kauppanimi on RotaShield (Wyeth-Lederle Vaccines). Sama rokote rekisteröitiin Yhdysvalloissa 31.8.1998, ja se on ollut käytössä syksyn 1998 aikana. EMEA:n päätös vaatii vielä Euroopan unionin komission vahvistuksen, minkä jälkeen EU-maat automaattisesti rekisteröivät rokotteen myös kansallisesti. Rokote tulee näin Suomessakin saataville lääkärin määräyksellä. Rotavirusrokote ei kuitenkaan heti tule yleiseen rokoteohjelmaan, ja rokotteen käytöstä ei ole suositusta Suomessa eikä muissa Euroopan maissa.

Timo Vesikari

Miten käytännössä tunnistan masennuksen?

Yleislääkärin vastaanottotilanteessa masennuksen tunnistamiseen vaikuttavat luonnollisesti potilas ja hänen oireistonsa, itse vastaanottotilanne, lääkärin persoonallisuus ja kokemus. Ilmeistä on, että tunnistamiseen vaikuttaa niin ikään lääkärin käsitys paitsi masennuksen luonteesta ja sen syntymekanismista myös lääkärin kyvystä selittää järkeenkäyvästi masennuksen oireiden moninaisuutta. Tässä esityksessä tarkastellaan erästä tapaa hahmottaa masennukseen liittyvien oireiden syntyä sekä selvittää, milloin on syytä epäillä masennusta potilaalla ja miten masennuksen toteaminen voi tapahtua käytännössä.

Raimo K. R. Salokangas

Systeemisen lupuksen lääkehoito

Systeemisen lupuksen kliininen kuva voi vaihdella täydestä oireettomuudesta jopa henkeä uhkaaviin munuais- ja keskushermostotulehduksiin. Lääkehoidon valintakin on näin ollen yksilöllistä. Lieviin oireisiin ei välttämättä tarvita mitään hoitoa tai potilaat tulevat toimeen pelkillä tulehduskipulääkkeillä. Iho-, nivel- ja yleisoireet pysyvät usein kurissa malarialääkityksellä. Vaikeassa ja aktiivisessa taudissa nopein ja tehokkain apu saadaan suurilla kortikosteroidiannoksilla. Kun tauti on rauhoittunut useiksi viikoiksi, voidaan lääkitystä vähentää tavoitteena pieni ylläpitoannos (

Heikki Julkunen

Epikriisit sairaaloista terveyskeskuksiin ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeilla Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloiden vastuualueiden terveyskeskuksista kahden tutkimusviikon aikana (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94) erikoissairaanhoitoon lähetettyjen potilaiden epikriisien palauttamista terveyskeskuksiin kolmen kuukauden kuluttua lähettämisestä keväällä vuosina 1993 ja 1995. Tarkastelu kohdistui alueiden kahteen yliopistolliseen, kahdeksaan keskus- ja seitsemään aluesairaalaan. Vuonna 1993 epikriisiä ei tullut 42 %:ssa lähetetyistä potilaista ja 50 %:ssa vuonna 1995 (p < 0,001). Epikriisikäytännön parantaminen on järjestelykysymys, jota osoittavat tutkimuksessa havaitut suuret erikoisalakohtaiset ja sairaalakohtaiset vaihtelut. Luutuneet asenteet, välinpitämättömyys ja sairaaloiden johdon kyvyttömyys hoitaa epikriisien palauttamiseen liittyviä asioita on pitänyt Suomen epikriisikäytännön kehittymättömänä verrattuna Euroopan muihin maihin. Tietotekniikan huippumaana Suomella olisi mahdollisuudet kehittää myös tiedonkulku erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä aivan uudelle tasolle.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Potilaan oikeus valita hoitopaikkansa

Valinnanvapauden ja tasa-arvon vaatimusten yhteensovittaminen on suomalaisen hyvinvointivaltion ydinkysymyksiä myös terveydenhuollossa. Yksi valinnanvapautta koskeva keskustelunaihe on potilaan oikeus valita hoitopaikkansa. Julkisessa terveydenhuollossa tämä oikeus on varsin rajallinen. Kirjoituksessa tarkastellaan potilaan oikeudellista asemaa tässä kysymyksessä ja valinnanvapauden suhdetta tasa-arvovaatimuksen mukaiseen oikeuteen saada hoitoa.

Kaarlo Tuori

Sairaanhoito ja vanhustenhuolto kriisissä myös Ruotsissa

Keskustelu terveydenhuollon ja sairaanhoidon kriisistä jatkuu Ruotsissa ja tiedotusvälineiden otsikot käyvät yhä kovemmiksi. Ongelmat ovat kärjistyneet suurissa kaupungeissa, joissa varsinkin vanhustenhuoltoa vaivaa alimitoitettu henkilöstö. Tukholman lääninhallitus tarkasti 24 hoitoyksikköä ja vain kolme selvisi ilman kritiikkiä. Ruotsin hallitus yrittää ratkaista sairaanhoidon kriisiä lisäämällä kuntien ja maakäräjien avustusta sekä määräämällä sanktioita, kuten uhkasakkoja. Toisaalta sosiaalihallituksen terveydenhuollon ja sairaanhoidon vuositilasto 1998 kertoo, että hoitopäivät ja hoitoajat ovat lyhentyneet. Samanlaisista positiivisista asioista kertoo Healthcare Europe, jonka mukaan Ruotsi, Norja ja Suomi ovat Euroopan terveimpiä maita. Onnistumisen sanotaan johtuvan hyvästä sairaanhoidosta ja terveydenhuollon ohjelmista.

Ritva Vuorento

RKP:n Pehr Löv: Tämän vaalikauden avainkysymys on maksukattojärjestelmä

RKP:n kansanedustajan Pehr Lövin tärkein tavoite alkaneella vaalikaudella on toteuttaa hoitomaksujen maksukatto. Toista kauttaan eduskunnassa aloittava pietarsaarelainen kansanterveystyön johtava ylilääkäri pitää maksukattoa keskeisenä elementtinä avohoitoa kehitettäessä.

Suvi Sariola

Lauri A. Laitinen lähtee rakentamaan HUS-piiriä: Valmius muutokseen on suurempi kuin luultiin

Yksi Suomen terveydenhuollon tällä haavaa kiinnostavimmista ja samalla varmaankin vaikeimmista tehtävistä on juuri täytetty. Uuden Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimitusjohtajan virkaan on kutsuttu väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi ylilääkäri, professori Lauri A. Laitinen, HYKS:n sisätautien klinikan tulosyksikön johtaja.

Suvi Sariola

Tyhjät sairaalarakennukset kaipaavat uutta eloa Joskus on uskallettava myös purkaa

Suomessa on tyhjää sairaalatilaa 16,5 hehtaaria, raportoi Kuntaliitto muutama vuosi sitten. Viime aikoina laskeminen on jätetty, koska tarpeettomat sairaalat eivät enää muodosta suurta poikkeusta. Maassa on satoja tyhjiä teollisuushalleja, liikekeskuksia ja oppilaitoksia, puhumattakaan hylätyistä varuskunnista. Samaan aikaan kasvukeskusten sairaalat ja hoitolaitokset odottavat kuumeisesti remonttimiehiä korjaamaan rapistuvia paikkoja. Miksi tyhjät vanhat sairaalat eivät enää kelpaa?

Ulla Järvi

EU:n eettinen asiantuntijaryhmä puuttui kudospankkitoimintaan

EU:n alueella harjoitettavan kudospankkitoiminnan laajuus tulisi EU:n komission asettaman etiikkaryhmän mielestä selvittää. Kudospankkeja, joihin on talletettu ihmiskudoksia, on joka EU-maassa, mutta pankkien lukumäärästä on toistaiseksi pelkkiä arvioita.

Suvi Sariola

EAST - uusi solun viestintävalkuaisaine

Solujen välinen viestintä on kudosten rakenteen ja toimintojen perusta. Kasvutekijät ja hormonit välittävät sanomaansa sitoutumalla solujen pinnalla oleviin tunnistinmolekyyleihin, reseptoreihin. Tämän seurauksena solujen sisällä alkaa tarkasti säädelty, monimutkainen viestinsiirto. Kapulaa kuljettavat valkuaiset, jotka sitoutuvat toisiin valkuaisaineisiin mudostaen ketjun, joukkueen. Lopuksi viesti saapuu tumaan, jossa käynnistyy solun jakautumista ja erilaistumista sääteleviä mekanismeja. Viestinsiirto on herkkä tapahtuma; hidastelu tai kapulan putoaminen muuttaa alkuperäistä sanomaa. Seuraukset saattavat olla katastrofaalisia, niistä pelätyin on syöpä.

Olli Lohi

Itsemurhayritykset Helsingissä

Itsemurhayritykset ja itsemurhat ovat Suomessa merkittävä kansanterveysongelma. Aiemmin Suomessa on perusteellisesti tutkittu itsemurhan tehneiden henkilöiden mielenterveyden häiriöitä. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia itsemurhaa yrittäneiden potilaiden mielenterveyden häiriöitä sekä heidän saamaansa hoitoa. Tutkimus, joka koostui viidestä osatyöstä, on osa laajempaa WHO:n monikeskustutkimusta itsemurhayrityksistä (WHO/EURO Multicentre Study on Parasuicide).

Kirsi Suominen