Voimakas IgE-vaste maidolle imeväisiässä ennustaa hidasta toipumista maitoallergiasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sitä, voidaanko ihopistokokeen ja seerumista mitatun maidolle spesifisen IgE-pitoisuuden avulla ennustaa toleranssin kehittymistä maidolle.

Sinikka Karppinen, Pertti Koskinen, Kaisu Juntunen-Backman, Kirsti Kalimo, Timo Klemola, Riitta Korpela, Timo Vanto

Miten suomalaiset kirurgit suojautuvat veriteitse tarttuvilta taudeilta?

Leikkaustilanteessa kirurgi voi saada veriteitse tarttuvan taudin. Tästä syystä kirurgit ovat alkaneet käyttää kaksinkertaisia leikkauskäsineitä ja silmien suojaamista leikkaustilanteessa. Myös rokottaminen hepatiitti B:tä vastaan on hyödyllistä ennaltaehkäisyä. Näiden keinojen käytön yleisyydestä Suomessa ei ole ollut tietoa.

Pekka T. Jaatinen, Pertti Aarnio, Ulla Hohtari-Kivimäki, Tero Laine

Hengitystieinfektioiden hoito terveyskeskuksessa - potilaan, lääkärin ja yhteiskunnan näkökulma

Hengitystieinfektiot aiheuttavat 25 % avohoidon lääkärikäynneistä, 80 % avohoidon mikrobilääkekäytöstä ja 40 % sairauspoissaoloista.

Mauri Jussila, Harri Sintonen, Irma Koivula, Jukka Lumio

Mahasyövän kehittyvä kirurginen hoito

Mahasyöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin syöpäkuolleisuuden aiheuttaja.

Arto Kokkola, Tuula Kiviluoto, Jukka Sirén, Jorma Halttunen, Pauli Puolakkainen

Uusia näkymiä mahasyövän hoidossa

Mahasyöpä todetaan usein vaiheessa, jossa se on jo levinnyt lähikudoksiin ja lähettänyt etäpesäkkeitä.

Inkeri Elomaa, Mauri Kouri, Tuula Kiviluoto

Vaikuttiko alkoholiveron alennus nuorten alkoholinkäyttöön?

Nuorten alkoholinkäyttö väheni 1999-2003. Vuonna 2004 alkoholin hinta laski. Tutkimme, miten politiikkamuutos vaikutti nuorten alkoholinkäyttöön.

Arja Rimpelä, Matti Rimpelä, Tomi Lintonen, Ossi Rahkonen, Minna Räsänen, Lasse Pere, Jukka Jokela

Alaikäiset päihteidenkäyttäjinä - varhaisen puuttumisen toimintamalli

Valtio myönsi 2002 ja 2003 talousarviossaan erillisen määrärahan huumehoidon kehittämiseen. Lääninhallitukselta saadun valtionavustuksen turvin perustettiin kehittämishankkeena Turkuun 2003 Lasten ja nuorten päihdepoliklinikka, joka on tarkoitettu niille alle 18-vuotiaille nuorille, joiden päihteiden käyttö on ongelmallista tai huolestuttavaa.

Sari Jonsson

Hoitoon liittyvät virheet ja niiden ehkäisy Peijaksen sairaalan projekti

Potilashoidossa tapahtuu paljon virheitä, joista osa johtaa vakaviin haittoihin.

Pertti Mustajoki

Osteomyeliitti ja ortopedisten implanttien infektiot

13.5.2005 Turun yliopisto

Tatu Mäkinen

Restenoosin ja laskimosiirteen ahtauman geeniterapia

14.5.2005 Kuopion yliopisto

Päivi Turunen

Geeniterapian hoitokeinot verisuonen ahtautumiselle

14.5.2005 Kuopion yliopisto

Hanna Puhakka

Stressin aktivoimien proteiinikinaasien p38 ja JNK säätely ja rooli hermosolun kuolemassa

18.5.2005 Kuopion yliopisto

Jiong Cao

Sydämen toiminnan tutkiminen magneettikuvausta ja 3-D-segmentointia hyväksikäyttäen

20.5. 2005 Helsingin yliopisto

Sari Kivistö

Insuliiniresistenssin, inflammaation ja subkliinisen valtimonkovetustaudin yhteyksiä tyypin 2 diabeteksessa

20.5.2005 Helsingin yliopisto

Eeva Leinonen

Lyhyesti: Idiopaattisen pulmonaarifibroosin hoitoon toivoa

Japanilaiset tutkivat nykymetodein varsin toivottoman idiopaattisen pulmonaarifibroosin hoidossa sokkoutetusti 107 potilaan kohdalla suun kautta otettavaa pirfenidonia (5-methyl-1-phenyl-2-[1H]-pyridoni). Lääkkeellä on kokeellisissa töissä saatu aikaan antifibroottisia vaikutuksia. Lääkkeen todettiin parantavan 6 minuutin rasitustestissä happisaturaatioarvoa sekä 6 että 9 kk hoidon jälkeen. Niin ikään VC koheni ja taudin pahenemisvaiheita esiintyi vain lumeryhmällä. Aktiiviin lääkitykseen liittyi huomattavia sivuvaikutuksia (mm. valoyliherkkyys, pahoinvointi, maksaentsyyminousut, jopa yksi hepatooma, joka lienee sattuma?). Protokollassa pysyminen oli kuitenkin sekä pir-fenidino- että lumeryhmässä samanlaista. Pääkirjoituksessa pohditaan tutkimuksen ongelmallisuutta mm. mitattavien parametrien osalta ja perätään laajaa monikansallista selvitystä aiheesta. Kysehän on ennusteeltaan maligniteettien luokkaa olevasta sairaudesta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Synnytyksen jälkeinen äidin masennus ennakoi lapsen asosiaalisuutta

Masentuneiden äitien lapsilla esiintyy asosiaalisuutta keskimääräistä enemmän. Englantilaisessa kaksostutkimuksessa todettiin, että synnytyksen jälkeen 5 vuoden aikana ilmennyt äidin masennus yhdistyi lapsen asosiaalisuuteen, mutta synnytystä edeltäneellä masennuksella vastaavaa yhteyttä ei ollut. Kaikkein suurin riski oli lapsilla, joiden äideillä oli sekä asosiaalisuutta että masennusta. Tutkijat päättelevätkin, että pyrittäessä ehkäisemään lasten asosiaalista käyttäytymistä, intervention tulee kohdistua sekä äidin asosiaalisuuteen että hänen masennuksensa hoitoon.

Raimo Kr Salokangas

Lisää näyttöä hormonikorvaushoidon ja kohtusyövän yhteydestä

Pelkällä estrogeenilla toteutettu vaihdevuosien hormonikorvaushoito lisää endometriumsyövän riskiä. Jos mukana on keltarauhashormoni, riski vähenee. Toisaalta keltarauhaskomponentti puolestaan lisää rintasyövän esiintymistä. Tilanteen sekavuutta lisäävät vielä uudet hormonikorvaushoitovalmisteet ja annostelutavat.

Pertti Kirkinen

Follikulaarisen lymfooman ensilinjan intensiivihoito

Follikulaarista lymfoomaa sairastavien potilaiden ennuste vaihtelee 5-10 vuoden välillä. Taudin laaja levinneisyys, suuri tautimassa, heikentynyt yleistila, anemisoituminen ja kohonnut laktaattidehydrogenaasi huonontavat ennustetta. Vaikka solunsalpaajahoidolla saadaan tauti yleensä hyvin häviämään, se uusiutuu ennen pitkää.

Sirkku Jyrkkiö

Antitromboottisten lääkkeiden keskeytys voi olla kohtalokasta lääkestentin asennuksen jälkeen

Lääkestenttejä asennetaan yhä useammin sepelvaltimoiden pallolaajennuksen yhteydessä estämään restenoosin ilmaantumista. Lääkepinnoitetut verkkoputket peittyvät hitaammin normaalilla endoteelilla, mikä saattaa altistaa tavallista pitempään vaarallisille tromboottisille komplikaatioille. Satunnaistetuissa tutkimuksissa subakuutin tromboosin vaara on kuitenkin ollut pieni, vain noin 0,5 % ensimmäisen vuoden aikana.

Juhani Airaksinen

Nuoren paniikkikohtausta ei pidä väheksyä

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat suhteellisen yleisiä ja niitä pidetään usein varsin harmittomina. Hollantilaiset tutkijat seurasivat yli 3 000:ta normaaliväestöstä otettua 14-24-vuotiasta viiden vuoden ajan. Paniikkikohtauksen kokeneilla oli jo lähtötilanteessa muita runsaammin myös muita ahdistuneisuushäiriöitä. Oleellinen löydös koski kuitenkin seurannan aikana puhjenneita häiriöitä: Paniikin kokeneille ilmaantui seurannassa uusia ahdistuneisuushäiriöitä, sosiaalista ja muuta fobiaa, aineiden väärinkäyttöä sekä alkoholin liikakäyttöä enemmän kuin niille, joilla ei paniikkioiretta ollut. Paniikin saaneista runsaalla kolmanneksella oli seurantahetkellä vähintään kolme psykiatrista diagnoosia, kun vastaava osuus muilla nuorilla oli kymmenesosa. Nuoren paniikkikohtaus voi olla merkki vakavammasta psykopatologiasta, minkä vuoksi siihen ei tulisi suhtautua väheksyen. Paniikin kokenut nuori ja hänen perheensä tulisi ottaa tutkimuksiin ja pyrkiä järjestämään tarpeellinen hoito.

Raimo Kr Salokangas