Fyysinen aktiivisuus suojaa keuhkoahtaumapotilasta sairaalahoidon tarpeelta

Kroonisen keuhkoahtaumataudin (COPD) merkitys sairaalahoidon aiheuttajana on kasvamassa koko maailmassa. Espanjassa selvitettiin, mitä tekijöitä löytyy uusiutuneeseen sairaalahoitoon johtavan prosessin takaa, joko suojaavia tai altistavia. Aineistossa oli 340 keuhkoahtaumapotilasta, jotka otettiin mukaan tutkimukseen neljästä Barcelonan alueen sairaalasta. Seuranta-aika oli runsaan vuoden mittainen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sydämensiirron ennuste

Noin 30 vuoden kehityksen kuluessa sydämensiirron tulokset ovat vakiintuneet. Ensimmäisen vuoden aikana kuolee 15-20 % potilaista. Sen jälkeen vuotuinen kuolleisuus on noin 4 % ja noin puolet potilaista on elossa yli 10 vuotta siirron jälkeen. Luonnollisesti potilaan ikä ja kunto sekä siirtosydämen kunto vaikuttavat yksilölliseen ennusteeseen. Joka kolmannelle potilaalle ilmaantuu siirtosydämeen sepelvaltimotauti, ja munuaisten toimintahäiriötkin ovat yleisiä. Vaikka sydämen vajaatoiminnan lääkehoito on ratkaisevasti parantunut viime vuosikymmenen aikana, on sydämensiirto edelleen tärkeä vaikean sydämen vajaatoiminnan hoito. Sydämensiirtotoiminta on kuitenkin kaikkialla vähenemässä, ja aika näyttää, tulevatko mekaaniset vaihtoehdot kuten apupumput korvaamaan vaikeasti saatavat siirtosydämet.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Astman ja COPD:n erot

Italialaiset kollegat tutkivat mm. bronkusten limakalvojen solulöydöksiä ja vastaavia tekijöitä astmaa (n = 19) ja keuhkoahtaumatautia (n = 27) sairastavilta, joiden ilmatieahtauma oli samanasteinen (FEV1 tasoa 56 %). Erot osoittautuivat huomattaviksi, kuten olettaa saattaakin, ja niitä oli monissa tekijöissä, mm. eosinofiilien esiintymisessä perifeerisessä veressä, ysköksessä tai bronkoalveolaarinesteen CD4+/ CD8+-suhteessa, joka oli astmaatikoilla suurempi. Myös muilta osin ventilaatiofunktoiden, kuten diffuusiokapasiteetin tai uloshengitysilman typpioksidipitoisuuden erot olivat selviä, puhumattakaan astmaatikkojen suuremmasta vasteesta bronkodilataattoreihin tai steroideihin. Astmapotilaat on siis tärkeää poimia obstruktiivisten henkilöiden joukosta.

Hannu Puolijoki

Masennuspotilaiden osastohoito - kesto ja kustannukset vaihtelevat Suomessa

Sairaanhoitopiirien välillä on suuria eroja masennuksen hoidossa. Sairauspoissaolojen sekä sairaalahoitojaksojen pituudet ja kustannukset vaihtelevat voimakkaasti. Erityisesti lievempien masennustilojen hoidossa ja kustannuksissa on suuria eroja, jotka eivät vaikuta kliinisesti perustelluilta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten masennuspotilaiden sairaalahoidon kestoa ja kustannuksia eri sairaanhoitopiireissä sekä sairauspoissaoloja ennen sairaalahoitoa ja sen jälkeen kolmen vuoden ajalta. Kirjoittajien mielestä masennuksen yhtenäisiä hoito-ohjeita ja laatukriteerejä tarvitaan kipeästi.

Heimo Viinamäki, Arto Vehviläinen, Ilkka Vohlonen

Ongelmana hyponatremia

Hyponatremia on erityisesti sairaalapotilailla tavallinen elektrolyyttihäiriö. Sen syynä ei yleensä ole todellinen natriumin puute, vaan useimmiten kyse on seerumin natriumpitoisuuden laimenemisesta nestetasapainon häiriintyessä. Hyponatremian selvittely on haasteellista, ja se voi paljastaa aiemmin diagnosoimattoman sairauden. Vaikea, neurologisia oireita aiheuttava hyponatremia on yleensä kehittynyt äkillisesti ja se edellyttää alkuvaiheessa nopeaa hoitoa. Sen sijaan hitaasti kehittyneen hyponatremian korjaus on alusta alkaen toteutettava riittävän hitaasti hoidon komplikaatioiden välttämiseksi.

Timo Sane

Kalsiumherkistys, uusi tapa vaikuttaa sydämen supistumisvoimaan

Kalsiumherkistäjät ovat uudella farmakologisella mekanismilla vaikuttavia lääkeaineita. Ne lisäävät sydänlihaksen supistumisvoimaa ilman perinteisten inotrooppien haittavaikutuksia. Levosimendaani on ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa kliiniseen käyttöön sopiva kalsiumherkistäjä. Paitsi että levosimendaani lisää sydämen pumppausvoimaa, se myös laajentaa laskimo- ja valtimosuonia samaan tapaan kuin nitroinfuusio. Sitä voidaan käyttää myös infarktiin liittyvän vajaatoiminnan hoitoon ilman lisääntynyttä rytmihäiriöriskiä. Levosimendaania käytetään Suomessa vaikeutuneen sydämen vajaatoiminnan akuuttiin hoitoon tilanteissa, joissa muu tavanomainen hoito ei riitä ja joissa tarvitaan inotrooppista tukea.

Mika Laine, Jyrki Lilleberg, Markku S. Nieminen

Tehohoidon vaikuttavuus: miksi tulokset vaihtelevat?

Vaikka tehohoidossa kertaluonteiset kustannukset ovat suuret, hoito tuottaa oikein kohdennettuna laadukkaita elinvuosia edullisemmin kuin useat muut hoitomuodot. Tulevaisuudessa tehohoidon tarpeen odotetaan lisääntyvän. Uudet vaikuttavat mutta kalliit hoitomuodot lisäävät osaltaan tarvetta lisätä voimavaroja vaikeasti sairaan potilaan hoitoon. Lääkehoidoilla voidaan parantaa tehohoitopotilaan ennustetta joissain sairauksissa, mutta huomattavasti parempi keino on teho-osaston organisointi asianmukaisesti sekä henkilökunnan riittävyyden varmistaminen. Myös hoidon systematisoinnilla voidaan tehostaa toimintaa ja parantaa tuloksia.

Esko Ruokonen

Valvontako vastuuseen terveydenhuollossa?

Suomessa on 1990-luvulla purettu normi- ja resurssiohjausta, siirrytty uuteen valtionosuusjärjestelmään ja vähennetty valtion ohjausta sekä valvontaa kuntien järjestämisvastuulla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Informaatio-ohjaus on tullut toimintakohtaisen ja korvamerkityn resurssiohjauksen ja valvonnan sijaan. Tällä vuosikymmenellä suunta näyttää olevan kääntymässä. Valvontaa ja vastuuta kysytään, varsinkin jos jotain pahaksi tai vääräksi koettua on tapahtunut. Onko valvonta toiminut? Miten näin on päässyt käymään?

Risto Kapari

Astman alueellisen hoitoketjun vaikutukset erikoissairaanhoidossa käyneiden potilaiden hoitoon

Hyvinkään sairaanhoitoalueelle vuonna 1998 laaditussa astman hoitoketjussa sovittiin työnjako astmapotilaiden tutkimusten, hoidon ja seurannan järjestämisestä alueen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Syksyllä 2001 selvitettiin astman hoitoketjun vaikutuksia tutkimalla erikoissairaanhoidon poliklinikalla sekä ennen hoitoketjua että hoitoketjun laatimisen jälkeen käyneiden astmapotilaiden hoidon järjestymistä. Hoitoketjun aikana erikoissairaanhoidossa käyneiden potilaiden poliklinikkakäyntimäärät vähenivät, ja potilaat siirtyivät nopeammin perusterveydenhuollon seurantaan. Astmaohjaus oli tehostunut, ja valmiudet astman omahoidon toteuttamiseen olivat lisääntyneet.

Pirkko E. Brander

Lyhyesti: Yskänrefleksin puutteellisuus voi aiheuttaa keuhkokuumeen

Valtaosassa uusiutuvista pneumonioista ei ole taustalla mitään selvästi altistavaa tekijää kuten perussairautta tai sen hoitoa. Japanilaiset selvittivät, voisiko toistuvien keuhkokuumeiden takana olla yskänrefleksin puutteellinen toiminta. Selvitys 2-6 pneumoniaa sairastaneiden seitsemän potilaan aineistosta tuki tätä hypoteesia. Refleksin herkkyyttä tutkittiin kapsaisiinihengittelyllä (pitoisuus, joka aiheutti vähintään viisi yskäisyä). Vertailuryhmään nähden ero oli selvä. Pitäisikö siis keuhkokuumeita sairastaneiden välttää yskänrefleksin herkkyyttä lamaavia lääkkeitä? Pneumonioiden lokalisaatio tuki tutkimuksessa toisaalta myös aspiraatioetiologiaa, joten siihenkin tulisi puuttua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Probiootti ei infektoi

Yli kymmenen vuotta on Suomessa nautittu Lactobacillus GG:tä sisältäviä probioottivalmisteita lisääntyviä määriä. Mainosmiesten pelastajabakteeriksi ristimä mikrobi on herättänyt myös epäilyjä. Jotkut ovat suhtautuneet varauksella elävän bakteerin laajamittaiseen käyttöön. He pelkäävät, että periaatteessa harmiton bakteeri voi sopivissa olosuhteissa aiheuttaa infektioita. Lohduttavaa tietoa tarjoaa suomalaistutkimus, jossa seurattiin bakteerin esiintymistä veriviljelyissä menneellä vuosikymmenellä. Ei Helsingissä eikä muuallakaan Suomessa todettu Lactobacillus GG-bakteremioiden lisääntyneen. Ainakin tällä mittarilla mitattuna GG on turvallinen.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lisää paineita D-vitamiiniprofylaksialle

Osteoporoosin aiheuttamat murtumat lisääntyvät väestön ikääntymisen myötä. Tulevaisuudessa murtumien hoito ja jälkihoito aiheuttaa yhä suuremman osan terveydenhuollon kustannuksista. Murtumia pitää siis vähentää kaikin tavoin. Brittigerontologit tarjoavat yhden helpon ja vaivattoman vaihtoehdon.

Robert Paul

Lyhyesti: Pre-eklampsian puhkeaminen: joko nyt syy löytyi?

Pre-eklampsian etiologiaa ei tunneta eikä myöskään kovin hyvin sen monia patofysiologisia mekanismeja. Uusin selitys taudin puhkeamisesta liittyy endoteliaalisen kasvutekijän ja istukkaperäisen kasvutekijän vähenemiseen erityisesti äidin verenkierrosta.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Pidentävätkö inhalaatiosteroidit keuhkoahtaumapotilaan elinikää?

Kanadan Albertassa selvitettiin inhalaatiosteroidien vaikutusta keuhkoahtaumatautia sairastavien elinikään. Kohortissa oli mukana 6 740 kohtalaisen pitkälle edennyttä tautia sairastavaa yli 65-vuotiasta, jotka poimittiin tutkimukseen sairaaloiden poistoilmoitusrekistereistä sellaisista potilaista, jotka olivat olleet hoidossa keuhkoahtaumataudin pahenenisen takia. Tavoitteena oli selvittää myös inhalaatiosteroidien annos-vastesuhdetta kuolleisuuteen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Manian sairastaneen naisen suhtautuminen raskauteen

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy suhteellisen voimakas geneettinen taipumus, ja sairauden uusimistaipumus ja sen hoitoon käytettävät lääkkeet, kuten litium, karbamatsepiini ja valproaatti, ovat teratogeenisia. Manian sairastaneille naispotilaille onkin tärkeää antaa neuvontaa perheen suunnitteluvaiheessa.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Suolistoinfektiot suurentavat kuolleisuutta

Tanskalaistutkijat hyödynsivät erinomaisia sairausrekistereitään selvittääkseen suolistoinfektioiden vaikutusta kuolleisuuteen. Yli 46 000 potilaan ja lähes puolimiljoonaisen verrokkijoukon tietojen perusteella voitiin todeta, että salmonellojen, kampylobakteerien, yersinioiden ja shigellojen aiheuttamat infektiot suurentavat kuolleisuuden yli kolminkertaiseksi normaaliin verrattuna kuukauden ajan infektion jälkeen. Shigelloosin vaikutus on alussa voimakkain, mutta menee nopeasti ohi. Muut infektiot suurensivat pitkäaikaiskuolleisuuttakin. Muiden sairauksien huomioon ottaminen vaikutti tuloksiin yllättävän vähän. Ravintoperäiset infektiot eivät siis ole aivan harmiton riesa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vaikuttaako rintasyövän sädehoito sydänkuolleisuuteen?

Ruotsalaiset selvittivät kansallisen lähes 90 000 rintasyöpäpotilaan rekisterin perusteella, miten vasemman ja oikean rinnan syöpä vaikuttavat myöhempään sydänkuolleisuuteen. Syöpäkuolleisuus oli kummassakin ryhmässä sama. Noin 30 % potilaista sai sädehoitoa ja sydänkin sai osansa varsinkin vasemmanpuoleisen rintasyövän hoidon yhteydessä. Tiedetään, että sydämen säderasitus voi vaikuttaa haitallisesti sepelvaltimoihin, ja sepelvaltimotautikuolleisuus lisääntyikin noin 10 % suuremmaksi vasemman puoleisessa taudissa 10 vuoden kuluttua diagnoosista. Sädehoito on kehittynyt ja sydämeen kohdistuvat sädeannokset ovat varmasti pienentyneet 1970-luvulta, jolloin tämä potilasjoukko hoidettiin.

Juhani Airaksinen

Potilaan suojaaminen hypotermialta ensihoidossa

Hypotermia on todellinen uhka traumapotilaille, ja sen estämiseksi on kehitteillä uudentyyppinen ensihoidon potilassuojavaate. Vaatteen kylmänsuojausominaisuuksia tutkittiin Kuopion yliopiston vaatetusfysiologian kylmäkammiossa ja verrattiin nykyistä hoitokäytäntöä vastaavaan polyesteripeitteeseen. 30 minuutin kylmäaltistuksen vaikutuksesta koehenkilöiden iholämpötilat laskivat merkitsevästi sekä suojavaate- että peitemittauksissa. Lihasvärinää esiintyi peitemittauksissa pitempään. Koehenkilöt kokivat suojavaatteen lämpimämmäksi ja kaikin puolin miellyttävämmäksi sekä turvallisemmaksi kuin peitteen.

Niina Lintu, Matti A.K. Mattila, Jaana Holopainen, Salla Seppälä, Osmo Hänninen, Mari Koivunen

Aivohalvauspotilaan kävelyn painokevennetty kuntoutus kävelysimulaattorilla

Kävelyn uudelleen oppiminen on aivohalvauspotilaiden tärkeimpiä tavoitteita. Kuntoutusta voidaan tehostaa kävelysimulaattorilla. Siinä painoa kevennetään valjaiden avulla, jolloin huonokuntoinenkin potilas voi harjoitella kävelyä turvallisesti pelkäämättä kaatumista. Jalat ovat motorisoiduilla askellaudoilla, jotka liikuttavat jalkoja fysiologisesti aivan normaalin kävelyn tavoin. Simulaattorissa toistuvan askelluksen harjoittelumäärä saadaan vaivattomasti suureksi eikä terapeuttikaan joudu työskentelemään niin kuormittavasti kuin perinteisillä menetelmillä.

Sinikka H. Peurala, Ina M. Tarkka, Kauko Pitkänen, Juhani Sivenius

Tehohoitopotilaan sedaatio

Lähes kaikki tehohoitopotilaat tarvitsevat kivunhoitoa ja sedatoivaa lääkitystä. Sedatoivia lääkkeitä annetaan toistuvina annoksina tai jatkuvana infuusiona. Jatkuva lääkeinfuusio mahdollistaa tasaisemman sedaation, mutta lisää liiallisen sedaation riskiä. Yksittäisen lääkkeen valintaa tärkeämpää laadukkaan sedaation toteuttamisessa on sedaation monitorointi ja ohjeistus. Sedaation tavoitetaso määritellään yksilöllisesti ja se arvioidaan uudelleen toistuvasti. Sedaation pitkittymisen välttämiseksi lääkeannoksia on pyrittävä pienentämään systemaattisesti tai jatkuva infuusio on keskeytettävä päivittäin.

Ilkka Parviainen